Kesäkuun Kastehelmet 2012 **KESÄKUUSSA ~ MEIDÄN KUU**

Sattuu nimenomaan.. Nyt varmaan puolviikkoo heränny 4 aikoihin ihan tautiseen selkäsärkyyn ja hyvä kun edes sängystä ylös pääsee. Muuten saanu koko raskauden nukuttua hyvin eikä ole tarvinnu vessassakaan juosta öisin,mutta nyt.. Onnex nyt kuitenkin vielä saan nukahdettua uudelleen parix tunnix.. Päivisin sitten menkkamaiset kivut ym seurana, että kylää alkaa oleen aika kypsä ja valmis tositoimiin. Ei vaan tunnu auttavan mitkään s:t täälläkään..

Neuvola oli 4pv ja siellä kaikki normaalisti, painoo oli tullu 300g lisää (koko aikana 2,5kg) ja pää kiinnittyny. Sf oli sama kun viimex eli 33.

Se ois maanantaina taas äippäpoli kontrolli,mitähän tuumaavat.. Ja onkohan paikat auennu enemmän ku viimex oli jo sormelle auki..

Onnea kaikille jakautuneille ja voimia muille loppumetreille :heart:

Roki ja miniriiviö 38+5 (9päivää maagiseen laskettuun..)

 

Anteeksi nyt Maritta mutta komppaan Embya..

Tässä nyt itsellä ei mikään hyvä olo ole enään ja jos oireista täällä kertoo se on mun mielestä ok ja niin kuuluukin olla!
Oma valitus ei ainakaan pois vie sitä että kuinka kovasti vauvaani odotan.. Se on omien tuntemusten ja kehon muuttumisen purkamista ja siitä samalla saatu vertaistuki on minulle ainakin ollut koko odotusajan sanoinkuvaamattoman tärkeää!

eikö tän palstan tarkoitus ole juuri tukea ja kannustaa myös silloinkun jollain on vaikeaa?

Mulla ei ainakaan ole enää yhtään hyvää sanottavaa raskaana olemisesta tällä hetkellä. Jos jollain on sellainen raskaus "että voi parhaimmillaan ja siitä nauttii" niin fine by me, en voi muuta todeta ja kateellisena kuunnella !

 

Itse olen mielestäni ollut suht kärsivällinen tän loppuodotuksen kanssa. Suurempia kremppoja ei ole ollut, paitsi nyt ihan viime päivinä. Jokohan sitä sallitaan olla hieman kärsimätön/malttamaton kun laskettu aika hurahti kuitenkin jo viime viikon maanantaina, eikä merkkiäkään, että tää olis tulossa omin avuin ulos. Huomenna ollaan viisaampia kun äippäpolille pääsee, mutta uskoisin, että eiköhän tämäkin vauva näe päivän valon viikon sisällä, toki mieluummin hieman aiemmin.

 

Musta meillä on aika realistinen tunnelma Oon voinu koko raskausajan hyvin ja nytkin voin vielä hyvin, mutta koen enemmän henkisen paineen joka alkaa muodostumaan tulevasta synnytyksestä ja sen luomasta jännitteestä. Ajatukset siirtyy lähes alinomaan siihen hetkeen kun 'ne' supistukset alkaa vai alkaako. Musta se, että täällä (käytän rumaa sanaa) maristaan kivuista on kylmää totuutta. Mua ei ainakaan henkilökohtaisesti häiritse mikään kirjoittelu tällä hetkellä. Mä en oikeastaan tiedä mitä tänne tässä kohdassa sitten kuuluisi kirjotella jos ei siitä miltä juuri n y t tuntuu?

Antakaa mammat tulla ihan mitä vaan tää jos mikä on oikea foorumi siihen.

 

Vauvoja on pukannut maailmaan lisää, onnea kaikille tasapuolisesti!


Voi, on tässä kyllä kipua ja kolotusta, unettomuudesta ja ärtymyksestä puhumattakaan ilmassa. Aivan varmasti meillä kaikilla on.
Ekaa kun odotin olin paljon kärsimättömämpi, kuin nyt, mutta nyt olen kyllä kipeämpi kuin esikoista odottaessa.
On kiva, että niistä voi kirjoittaa kukin tyylillään täällä, ilman ylimääräisiä hymiöitä ja rehellisesti.

Vähän sama, kun edellistä odotin, niin mua otti päähän kaikki "lepää nyt, kun vielä voit" höpötykset. Nyt kyllä ymmärrän itsekkin levätä ja iltaisin mietin, että kannattaisi mennä ajoissa nukkumaan, eikä riekkua ylhäällä pitkin yötä, kun jos se synnytys sattuu käynnistymään, niin olisi mahtavaa lähteä koitokseen levänneenä, eikä valmiiksi rätti väsyneenä. Tosin tuppaan valvomaan öisin, kun paikat puutuu ja kääntyminen tekee todella kipeää sen sata kertaa yössä. Pissattaiskin jatkuvasti

Mä oon nyt jotenkin alistunut siihen, että tää vauva varmaan syntyy 42+ viikolla. Mutta hei, eihän siihenkään ole kuin 3 vikkoa enää!
Ja silti myönnän kyllä, että elättelen toivekuvia lapsivesien menosta ja synnytyksen käynnistymisestä päivittäin.
Vauvan tarjonnasta on myös epäilyä, tuntuu että välillä on varmasti rt, välillä ihan poikittain tai pt. No, sen näkee sitten viimeistään synnärillä.


Tsemppiä käynnistyksessä kärvistelijöille ja toivotaan, että kaikilla vauvoilla on kaikki suhteellisen hyvin syntyessään.

 

Jep, yhdyn muihin täs "marisemis" asias.. Nehän on niitä tämän hetken tunteita ja ne saa ja pitää mun mielestä täälä jakaa. Eihän tämä olis mitää vertaistukee jos asioita pitäis lähtee kaunistelemaan. Kaikki raskaudestaan edelleen onnellisia, mutta oon sitä mieltä, että luonto hoitaa asiat näin, Äiti on nyt valmis, että pikkunen syntyis jo. Ja voi meidän miesraukkoja jos ei olis 2+, niillä hajois pää kaikkeen valitukseen!!

( . ) Mä kävin tänään huonon voinnin takia neuvolas, vaikka viimeks olinki käyny maanantaina. Vointi jotenki huono ja nuutunu, ja tosi raskas turvotuksien takia.. Paineet ja pissa oli edelleen ok, mutta painoo oli tullu kolmes päiväs 1700g!! :O Laitto sitte sen lähetteen sinne polille, ja ens viikolla on sitte sinne aika. Käski tarkkailla päänsärkyä, ylävatsakipua, näköhäiriöitä ja paineita.. Ja suoraa synnärille jos jotain ilmenee. Huomenna käyn viä viemäs pissan ja mittaas paineet. Ainaki ny seurataan! Sykkeet pikkusella oli hyväöt ja pää oli jo kovin alhaalla, alempana ku maanantaina..

PikkuMyy ja Tirriäänen 37+6

 

Onnea vauvautuneille :flower:

Miun mielestä pitää urputtaa ja valittaa jos aihetta on. Miusta "raskauden ihanuus ja hehku" ovat olleet kyllä kaukana koko odotusajan, koskee särkee sattuu väsyttää. Mutta se ei sano ettenkö olisi onnellinen vauvasta, pitäis olla aikamoinen masokisti että tälläistä kävis läpi vapaaehtoisesti jos se ei ois sen arvoista.

mie arvelin nyt unohtaa hetkeks nuo käynnistely yritelmät (kolme S jne) kun tuntuu vaan että kipeeks ja kiukkuiseks itsensä saa.

Täällä löytyy kaikki ns. lähestyvän synnytyksen oireet: vatsa toimii tiheeseen, paksuu "räkälimaa" tulee, menkkajomottaa, supistaa, öisin valvottaa.. mutta ei jotenkin vaan oo semmoinen tunne että oikeesti jotain tapahtuis. Joskus 36+ lääkäri katto että kohdunkaulaa oli 1,5cm ja kuulemma ihan pehmeetä höttöö. Viime neuvolakäynnillä 37+ terkka ei sen tarkemmin tutkinut, mutta sen pika lapsivesinäytteen ottaessaan (oli nega) totes että paikat turvoksissa joka kuulemma on jokin merkki kanssa lähestyvästä synnytyksestä.. Vauva on tiukasti lähtökuopissa jne..

Peikko ja Otus 38+0

 

Huomenta,

jälleen yksi huonosti nukuttu yö takana. Nukahdin viimein klo.2 jälkeen yöl ja nousin jo puol 6 kun ei uni enään tullu. Tuossakin välissä pari vessa reissua.
Oon kyllä ihmeen pirtee silti. Tänään varmaan päikkärit maistuu.

Juu yhdyn muihin, ei tämä raskausaika aina niin ihanaa ole. Ja minusta on kiva kun on joku paikka jossa saa purkaa tuntemuksiaan. Ilman että kritisoidaan. Kiva myös lukea muiden tuntemuksia jotka ovat "samassa veneessä". Vertaistukea parhaimmillaan.:hug:
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö olisi iloinen tulevasta vauvasta.

Ollaanhan me täällä palstalla iloisia jokaisesta uudesta vauvasta joka syntyy=)

Joten ei tämä pelkkää itkuvirttä ole tämä palsta.

Aurinkoista aamupäivää kaikille mammoille:flower:


Nona ja rymyiita 38+3

 

Nih!

Mulla ainakin koko raskaus menny sellasessa euforisessa tilassa
"Ihanaa olla raskaana. Vihdoin!" Ja toki jokainen varmasti toivoo ja rakastaa omaa lastaan, mut jokaisen keho / mieli kokee asiat eritavalla..

..mulla nää kaks viimistä viikkoa, ni voi jessus noita nivuskipuja. Mistä ne tuleeeee ja miks voi sattua noin paljon?! Alaselkä oikeelta puolelta on välillä kans aivan älyttömän kipee.. Mut, ajattelen yleensä, et "Kaiken tän kestää, kunhan toinen tulee terveenä ulos, mun syliin ja kotiin" :heart:

Tää päivä pitää pyhittää levolle jotta jaksais olla huomenna freessi kaaso.. hmm.. aika hiljasta voi olla..

Emby^ ja nökö 38+4 :heart:

 

( . ) Ja "valitusvirsi" jatkuu.. Harvinaisen paska yö.! Tähän asti mulla ei oo oikee ollu ongelmia nukkumisen kans. Tai vessas ny on tietty pitäny hypäätä, mutta oon silti aina nukahtanu uusiks. Nyt vaa selkä ja nivuset nii kipeet ja paikat puutuu koko ajan. Vessareissun jälkeen ei millää uusiks nukuttua ja 2x jouduin lähtee yöllä syömään!?! opcorn: Nyt ku pitäis levätä, että jaksaa tämän loppurutistuksen ym, nii mä valvon! |O Mutta mitä täs ny muiden juttuja lueskelee nii aikalailla vissii moni samoilla menee..

Nii, ja illalla kymmenen aikaan otin 1g panadolin ja puol kolme ku olin hereillä ni oli jo vähä pää kipee.. Ei kyllä kuuluis.. Tietty sitte tuumasin sitä myrkytyksen mahdollisuutta. Mutta en tie, tuumaanko vaa sitä asiaa niin paljo, että alkaa kuvittelee kaikkee. Ja sitte tietty väsy tekee helposti sen..

PikkuMyy ja Tirriäänen 38+0 PoKsPoKs :heart:

 

Täällä yllättävän hyvin nukuttu yö takana. Vain kaksi vessareissua. =)
Ihmettelen kyllä suuresti kuin noin hyvin nukutti, vaikka jännitän ihan sikana tän päivän reissua äippäpolille. Tai oikeastaan jännitän sitä minkä kokoinen sintti on. Maha on pelkkä kova pallo eli siellä ei oikeastaan oo muuta kuin pelkkää vauvaa. Peukut pystyssä ettei mun tarttis enää tulla kotiin tän masun kanssa.

Tsemppiä kaikille loppurutistukseen ja viimeisille viikoille! Odottavan aika voi todellakin olla pitkä!

Mupelo ja sintti rv 41+4

 

yöl alko taas supistelee ja tuntu ihan samalta ku esikoisesta eli aloin jo elättelee toiveita et nyt nyt jeeeee...1h vähän päälle kesti ja sit loppuki ja uni tuli silmään. kotona ollaan ja ihmetellään ny oon vaan miettiny et tihkuukohan lapsivettä ku oli kaamee paineen tunne yöl ja ravasin kymmenen kertaa vessas ja aina jotain tuli mut ei enää ollu varma mistä sitä tuli...sit tänää pikkareis märkä pläntti..pitänee seurailla siis.. mut oishan se kiva jos tulis supparit takas muutenki ku vaan kiusana

Jaksamisia kaikille :heart:

Toivon mukaan Mupelo et enää kotia tyhjin käsin tuleopcorn:

Taistis ja pikkuneiti 39+5 :heart:

 

Yöheräilyt samaa täällä, vessassa joutuu käymään välillä jopa 4 kertaa ja sitten herään aikaslailla aina 5 aikaan ja olen ihan pirteä, saan kuitenkin unenpäästä onneksi sitten vielä kiinni...kroppa kai totuttelee pienempään unimäärään ja yövalvomisiin, näin mä luulisin, koska olen kuitenkin kanssa suht pirteä päivisin =) Ei neuvolassakaan kunnon selitystä tälle löytänyt, sanoi vain että lopussa moni nukkuu huonosti.

Ke. oli neuvola, eikä siellä sen kummempia. Paino noussut vain 100g, jee! Pissa puhdas,kaikki arvot hyvät. SF 36cm ja vauva edelleen tuolla jo tosi alhaalla. Toivottavasti ensi viikolla ei tarvis enään mennä neuvolaan ja oltais jo synnytyspuuhissa

Odottaisin niin jo että saisimme vauvan syliin...joka päivä ajattelee, että josko tänään tulis lähtö, vaikkei oikein mitään ennakoivaa ole, muuta kuin noita "harkkasuppareita", mutta niitäkin enään harvoin.

Viime yönä näin kamalan unen, jossa synnärillä selvisikin, että odotamme kaksosia. Unessa sitten synnytin, ensin tuli toinen vauvoista, mutta toisen kohdalla vauva jäi jumiin ison koon takia, eikä lääkäri suostunut laittaa minua leikkaukseen, joten vauva revittiin väkisin. Molemmat olivat poikia ja painoivat yli 4 kg. Kamala painajainen

Ja sitten jotain positiivistakin, ettei nyt taas mene valittamiseksi....aurinko paistaa ja olo on hyvä, pihalle siis

Onnea käynnistyksissä oleville ja vauvan jo saaneille :heart:

jkoo + Pupu 38+2

 

Minäkin nyt tässä marmatan. Eihän tässä ollut kun 1-2pv sitten kun täällä hehkutin että oon saanut nukkua yöt todella hyvin kerran yössä käynyt vessassa ja sit oon saanut heti nukahdettua.
Kunnes viime yönä heräsin varmaan 10-15x kävin vessassa ja tuli vaan sellattia säälittäviä pikkuliruja Ja esim just ku oli päässy sänkyyn ni oli taas sellanen tunne että on vessahätä ja taas vessaan.)
Toiseks masukin pää tuntu kyllä painavan tuonne alas kun tuntu että siä olis keilapallo välissä ku tuntu ettei voinut ees kävellä normisti.

Toinen sitten nää lima/valkovuoto jutut (sivuttakaa tämä vaihe jos ei aihe kiinnosta)
Aamulla tyli pyyhkäsyllä paljon vaaleanvihertävää limaa jossa verinen viiru. Jäi vähän hämään että oliko tuo nyt sitä itteensä limatulppaa vai vaan valkovuotoa jota mulla on kyllä nyt ollut myös runsaasti. Mun limatulppa kokemukset kun on ollut limaklönttejä selvästi ja tää ei ollut mikään klöntti vaan ihan löysähköö.

mupelolle Tätäkin kautta zempit matkaan ei ne sua sieltä enään hätystele kotiin.

Eilen hermostuin hitusen anoppiin kun se ihan joka ikinen päivä että joko syntyy,joko supistelee,eikö oo mitään onpa kumma juttu,että eikö jo pitäs.. Sanoin että virallisestihan tässä on viä 3vk laskettuun aikaan + jos menee 2vk yli niin maximissaan se 5vk raskaus aikaa Että kyllä se viimeistään heinäkuun alkuun mennessä on syntynyt. Tietää kyllä että oon jossakin välissä menossa käynnistykseen mutta kun en sitä itekkään tiä tarkkaan että onko se silloin tiistaina vai esim keskiviikkona riippuu niin miten paikat auki ja onko sairaala täys.
Viime raskaudessa samalla viikolla olin sen 4cm auki mutta siihen se sit jäikin ja sit vauhditettiin tipalla. Nyt kun en tiä yhtään mikä on tilanne tuolla alapäässä. Ja kun niitä supistuksiakaan ei edelleenkään oo tullut.

rv 37+2

 

Heippa!

Onneksi olkoon kaikille vauvansa saaneille.
Täällä on nautittu pikku tulokkaasta, tyttö on kuin enkeli..aivan ihana!
Esikoinen auttaa vauvan hoidossa ja haluaa sylitellä kokoajan.
2-vuotias poikamme ei paljoa välitä, silittää kyllä nätisti, mutta ei taida oikein ymmärtää että vauva on tullut jäädäkseen.

Seurailen täällä tilannetta, Höpöttäjä: joko olet vauvasi saanut? Aannan tilanne kiinnostaa ja tietenkin kaikkien muidenkin.

Mietin tässä että onko jotain ryhmää suunnitteilla missä jatketaan turinoita vauvan syntymän jälkeenkin? tulisin mielelläni mukaan!

Onnea kaikille vielä raskaana oleville tulevaan koitokseen!

t. Enisa ja prinsessa :heart:

 

heii olen aivan samaa mieltä kuin Enisa84: olisi tosi kiva jatkaa keskusteluja ja kuulla kuulumisia myöhemminkin

Minäkin nään kummallisia unia, en tosin yhtä karmeita kuin jkoo. Mun unissa saatan synnyttää 20 marsua tai jotain muuta vastaavaa. Eikä kukaan kummastele sitä siinä unessa, se on ihan normia kuulemma.

Sellanen asia tuli mieleen, kun itse olen ihan uus täällä: tossa ykkössivun Mupelon tekemässä listassa niin tarkottaako se odottajan jäljessä oleva numero odottajan ikää?

 

Selkä särkee niin paljon, että meinaa itku jo tulla, huono selkä jo ennen raskauttakin ja nyt ''ylikuormitus''
Närästys pysyi poissa aika kauan, mutta on palannut taas... ja vessassa ravaaminen... se sitten vasta ottaa hermoille! Yöllä aina saa nousta vessaan ja se nouseminen ei ole helpointa hommaa.. Valitusta, kyllä nautin raskaudesta oli niin pitkään toivottu...

Mieskään ei ole kotona vaan työmatkalla onneksi sentään Suomessa, olen viettänyt 4pv yksikseni, kivuista huolimatta olen saanut vauvan huoneen kokonaan valmiiksi ja kuvat valokuvaamosta tuli ja sain ripustaa ne seinälle! Maanantaina haen kaupasta vaunut joita olen odottanut, kuin lapsi joululahjojaan

Tsemppejä kaikille!:heart:

Saara ja Helmi 38+3

 

Kotona. Käyrät ym. niin priimaa, että eivät vielä lähteneet käynnistämään, vaan vasta maanantaina eli pari päivää vielä tän vauvamasun kanssa saa olla. Tosin joudun alkuun osastolle kypsyttelemään paikkoja kun sen verran epäkypsä tilanne on vielä tuolla alakerrassa. Kalvoja kyllä pyöritteli ihan urakalla ja oikeesti teki mieli huutaa ja kovaa. Kahtotaan nyt syntyykö ennen maanantaita vai ei. Mutta sainpahan painoarvion, jota oon oottanut koko raskauden ajan. Tällä hetkellä Sintti on n. 3,9 kg eli ei niin jätti kuin tuo esikoinen.

demdem: Jep, ikä on siinä nimimerkin perässä.

 

oli pakko tulla tänne kurkkimaan kuinka täällä on alkanu pikkusia tupsahdellla maailmaan. Itsekin tässä ketjussa alunperin hehkutelleena
Monta nöpönenua on jo päivän valon nähny ja jopa kaksosiakin parit,
hirmuisesti paljon Onnea kaikille jo lapsen saaneille ja jaksuja loppusuoralla oleville, jaksaa jaksaa :heart :flower:

 

Pakko tulla tänne valittelemaan "jatkuvaa" päänsärkyä. Vähintään joka toinen päivä on pää aivan järkyttävän kipeä. En kestä sitä kipua, eikä meinaa millään lähteä pois. Onko muilla ollut päänsärkyä nyt tässä loppuvaiheessa? Ei kuitenkaan ole mitään raskausmyrkytystä, vaikka tosiaan edelleen tuo oikea jalka aivan turvoksissa taukoamatta ja nyt noita päänsärkyjäkin. Verenpaine ja pissa kuitenkin ihan normaalit.

Toinen ongelma on se, että on alkanut tuntumaan siltä, että vauva ei tule maailmaan, koska en taida olla valmis. En jotenkin millään osaa kuvitella tuonne valmiiseenkaan vauvan huoneeseen (sänkykin jo pedattuna) vauvaa. En osaa kuvitella, että mikä päivä hyvänsä meillä on vauva aina kaikkialla mukana ym. Onko muilla tällaista ongelmaa, vai olenko ainoa ensimmäistään odottava, joka ei vieläkään usko saavanva vauvan? Mies on kyllä ihan sopeutunut jo asiaan ja osaa kuvitella vauvan tänne. Mikä minua vaivaa? Tahtoisin vauvan jo ulos, olen tahtonut jo monta viikkoa, mutta miksi en osaa kuvitella elämää sen kanssa? Tai tietysti periaatteessa osaa, tietää mitä pitää tehdä ym. mutta silti.. outoa ja ahdistavaa..

PikkuistaOdottava + pikkuinen prinsessa 38+5

 

Neuvola täälläkin oli toissa päivänä, proteiini ihan pikkuisen plussalla ekaa kertaa ja samana päivänä turvotti jalkoja ekaa kertaa, oli hankala saada kenkiä jalkaan. Mistäköhän moinen? Sf lähtenyt hieman laskuun, mutta käsitin että vauva on alhaalla, mutta ei kai ihan kiinnittynyt vielä. Sf 31,5 eli aika lähellä alakäyrää mennään.

Synnytys on mielessä päivittäin, ja tuntuu että öisinkin raksuttaa synnytysasiat mielessä nukkuessanikin.

PikkuistaOdottava Mulla on syntymässä toinen, ehkä jo ensi viikolla, enkä miekään usko sitä Aika tavallista varmaankin siis! Meillä ei ole vielä edes pinnistä laitettu pystyyn, sairaalakassikin on vielä vaiheessa ja siivoushommat muutenkin. (Nytkin on tarkoitus siivota, mutta roikun täällä...) Ei sitä pysty kuvittelemaan, kun ei tiedä kuka sieltä on tulossa. Minkä näköinen tai oloinen. Toisekseen mulla ainakin se synnytys on kuin suuri muuri, jonka taakse on vaikea nähdä. Jotenkin haluaa vain saada varmuuden, että kaikki on niinkuin pitää, eli synnytyksen pitää olla hoidettuna pois alta ennenkuin vauvaelämää voi alkaa odottamaan

39+1

 

PikkuistaOdottava et oo ainoo! Mulla kans ihan sama tunne. Jotenkin tuntuu niin epätodelliselta että kohta on nyytti kainalossa, ja mulla nyt alkanut vaivaamaan pelko siitä vastuusta. Tai ehkä se pelko on väärä sana, mutta mitä jos teenkin jotain väärin? Haluan kuitenkin että vauvalla on hyvä olla, ilman mitään tumpelon äidin virheitä. Varmasti kuuluu asiaan nämäkin ajatukset ja valmistaa tulevaan.. Kaikkia mahollista ne hormoonit laittaa ajattelemaan ja oma epävarmuus omista taidoista.. Tulisi jo pikkanen maailmaan että pääsis uuteen arkeen käsiksi..

Joku aikasemmin kyseli streptokokki B:stä, mulla todettiin se ja antibioottitippaan joudun synnytyksen alkaessa.

Menkkajomoilua taas pitkin päivää ja selkä tulessa. Eipä muita oireita lähestyvästä..

Roki ja miniriiviö 38+6 (huomenna poks 39+0)

 

Pikkuistaodottava, ihan normaaleja tunteita. Minä odotan kolmatta ja en oikeasti osaa ajatella että vauva kohta tänne muuttaa. Synnytys on tosissaan se päällimmäinen ajatus mielessä ja tuota vauva-aikaa ei osaa vielä järjellisesti ajatella.

Hienoa Mupelo että sait noin maltillisen painoarvion ja toivottavasti pieni nyt tajuaisi lähteä viikonlopun aikana syntymään.

Meidän uimari on nyt kääntynyt varmaan jotenkin päin pois poikkitilasta kun öisin närästää ihan huolella mutta enpä tiedä painaako tuossa palleassa nyt pää vai pylly ja jotenkin tuntuu että joka päivä on vähän eri päin joten ehkä hänellä on vielä niin paljon tilaa tuolla polskutella runsaan lapsiveden ansiosta ettei ole aikomustakaan vielä asettua paikoilleen.

Tielsa 37+6

 

Samaa mieltä kuin edelliset eli ymmärrän hyvin teidän kanssasisarien valitukset ja eiköhän tämä ole juuri oikea paikka avautumiseen! Itse olen jo TODELLA kärsimätön, kun viikosta 30 asti on sanottu että voi syntyä...

Tänään tuli vaunut (gesslein f1), mutta olen nyt viimeiset päivät miettinyt että ostinko turhaan vai olisko pitänyt ostaa suoraan kaksosten rattaat. Esikoinen nyt 2v4kk, mites luulette, onnistuuko seisomalaudalla? Meillä vain yksi auto, mikä on miehellä töissä, joten paljon pitäisi päästä rattaiden avulla kulkemaan. Esikoinen kyllä reipas, mutta vilkas, joten rattaisiin sais köytettyä ja jaksaako sitten seisoa... jos ei muu auta, niin hankitaan sitten sisarrattaat käytettynä.

Roki82 mulla juuri noi oireet enteili syntymää ersikoisen aikana!

Ja mulla kanssa huomattiin jo alkuvaiheessa streptokokki b ja yritettiin hoitaa antibiootein, mutta ei mitään apua ja nyt sitten tippa synnytyksessä.

ceciilia ja benkku 38+3 (eikä mitään merkkiä syntymisestä!)

 

Minäkin yhdyn tähän "marmatuksen kuoroon" Olotila alkaa olla jo tosi tukala.

- Vatsa on niin iso, ettei selkä kestä kuin hetken pystyssä oloa. Mitään ei siis oikein voi enää tehdä eikä missään käydä. Kauppareissukin on jo tuskaa.

- En saa nukuttua juuri ollenkaan. Tätä on jatkunut jo jonkin aikaa, mutta se vain pahenee. Nyt olen ihan super iloinen, jos saan nukuttua 2 tuntia putkeen. Yleensä herään puolen tunnin - tunnin välein milloin pissahätään, milloin kutinaan, milloin kipuun... Enkä saa sen jälkeen enää helposti uudestaan unta. Parhaiten nukun aamupäivisin, kun mies on jo lähtenyt töihin ja lapset onneksi touhuavat hiljaa omiaan. Aina ei voi kuitenkaan nukkua siihen aikaan ja muulloin se ei onnistu. Alkaa olla jo aika zombie olotila unenpuutteen vuoksi.

- Turvotukset pahenee vaikka mitä tekisin. Nyt se vesipallo ilmiö on levinnyt jalkapöydältä myös varpaisiin. Näyttää kuin olisi jättimäiset rakkulat joka varpaassa. Myös polviin ja nilkkoihin on tullut vesipallot. Kaikki nämä "pallurat" ovat tosi kipeitä / kosketusarkoja kuin siellä olisi valtava mustelma. Nivelet huutavat hoosiannaa.

- Viimeisen viikon aikana on iskenyt outo henkisesti ahdistava olotila. Tuntuu, ettei mikään ole hyvin. Kaikki ärsyttää. Etenkin jatkuva kutina mikä pahenee koko ajan tekee olotilan sietämättömäksi.

Vauva on todella toivottu ja odotettu. Ei vaan jaksaisi enää odottaa Vaikka unettomat yöt jatkuvatkin ihan varmasti vauvan synnyttyä, saa sen jälkeen taas oman kehon hallinnan takaisin. Nyt ei voi oikein muuta kuin kärsiä ja odottaa ja odottaa ja odottaa...

Barbbis 38+0 POKS