Kesäkuun Kastehelmet 2012 **HUHTIKUUSSA**

Yrittäkääs tuplia odottavat mammat makoilla runsaasti, että pienet saisi kasvaa kohdussa keuhkojaan kuntoon!! Lepoa lepoa lepoa tää mama huutelee täältä!!

Rankka fyysinen vointi on muuttunu henkisesti rankaksi olemiseksi.. Supistelut tasaantu levolla hyvin ja eivät vaivanneet kuin yhden illan. Duunissa ollu liikaa 35-39 rv vko vauvoja joiden ensivaiheita en olisi halunnut todistaa esikoistaan odottavana äitinä. Yöunet ollut sellasia, että herään omaan itkuuni. Oma vauva voi unissaa hyvin, mutta tilanteet ja tunnelmat todella synkkiä. Oon niin tyytyväinen, että työt alkaa loppua. En ole voinu miehen kanssa kauheasti jakaa työtapahtumia ja se ei osaa suhtautua mun uniin kun ei tiedä taustoja. Neuvolassa ens viikolla varmasti itkujen kera käyn läpi näitä tilanteita ja tän vkon tunnelmia. Oon parin meidän lääkärin kanssa puhunu näistä tilanteista, mutta en henkilökunnan kanssa kun voivat joutua vielä hoitamaan mua..

Ennakoivista merkeistä näin ekakertalaisena en kauheasti kanssa perusta. Olo on tosiaan muuttunu ja muuttuu kun vauva ja masu vaan kasvaa. Ite en kanssa laske aikaa the viikkoon vaan siihen kun viimeistään ollaan kahtena eri osana. Aika tulee ihan varmaan vielä m a t e l e m a a n.
 
Aanna: Mulla on samanlaiset kokemukset lasten syntymäviikoista. Eka siis syntyi käynnistyksellä rv 38+6 ja toinen luomusti 41+3. Ero vauvoissa oli huomattava. Toinen oli paljon isompi, jäntevämpi, rauhallisempi, kannatteli päätään heti syntymästä, nukkui pitkiä pätkiä ja söi hyvällä halulla. Mieluummin siis hieman yliajalle kuin liian aikaisin syntynyt pieni, jos vain sen saisi itse valita. Täytyy vaan ottaa vastaan se mitä tulee.

Joku puhui pahoinvoinnista. Mullakin on alkanut taas ällötykset. Ihan kuin alkuraskaudessa eli huippaa ja on muka kauhea nälkä. Kun saan lautasen eteeni, ruoka ei maistukaan ja joudun pakottamaan itseni syömään. Sen jälkeen tuleekin oksu olo ja närästystä. Ei kivaa :( Kaiken lisäksi herkut kyllä maistuisivat, mutta ei kunnon ruoka. Ei tämä siis taida painonnousuunkaan auttaa...

Barbbis 31+6
 
Viimeksi muokattu:
34 :heart:pOKS

tääl on kans nyt nuo iki-ihanat pukamat tullu....voi et ku tekee kipeet. Kuhan apteekki aukee ni pakko hakee, jotain helpotusta..:mad:
olo on välillä aika tukala ku massu o niin iso.Pikkunen jytää siihen tahtii et sisuskalut menee uuteen uskoon :) nyt on tullu käytyy kävelyl sen verran ku jaksaa tuol viilettää.sain oikeen luvan siihen.et ny ei tarvii, niin enää varoa tekemisiä..vähänkö ihanaa =) mammalomaki alkaa ens viikol mut eipä sitä tuu mitää muutoksia ku ollu kotona saikul jo pitempää...

Taistis ja pikkuneiti
 
Heips :)

Täällä eilen vietetty aivan ihana ilta. Meidän piti miehen kanssa mennä kavereille grillaamaan ja viettämään iltaa, no kun saavutaan paikalle sieltä hyppää esiin mun perhe ja kaikki mun ihanat ystävät :) Ne olikin järjestäny mulle ylläri vauvakutsut!!!! Tarjolla oli ihanaa salaattia, lihapullia ja patonkia sekä sitten ihana pikkusiskon tekemä Hello Kitty kakku ja muffinsseja, porkkanakakkua. Ohjelmassa oli tietovisailua vauva-jutuista ja mun masusta tehtiin kipsivalos joka siis näyttää aivan valtavalta... Ja sain sellaisen ihana kopan jossa oli vauvalla kaikkea tarpeellista. Siis olin niin yllättynyt, ei kukaan koskaan olekkaan mua tolla lailla yllättänyt :)

Muuten liitoskivut tuntuvat pahentuneen ja pätkä päätti kääntyä taas jotenkin muutama ilta sitten et nyt en kyl enään oikein tiedä miten päin se mahtaa olla. Musta vaan tuntuu et sen persus mikä yrittää aika kovalla voimalla tunkea tosta mun oikeasta kyljestä ulos useamman kerran päivässä. Välillä tuntuu tosiaan et nyt joku paikka menee rikki kun niin voimalla tunkee!!

*madde ja topi 33+4*
 
  • Tykkää
Reactions: Mupelo
Moikka.. Pakko tulla ny kyselee, että palaako teillä käpy teidän mahan kokoon kohdistuvista kommenteista? Ku mä vähä äsken avauduin anopille... :ashamed: Kuulen niin paljo sitä, että "ootpa iso", "onkohan siä kaks", "kuinkahan iso susta viä tulee"!! :kieh: Sitte anoppi totes, että kyllä toi sun maha on niin iso, kuinkahan iso susta viä kerkee tuleen!! Siinä vaihees oli kuppi täys... Sanoin ensi ihan rauhas, et joo, muttmun maha menee neuvolakortisti himpun alle keskikäyrän, eli, ei kai oo mikää iso.. Ja sitte se vaa, et no kyllä se on iso ja sitte sanoin uudestaa muutamaa astetta kovemmalla ja tiukemmalla äänellä. Ja sanoin, että en joka päivä jaksa kuunnella toisten mielipiteitä siitä kuinka iso oon..!! :mad: Ja, hah, se suuttu!! Voi ristus, mua jurppi niin lujaa. Nyt jo vähä hävettää, että mitä sillai avauduin, mutta.. Oikeuttaako raskaana olo kaikenlaisen kommentoinnin toisen kropasta!?! ..ja kaiken voi kuitata "en mä pahaa tarkota, se kuuluu asiaan..." Sori avautuminen, mutta pakko johonki on..!! :ashamed:

Täälä muuten vointi hyvä.. Mieli tekis tehdä vaikka mitä, eikä millää malttais välillä huilata ja nostaa jalkoja ylös. No, se näkyy ja tuntuu turvonneina jalkoina ja Useina harkkasuppareina.. Mutta ku ei malta.

Pikkumyy ja Tirriääänen 32+2

Laitanpa viä kuvan mun Isosta mahasta.. Kait se sitte on iso, ku kaikki niin sanoo.. mutta pitääkö siitä aina mainita.. : /

Aijaa.com - 10099625

*muoks, jos nyt olis kuva oikein päin.. *
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Morning Butterfly
Pikkumyy87 juu samaa täällä! Mun esimies töissä (nainen) sanoi mulle ku tulin toimistoon että "no mitä pullukka?" Siis joo ymmärrän et se oli vitsillä sanottu ja seki naureskeli siin samalla ku kysy, mutta jooo rajansa kaikella :| Ja kyllä tota saa muualtaki kuunnella. Ihan ku ei valmiiks itse tietäs jo painoa kertyneen ja muutenkin kaikki ei koe sitä raskausaikaa maailman hehkeimmäksi ajaksi. Jokainen ajattelee erilailla.

Mullaki on iha älyttömän iso maha oikeesti ja se menee sf-mitoissa ihan keskikäyrällä kyllä et ihan normaaliahan se on.. Ja kaikenlisäks tää ihana turvotus tähän päälle. :headwall: Sun masu näyttää mun mielestä ihan normaalilta raskausaikana, ei oo mikään hervoton. Seki on niin yksilöllistä miten se kasvaa : /

Nyt tuli mullakin tämmönen tilitys tähän upsistaaa :D

Sitä mun piti kans sanoo, et onko muilla ilmestyny kutinaa noihin raskausarpiin? Mä oon öisin raapinu niin kovaa, että ne on iha haavoilla. :(

-Tea ja Pikku Prinsessa 33+3 :)
 
Viimeksi muokattu:
Pikkumyy87 älä nyt tästä loukkaannu mut mitä nyt tosta kuvasta näkee niin ei miun mielestä siun maha ole mitenkään erikoisen iso :) Paljon isompia massuja tuolla FB:n puolella esitelleet :D Ja mikä masu on iso/mikä pieni, taitaa olla katsojasta ja kantajastaan kiinni.
Miulle ei taida kukaan uskaltaa ulkonäöstä paljoa kommentoida kun näytän muutenkin ihan linnunpelättimeltä :D Eipä oo jaksanut/ ei oo ollut ylipäätään varaa panostaa ja kun omistaa yhdet farkut mihin mahtuu niin.... :whistle: Sitä oon monesti kuullut että tukalalta näyttää ja ei kateeks käy. Lienee viittausta enemmän miun kivuliaaseen olemukseen kuin pallomahaan...

Peikko ja Otus 32+3
 
Madde, ihanat yllärijuhlat :heart:

Pikkumyy, oon suunnilleen samoilla viikoilla, ja aika lailla saman kokoinen on mun vatsa. Eli mun mielestä ihan normaalin kokoinen on, anopille voit kertoa terveiset :D

Täällä ei mitään kummempaa. Töitä vielä pusketaan reilu pari viikkoa. Ens viikolla on taas äitipoli ja sitä seuraavalla neuvola.

Maikki rv 32+5
 
Kateeksi käy jonkun ihanista vauvakutsuista :) itekin toivoisin mut valitettavasti ei olis tulijoita.
Enää 5 työpäivää, aika hurjalta tuntuu ehkä muutaman viikon jälkeen alkaa olla hermot tiukalla. Suuremmat kivut nyt pysyneet poissa.
Menen jo vähän asioissa edelle mutta tiedättekö kuinka pian ristiäiset voi pitää?
Muistaakseni luin jostain että henkilötunnus pitäs ensin olla.
teris 31+4
 
Mullekin anoppi totesi viime vierailulla ovesta astuessani että "sä ootkin jo sen kokonen että ekana tullessa näkyy maha". Luuli varmaan että oli hyväkin vitsi, mutta mua ärsytti ja tiuskaisin siihen, että on se kumma että raskaana oleville saa kommentoida ulkonäöstä ihan erilailla kun muille. Ärsytyskynnys on kyllä muutenkin matalalla ja voisin avautua anopista vaikka ja kuinka... mutta ehkä nyt osaa olla hiljaa ainakin tuosta asiasta :D

birdcherry 32+3
 
Mä en oo niinkään törmännyt tunkeilevaan ulkonäön kommentointiin. En oo ottanut itseeni esim. työkaverin tokaisusta, että "oot vähän kasvanut sitten viime näkemän, äkestään vois luulla että oot raskaana" =) Ja toinen raskaana oleva kutsui minua pallomahaksi (itsellään oli vatsa vielä paljon pallompi!), mutta nämä on olleet todella hyväntahtoisia tokaisuja.

Mutta välillä ärsyttää kysymykset liittyen tulevaan synnytykseen, esim. kaveri kysyi että "meinaatko tälläkin kertaa mennä sektioon?". Esikoinen syntyi tosiaan hätäsektiolla, kun ensin oli käyty läpi täysi avautumisvaihe ja sitten havaittiin napanuoraprolapsi. Totesin, että en todellakaan viimeksikään meinannut sektioon mennä ja toivottavasti tällä kertaa synnytys menee eri tavalla. Toinen kaveri taas sanoi, että "olishan se kiva, että saisit tällä kertaa ihan oikean synnytyksen", mihin totesin että kyllä kai se sektiokin synnytykseksi lasketaan?
 
Pikkumyy
Tiedän tunteen. Mua niin vi¤#"#aa kaikki ihmiset ketkä kommentoi mun mahaa!! Uskomatonta kuinka alkaakin asia ärsyttämään. Mitä helvettiä sitten vaikka mulla nyt on maha?? Sielä saatana on vauva!!! Kaikista ärsyttävämpiä on just nuo "ootpa sää iso" "kauhee kun sun mahas on iso" ja sit sellaiset (omalta äidiltäni kuullut) " Ai että kun tekee pahaa kun on niin iso maha" sillain PÄÄ KIINNI!!!
:mad::mad:
Mikä oikeuttaa ihmisia kommentoimaan raskaana olevaa? Monelle (minulle) ainakin vartalon muutokset aiheuttavat välillä ahdistusta, huonoa itsetuntoa ym ym niin ei se ainakaa helpotu kun vieraat asian mainitsevat.
"Kyllä tiedän. Olen raskaana ja minulla on maha. Mutta kiitos että muistutit asiasta, en ollut huomannutkaan että vatsani on kasvanut. " ;)

hahahah anteeksi avautuminen, mutta asia on mulle ainakin herkkä. Rakastan mahaani, koska sielä on minun poikani. Nuoreksi ihmiseksi sitä kuitenkin joutuu läpikäymään erilaisia tunnetiloja etenkin oman vartalon muuttumisen suhteen. Silloin tällöin joutuu huulta purren ja itku herkässä katsoa itseensä peilistä, mikään ei näytä päällä hyvältä ja vointi on muutenkin tukala. Ja näin hmisten kommentointi ei tunnu hyvältä.
..asiasta ei kaipaa muistutusta että kroppani on muuttunut. Minulle riittää jo pelkästään se että saan katsoa joka päivä pelistä muuttunutta kroppaani ja yrittää hyväksyä sen... : /


Mutta asioista mukavimpiin.

Ihanaa vappua kaikille mammoille! :flower:

:heart:Hemutus ja Möykky 32+0 POKS:heart:

ps. pikkumyy vatsani on himpun verran isompi kun sinulla ;)
 
  • Tykkää
Reactions: birdcherry
Onko sektio sen vähemmän synnytys kuin alakautta synnytys?
Tai onko synnytys kipulääkkeiden kanssa vähemmän synnytys kuin luomusynnytys?
Tai synnytys sairaalassa vähemmän synnytys kuin kotosalla saunassa? :D
Että että.. :) Kyllä mie sanoisin että nainen on synnyttänyt jos biologisen lapsen omaa, onko sillä väliä kuin se sieltä kohdusta on ulos tullut. Mut näkemyksensä kullakin.
muoks. Pilkkua viilaten nainen on synnyttänyt jos sen vauvan on siellä omassa kohdussaan kasvattanut,..
Joskus oli ihan mielenkiintoinen keskustelu jollain palstalla että missä menee äitiyden raja. Voiko nainen, joka on kokenut ns. kemiallisen raskauden kutsua itseään äidiksi? Eli mitään muuta tositetta tästä raskaudesta ei ole kuin kaksi hailakkaa viivaa raskaustestissä, ei menkat myöhässä ei mitään..
Sit kans nämä joidenkin uskontojen näkemykset että sielu syntyy hedelmöittymishetkellä eli tiettyjä ehkäisymenetelmiäkään ei voi käyttää koska ne eivät estä hedelmöittymistä vaan kiinnittymisen.. Eli nainen joka käyttää tälläistä ehkäisymenetelmää on kerran kuussa murhaaja?

Te jotka ootte suunnitelleet nukuttavanne vauvat alussa äippäpakkauksenlaatikossa, miten ootte meinanneet sen toteuttaa? Mie meinasin enskuussa laittaa tilaukseen pehmusteet ja lakanat mutta kovasti yritän järkeillä että minne sen laatikon laittaisi.. Pitäiskö sille olla joku korkeampi paikka? Ja miten sen toteuttas turvallisesti? Mietin vaan että jos sen laatikon pitää lattialla niin käykö toi esikko sitä miten paljon murjomassa.. :confused:
->Mie siis alkuun nukun alakerrassa olohuoneen sohvalla, vauva sitten siinä laatikossa vieressä.. Näin saa isäntä ja esikoinen nukkumarauhan yläkerrassa... Eihän sitä tiedä toimiiko toi suunnitelma oikeasti mutta näin nyt järkelty.. Voi kun ois varaa ostaa joku ihana kehto tai ensisänky.. :mad:
 
Viimeksi muokattu:
Madde: olipa mukava ylläri nuo vauvakutsut!

Pikkumyy: ei sun vatsa kyllä mun vatsaan verrattuna ole iso! Mulla on oikeasti iso vatsa, varmaan sf nyt 33-34 ja todellakin esikoinen syntyi tämänkokoisesta vatsasta.

Ehkä tässä kolmannessa odotuksessa vatsakommentit eivät tunnu enää missään. Tai jos joku sanoo, että onpa iso maha, olen lähinnä iloinen, että joku on samaa mieltä kanssani. Iso vatsa on aina vaikeampi kantaa, ja ehkä puhujalla on myötätuntoa mukana. Voi olla, että esikoista oottaessani olin herkempi kommenteille, en kyllä enää muista.

Huomenna 34 viikkoa täynnä!
 
Mahakommentit ei ärsytä kun olen iso entiseen verratuna, mutta alituinen kommentointi mun syömisestä tai veden juomisesta saa mut ihan raivonpuuskii tai neuvonta mitä saa tai ei saa syödä. Niinko se ois ennen kiinnostanu tai tulee kiinnostamaan kun vauva on maailmassa. Ajattelin jopa huomenna juoda lasillisen 7% viiniä ilman mitään tunnon tuskia. Saa soimata ken haluaa.

Tohonäitiyslooda asiaan. Siitä juuri miehen kanssa puhuttiin äskettäin. Laitetaan laatikko sellasen 70-80(?)-luvun tvtason päälle (joka ollu jokaisessa suomalaisessa kodissa rautainen alaosa jossa lehtiteline) joka on aika matala joten vauvan saa kätevästi otettua öisin syömään ilman ylösnousua. Tulee sängyn ja seinän väliin. Pinnis on niin iso, että kootan se sit kun on pakko. Mies oli myös sitä mieltä, että saan ottaa vauvan nukkuu meidän kanssa jos se helpottaa syöttämistä ja rauhoittaa öitä. Kuvittelisin et vauva alkuunsa syö öisin muutaman tunnin välein ennenkuin ruokailuvälit kasvaa???

Vauvakutsut varmasti ihania ja ilahduttavia :)

(.) napaa särkee ihan sairaasti taas.viimeisiä rippeitä siitä viedään ja pikkainen tuntuu kasvaneen ihan tajuttomasti masussa.. Jalat tuntuu koko ajan ja selkä toisella puolen. Välillä vetäytyy selkä munselkää vasten mut suurimmaks osaks kyllä on tollai kyljellään. Pukamat jepjep pahenee vaan ku paketti kasvaa. Pakko hakea puikkoja eikä vaan enää rasvailla..

Sandrastiina ja mini huomenna poks 32
 
Pikkumyy: hupaisaa! Mun mahani on must aikalailla saman kokoinen, ellei isompi, ja saan jatkuvasti kuulla vierailta ihmisiltä kommentteja kuinka se on niin PIENI! Ei kuulemma uskois, että jo n. 6 vkon päästä on laskettu aika, voi kuinka se voikin olla tommonen söpö pieni, pieni, pieni.... Joo-o, kyllä se silti osaa jo ahistaa ja painaa, vaikka kuinka kuulemma onkin pieni.

Mitäs muuta...
pahoinvointia, hep!
arpien kutinaa, hep!
harkkasupistuksia, hep!

Ja meillä nukutaan perhepedissä, koska olen laiska, enkä aio tälläkään kerralla nousta yösyötöille. Tissi suuhun vaan ja unet jatkuu.

ventti.
 
Kiitos kaikille kommenteista ja tsempeistä kropan arvosteluun liittyen.. =) Kiva huomata, että en todellakaan oo ainut. :D Varsinki Hemutus kiteytti hyvin sen mitä mäkin oon ajatellu omasta kropasta. Ja tosiaan, saattaa olla vaikeempaa esikoista odottavalla, koska kropan muuttuminen tällee on ihan uutta. Mutta eiköhän tää tästä.. :D Viime yönä näin unta, että 1kk synnytyksen jälkeen mulla oli jo aivan littee vatta ja sellaset vattalihakset jotka mulla on ollu viimeks 17 vuotiaana! :D Voi ku se toteutuski.. ;)

Äitiyspakkauksesta Mä juuriki eilen väsäsin meidän laatikkoon verhoilut. (jos joku haluu nii yksärinä voin laittaa kuvaa, en viitti tänne yleiselle..) Ajateltii sijottaa laatikko ekaks meidän makkariin ja katotaa kuinka yöt lähtee meneen. Ku saadaan jonkilainen rutiini nii vauva siirtyy omaan huoneeseen. Tämä on siis suunnitelma, se on eriasia kuinka monta kertaa se muuttuu.. :D Moniko muuten meinaa laittaa vauvan omaan huoneeseen? Jotenki ajattelen, että kaikkien uni on rauhallisempaa ku ei jokasee kahahduksee herää.. Mutta, nää on näitä esikoista odottavan mietteitä. ;)

Tänään saan pienen hoidokin, ystävän 2kk vanhan vauvan.. :heart: Toki tunniksi vaa, mutta silti. Ja sitte olis luvas neuvola., sieltä kuulumisia myöhemmin.

Mikäs tilanne muuten Poikkkalla on? Kuinka siä menee? Entä Missy, edelleen kerryttää viikkoja! :D

Pikkumyy ja Tirriääänen 32+3
 
Viimeksi muokattu:
Mahakommentit mua ei juurikaan ole ärsyttänyt kommentit, mutta olen saanut kuulla kanssa siitä, että mahani on iso, vaikkei mikään erityisen suuri olekkaan, samaa kokoa kuin pikkumyy87:lla. Eihän se tietty kivaa ole, kun töissäkin tyypit mahan kokoa kommentoivat. Paras oli minusta ja sitä kyllä vähän oudoksuin, kun eräs mies n. 50v. töissä, jonka kanssa en koskaan ole jutellut, hän osoitti mahaani ja kysyi, että koska aiot päästä eroon tuosta? :O (tarkoittaen tietty vatsaani) Huomasin kyllä, että hänellä oli tarkoitus kysyä laskettua-aikaa, mutta jotenkin se noilla miehillä on vaikea kysyä sitä niin ja heittävät ihme kysymyksiä, että koska poksahdat tai koska räjähdät, noi kysymykset tietty ovat vähän outoja :kieh: :D

Tämän päivän jälkeen 8 työpäivää, hassua kyllä, sitten totuttelua taas kotona olemiseen, huh. Esikoinen hyppii varmaan seinille, kun ei pääse enään hoitoon leikkimään kavereiden kanssa....onneksi hoitopaikka on ihan tossa samassa korttelissa, niin voidaan käppäillä sinne leikkimään päivisin ja minäkin saan aikuista juttuseuraa hoitotädistä ;)

Hyvää vappua kaikille! :D

jkoo + Pupu 32+5 :heart:
 
pikkumyy ei sun vatsas näytä yhtään sen suuremmalta kun mullakaa :)
itse myös kohdannut noita kommentteja "olet valtava", "ootpas sä iso" ja kaupan täti tokas "kukas se sieltä vyöryy" :O on meinannu väillä hermot pettää todenteolla.

rukka peikko mä laitoin äityiyslaatokon pinnasänkyyn :) tai siis meille ei tule edes pinnasänkyä kun nurkissa lojuu käyttämättömänä matkasänky jonka ajattelin ottaa käyttöön :)
sit mä löysin netistä helpon ohjeen tuohon äippälaatikon päällystämiseen...ihan vaan lakana jaettiin kahtia pituus suunnassa ja päät ommeltiin yhteen ja se sit vedettiin laatikon päälle :)
sisäpuon voi tietty ommella niin että siihen tulee joku pehmustettu kangas :)

(.) täälä ipanan liikkeet on muuttunu niin voimakkaix että heräilen niihin öisin ja supistuksia ei muuten ole ainakaan kipeitä mutta öisin nekin sitten vaivaa :/
sitten mies tiputti pommin perjantaina kun hävis reissuilleen (taas jälleen kerran) ja nyt sillä ei selkeestikkään ole mitää haluja edes keskustella asioista.
jotain yritän kysyä lapseen ja hänen tavaroihin liittyen niin vastaus vaan kuuluu että teet niikuin sulle on helpoin...okkei
että tässä nyt sit ilmeisestikkin jäädään yh:ks että silleen sit.
eniten mietityttää nyt sitten että millä mä sairaalaa menen :O
omalla autollako hurautan.
mulla sellaisia ystäviä todella vähän joille vois soittaa esim.keskellä yötä että kyydin sais.
taksia ei oikee kiinnosta tilailla kun meillä täältä sairaalaa matkaakin jo kertyy 150km ja jotenkin ambulanssin tilaaminen tuntuu vieraalta ajatukselta jos ei todella hätä ole.
ja ylipäänsä kaikki käytännön jutut mietityttää paljon kun miehestä ei nyt ota sit selkoo.
hänellä aijemmasta liitosta lapsi jonka tapaaminen on ollut todella hankalaa lapsen äidin puolelta ja kun tätä pienokaista tehtiin niin monen monet keskusteut käytiin siitä että mä en lapselta isää riistä vaikka mitä tapauhtuis ja käytiin siinä myös keskustelu siitä että mitäpä jos me ei ollaakkaa ikuisesti yhdessä että mitä sit lapsen kanssa.johon mulla onkin ollu selkee linja että nii paljo saa isänsä kanssa olla kun vaan järjestelyt antaa periks (mahdollinen koulu, isän työt ym.) ollaa myös puhuttu että kumman sukunimi lapselle tulee ja entäs huoltajuus muoto.
selkeetä mulle on ollu tähän asti että tietysti isän nimi ja yhteishuolto mutta mitäs ny kun miestä ei selkeesti kiinnosta :O

mä oon ny pihalla kun lumiukko ja oon koittanu järjestellä elämää niin että pärjään yksinäni.meillä on tässä eläimiäkin aika määrä ja eläinlääkärii jo tilailinkin aikaa että ainakin kaksi lähtee lopetettavaks ihan vain siksi että mun on saatava ensinnäkin menoja pienemmäksi, toisekseen nää kaksi on vahva luonteisia vartiokoiria joiden lenkitys ei suju multa nyt raskaus aikana saatika sitten kun vauva syntyys :(
en nyt oikee osaa jäsennellä näitä kaikkia ajatuksia kun kaikki mahdolliset tunnetilat myllertää oikein urakalla :(
 
Heippa kaikki!

Kellä oli iso masu?? siin kuvassa.. ei se ollu ihan kauheen iso,mulla masu oikeesti iso..sf mitta menee 33 ja alkaa olla vaikee tehä mitään=( Mutta tosiaan katsojasta kiinni tuo iso masu vai pieni masu juttu.
Täällä myös ANOPPI käy hermoille!!arg!! puuttuu taas jälleen joka helvetin asiaan,siis mitä vauvaan tulee..Oli jo meidän esikoisen aikaan samanlainen hullu=(
Ei vaan jaksa enää nähdä anoppia ennen vauvan syntymää,turhaan verenpaineet vaan nousee!! oon aika kauhee=)

Mutta omien hermojen takia en jaksa häntä nähdä,ja mies todellakin ymmärtää hyvin=)

Mutta ihanaa wappua tänne kaikille ihanille naisille!=)

maritta83 ja mooses 33+6 Huomenna jo viikko 34=)
 
Ei tuo Pikkumyyn maha mielestäni näyttänyt mitenkään kauhean isolta, ihan normaalilta. Ihmeellistä, että niin paljon kommentoidaan. Itsekin saan usein kuulla kommentteja mahani isoudesta, mutta en ole kokenut sitä häiritsevänä. Itsekin tulee vitsailtua vatsan koosta ja kaikkien muiden suustakin sen tietää olevan vain vitsiä, jos tulee jotain "törkeämpää" kommenttia. Ja toisaalta enemmän on tullut kommentteja: "Oi, sulla on aivan ihana maha.. aivan ihanan iso maha sulla jo.." ym.

Mutta sitten itse asiaan.. kävimme eilen Helsingissä lapsimessuilla ja ajoin itse koko matkan. Koko matkan ajan vauva myllersi kauheasti ja liikkeet oikeasti ihan sattuivat. Muutenkin aloin illalla taas miettimään lapsiveden määrää ym. ja löysin sitten paljon keskusteluita siitä, että lapsiveden määrä voi olla liian vähäinen, jonka vuoksi liikkeet sattuu, vauva tuntuu entistä selvemmin ym. Nyt sitten mietin, että haluaisin ultraan tarkastamaan tilanteen.

Minne Tampereella kannattaa mennä ultraan ja saako tällaisesta ultrasta kelakorvauksen? Koskiklinikan sivuilla ainakin luki, että pitäisi olla kyse sairauden hoidosta, jotta saa kelakorvauksen. Raskautta tuskin lasketaan sairaudeksi. Monessa paikassa ihmiset tosin ovat ainakin alkuraskauden ultrien kohdalla puhuneet, että kelakorvauksen jälkeen hinta on ollut...

PikkuistaOdottava + Pikkuinen prinsessa 33+1
 
Voi että, Matte07. :hug: Toivottavasti saat järjesteltyä asiat parhain päin, erityisesti itsellesi kuin lapselle.

Pikkumyyllä oli hyvin kompaktin kokoisen oloinen masu. :) Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos muiden kommentit. Monesti nuo inttäjät lopettavat siihen, kun toinen ei lähde mukaan.

(.) Täällä alkaa jo pikku hiljaa rullaamaan oma päiväohjelma kotona olemisella. Aamuisin lähetän miehen töihin, jonka jälkeen palataan makoilemaan vielä koirien kanssa. Onneksi kelit ovat alkaneet parantua, niin on mukavampi lähteä sitten ulkoilemaan hieman myöhemmin. :)
Vauvallakin tuntuu omasta mielestäni olevan aamuohjelma. Hän heräilee siinä puoli seiskan jälkeen n. 20min myöhemmin kuin minä ja ottaa pienet aamuriehunnat, jonka jälkeen nukahtaa taas ainakin tunniksi.
Vauva tuntuu myös jääneen nyt oikeaan asentoon *kop kop kop* ja viime päivät peppu on heilunut vähemmän kyljestä toiseen kuin yleensä. Taitaa olla myös hieman alempana kuin on ollut aiemmin, koska häpyliitos on aika ajoin hyvin herkkänä ja vessassa joutuu juoksemaan jos yhtään lähtee liikkeelle.
Eilinen meni hieman levottomasti. Minulla särki koko päivän toista lantioluuta ja alaselkää poltteli kevyesti koko päivän. Alkoi olla pinna hieman kireänä miehelle, kun yritin patistella kanssani sinne sun tänne liikkeelle..

Jos sitä tästä lähtisi aamulenkille ja sitten köpöttelisi kauppaan. :D

Henna ja vauva 35+2
 
Kun odotin esikoista, oli tarkoitus nukuttaa sitä yöt samassa makkarissa äp:n kopassa, johon mummo teki reunukset. Koppa oli pinnasängyssä, jonka pohja oli ylätasossa. Toisin kävi. Vauva totutettiin jo sairaalassa mun viereeni (olin aika heikko 3 yön valvomisesta ja siitä, että menetin verta, enkä edes vauvaa meinannut uskaltaa nostella. Niin kätilöt sitten sanoivat, että ota viereen :) ) ja siihen tyttö jäikin 3 ekaksi kuukaudeksi. Samoin kuopus nukkui äitin kainalossa n. 3 ekaa kuukautta yöt. Mutta tartteehan vauvan nukkua päivälläkin, vaunuissa tai sisällä kopassa sitten nukutettiin. Nyt on aikomus toteuttaa samaa kaavaa, vauva vieressä ja myöhemmin sitten sänkyyn.

Mustakin oli kätevää, kuten joku muukin kommentoi, ettei vauvaa tarvitse yöllä hakea jostain kaukaa. Esikoista koitettiin 5kk iässä siirtää omaan huoneeseen, kun oli niin huono nukkuja, että jos ois auttanut parempiin yöuniin. Seuraus oli, että mä nukuin entistä huonommin, kun vauva oli "kaukana" (=viereisessä huoneessa). Samoin kävelymatkat vauvaa hakemaan/ rauhoittamaan toiseen huoneeseen herättivät mua enemmän kuin vauvan kaappaaminen lähellä olevasta pinniksestä viereen. Jos vauva heräisi vain kerran, pari yössä, niin ok. Mutta meidän viisikuinen alkoi sellaiset hulinat, että kymmenen kertaa yössä ei ollut mitenkään poikkeavaa. Siitä heräilyt sen kun yltyivät, pahinta oli joskus 8kk iässä, jopa 20krt/yö! Olin aika zombie. Kunpa nykyinen masuasukas olisi parempi nukkumaan :)

matte07: onpa kurjaa, että parisuhdekriisiä pukkaa raskauden viime metreillä ja joudut miettimään kaikenlaista. Kunpa asiat selviäisivät parhain päin!
 
Masun koko näytti kuvassa aivan normaalilta näille viikoille :) Toisilla masu kasvaa enemmän etusuuntaan ja toiset leviävät - se riippuu paljon vauvan asennosta. Siksi eri kulmista toinen näyttää pieneltä ja toinen isolta. Älkää stressatko noista kommenteista. Moni tarkoittaa hyvää ja koittaa heittää jotain hauskaa eikä ajattele, että se osuu arkaan paikkaan. Joku taas voi olla kateellinen ja siksi sanoo tahallaan jotain puoli-ilkeää. Anopit ja äidit on taas asia erikseen ja heidän kommentit voi noin yleensäkin antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos vai mitä ;) Koitin miettiä, että onko mun mahaa kommentoinut kukaan tän raskauden aikana. Muistan vain kerran yhden kaverin sanoneen kohteliaisuudesta mahaa pieneksi, johon itse nauroin, että eikä ole :LOL: Sf-mitta on siis kulkenut alusta asti yläkäyrällä. Useimmiten taidan itse aloittaa keskustelun aiheesta nauramalla isoa mahaani tai kertyneitä kiloja. Ehkä tällä kertaa osaa suhtautua tähän mahan kasvatteluun eri tavoin kuin 20+ ikäisenä. Nyt tämä muutos tuntuu itsestäkin ihanalta, kun sai vielä kerran mahdollisuuden kokea pienen ihmeen kasvattelun. Sitä niin kovasti kaipasi pitkään ennen kuin onnistui. Jotenkin itselle kehon muutokset ovat luonnollinen osa elämää. En tainnut ajatella näin ennen lapsia, mutta jotain on muuttunut matkan varrella. Kaipa tässä on oppinut, että keho muuttuu niin raskauksien kuin muidenkin syiden vuoksi ja se on ihan ok =)

Perhepetiä minäkin suosittelen! Kannattaa ainakin kokeilla onnistuuko se. Esikoisen kohdalla en pystynyt itse nukkumaan rauhassa, kun tarkistelin koko ajan viereisessä kehdossa nukkuvan vauvan hengittämistä ym. Olin ihan hermoheikko. Pelkäsin vauvan kuolevan, jos nukahdan tms. Siirrettiin vauva siksi omaan huoneeseen, että sain itse nukuttua. Näin jälkeenpäin käy sääliksi pientä, jonka "hylkäsin" omiin oloihinsa. Tulee tosi "huono äiti" fiilis, kun sitä aikaa muistelen. Toisen kohdalla osasin itse olla rennosti vaikka vauva ähisi ja tuhisi kainalossa. Hän nukkuikin vieressä niin pitkään kuin imetystä kesti. Oli tosi helppoa vain tyrkätä rinta suuhun vauvan herätessä ja jatkaa itse unia. Kun nousee itse ylös ja käy imettämässä, sen jälkeen ei nukahda ihan helposti ja kohta vauva herää taas... Tälläkin kertaa toivon siis perhepeti ratkaisua. Mies on ensimmäistä kertaa tulossa isäksi, joten hänelle ajatus on hieman outo. Mies pelkää kääntyvänsä yöllä vauvan päälle. Koitin rauhoitella, ettei se nyt ihan niin helposti käy. Saa nähdä miten kaikki sitten lopulta menee, kun vauva on syntynyt. Yritän ainakin perhepetiä, sillä se on itselle ehdottomasti helpoin ratkaisu.

Matte: Kovasti voimia! Ehkä miehesi mieli vielä muuttuu, kun vauva syntyy ja kasvaa hieman. Joskus miesten on helpompi olla vähän isompien lasten kanssa. Ihan vauvaa ei ole tietenkään helppo muutenkaan lähettää isälle vaikka viikonlopuksi. Imetyksen vuoksi tapaamiset saattavat olla aika lyhyitä alkuun. Tärkeitä tosin nekin, jos vain mies haluaa. Kaikista miehistä ei ole isäksi ja joskus siihen kasvaminen kestää tosi kauan. Kannattaa olla itse aktiivinen ja tarjota tapaamisia vaikka mies ei vaikuta kiinnostuneelta. Toivottavasti side vahvistuu isän ja lapsen välillä pikkuhiljaa. Sairaalaan voi mennä taksillakin. Onko sulla sukulaisia lähellä, joilta voisit pyytää apua? Työkavereita? Naapureita? Jos hätätilanne tulee, niin ambulanssikin on yksi vaihtoehto. Siitä varmaan kannattaa ensin kysäistä synnäriltä ettei joudu myöhemmin itse maksamaan kuljetusta.

Madde: Oi miten ihanilta kuulosti nuo sun vauvakutsut! Mietin, että kehtaisko järjestää itselle sellaiset. Ois kivaa juhlia pientä ja tiedän, ettei kukaan järkkää mulle niitä kuitenkaan. Ollaan vähän suunniteltu naimisiin menoakin tässä vielä ennen vauvan syntymää niin vois sitäkin juhlia samalla. Toisaalta ei ole rahaa järkkää mitään isoja juhlia ja miten saada paikalle just ne tärkeimmät ystävät ja läheisimmät sukulaiset sillä vauvakutsu teemalla? Varsinaisia häitä ei varmaan pidetä ollenkaan vaan kipaistaan maistraattiin tms. Tää kun on molemmille jo toinen liitto, joten ei silleen oo tarvetta millekään prinsessajuhlille... Ollaan näitä tässä pähkäilty pari viikkoa miehen kanssa, mutta molempien päät lyö tyhjää. Siis miten järkätä kivat juhlat pienelle porukalle tosi pienellä rahalla... Meillä ois käytössä mökki merenrannalla missä vois hyvin pitää juhlat eikä maksais mitään. Se on vaan sen verran kaukana, ettei kaikki varmaan jaksais tulla. Vauvakutsu teemalla moni jättäis varmaan tulematta mutta häihin ehkä lähtisivät. Toisaalta jos kutsutaan häihin, ihmisillä on isommat odotukset juhlien sisällöstä. Plääh... Ei vaan keksi eikä jaksa enää ajatella edes koko juttua. Vinkkejä otetaan vastaan!

Barbbis 32+2
 

Yhteistyössä