Onnittelut uusille vauvautuneille! Meillä takana ensimmäinen yö kotona.
Murukka, meillä esikoinen 3,5 vuotta ja on ollut nyt 2 viikkoa mummolassa hoidossa (usean sadan km päässä), vaikka ei todellakaan ollut tarkoitus että olisi noin pitkään siellä. Meillähän synnytys viivästyi suunnitellusta yli viikon, kun käynnistystä ensin siirrettiin ja sitten siitäkin vielä kesti 4 päivää ennenkuin vauva syntyi. On ollut vähän huono omatunto, kun tuli esikoiselle noin pitkä reissu, mutta on kyllä viihtynyt siellä hyvin. Huomenna hän palailee kotiin :heart:
Emby, tiedän niin tuon tunteen kun imetys ei lähde oikein menemään putkeen. Älä lannistu! Mulla oli todellisia vaikeuksia esikoisen kanssa ja itkeskelin asiaa moneen kertaan. Tämän toisen kanssa on nyt oikeastaan ihan samaa kuviota, mutta nyt jo tiedän että kärsivällisesti vaan pitää yrittää, niin lopussa kiitos seisoo.
Meillä ei tyttö meinannut millään saada oikeanlaista imuotetta, aina vaan laittoi kielen rullalle ja imi pelkillä poskilla (väärässä otteessa posket menee lommolleen imun aikana). Mä jo ehdin tuskastua kätilöllekin, että kyllä minä oon niitä kuvia nähnyt että "ei näin", mutta mitä tässä nyt sitten pitää tehdä että se menis oikein?! Nännien kipeytyminen kertoo siitä että imuotteelle pitää tehdä jotain.
Kätilö neuvoi yhden hyvän asennon, jota en ollut ennen kokeillut, sanoi sitä muistaakseni "biologiseksi imetysasennoksi". Alasti riisuminen auttoi myös vauvaa aktivoimaan omaa hamuamisrefleksiä ja suun avaamista riittävän suureksi. Ensin vauva riisuttiin vaippasilteen ja laitoin hänet mun paljaan vatsan päälle masulleen kasvot mua kohti. Itse olin takakenossa puoli-istuvassa asennossa, tää onnistuu hyvin sohvan käsinojaa vasten. Sit odotettiin hamuamisrefleksiä ja ohjattiin kohti tissiä niin että pää oli riittävän takakenossa. (Tässä vaiheessa vauva jo karjui kuin henkensä hädässä, mutta jatkettiin vain sitkeästi.) Kun vauva otti nännin suuhun, tuin vauvaa pepusta ja hartioiden/niskan takaa (käytännössä työnsin pään kiinni rintaan) niin että suu oli tosi tiiviisti kiinni rinnassa ja nenä yläviistoon. Vauva jatkoi karjumista, mutta sit vaan yritettiin niin monta kertaa että lopulta alkoi imeä, ja ote olikin sit heti oikea. Ilmeisesti ei saakaan tuossa asennossa laitettua kieltä väärin rullalle. Ja kätilö sanoi, että oikean imun tunnistaa siitä, että koko leuka liikkuu eteen-taakse ja liike näkyy ohimoissa asti.
Edelleen joka imetyskerta alkaa 1-15 minuutin huutamisella, vauva alkaa karjua saman tien kun tissi on suussa, ravistaa pään pois ja sätkii. Tää on ilmeisesti sitä "rintaraivoa". Sit vauva väsähtää hetkeksi, minkä jälkeen yritetään uudelleen. Ihan sama kuvio oli esikoisen kohdalla alussa, ilmeisesti multa tulee niin voimakkaasti maitoa että vauva meinaa tikahtua siihen? Kätilö sanoi, että en tee siinä mitään väärin, vaan vauva nyt vain reagoi niin.
Rintakumi kannattaa ottaa avuksi, jos nännit kipeytyy. Mulla oli esikoisen kohdalla nännit niin matalat ja rinnat maidon nousun jälkeen niin pinkeät, ettei vauva saanut niistä mitään otetta. Tällä kertaa taas rintakumilla on helpompi ohjata vauvan kieli sinne nännin alle. Tänään oon onnistunut jo pari kertaa imettämään ilman rintakumiakin nyt kun vauva on saanut jujusta kiinni imemisen kanssa.
Sori tämä imetysavautuminen, mutta ajattelin että jos jollekulle muulle on apua näistä vinkeistä, niin laitetaan jakoon. Mä kateellisena katselen niitä äitejä, joilla imetys menee tissi suuhun -meiningillä, kun meillä ensin hirveä tyynyjen asetteleminen, rintakumin kanssa väkertäminen ja vauvan itkupotkuraivarihuuto ennenkuin päästään itse asiaan...
Maikki ja vauveli 5 pv