KESÄ 2010 hoidot

MoikkaMoi
Onpa ketju hiljentynyt vallan.

Kyllä oon käynyt silloin tällöin kurkkasemassa täällä mutta musta tuntuu ettei mulla oikein ole mitään sanomista. Jotenkin en kuulu tänne, enkä tarkoita sitä että olen onnistunut raskautumaan vaan ihan muista syistä, ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan.

Snoww:lle ja Iinikselle kovasti jaksamista. Todella parasta teille toivon. Ja tietysti Babylle myös.

Anteeksi jos taas sohasen muurahaispesään mutta edellisiin viesteihin on pakko sanoa että jotenkin Iinamiinan kirjoituksista tulee tosi paha mieli siis hänen puolesta. Enkä sano tätä mitenkään pahalla enkä halua loukata mutta pelottaa että miten käy ihmisen joka on tuossa tilassa ja jos sattuukin käymään ettei toista lasta yksinkertaisesti tule. Se siis on mun pointti että paraneeko tuosta olotilasta sen uuden vauvan myötä että onko se uusi vauva kaiken autuaaksi tekevä. Ja miten sitä löytää uusia ilon aiheita elämästä koska se on fakta että sen elämän on jatkuttava kuitenkin tämän vaiheen jälkeenkin kävi tässä miten tahansa. Toivottavasti kevät toisi mukanaan onnea teidän perheeseen. Sehän voi olla että Iinamiinan kirjoituksista saa liian karun kuvan koska ei tunne ihmistä oikeasti ollenkaan.

Miten Wilmalla menee? Tiedättekö kumpi on tulossa, oot voinu kertoakin sen mutta on mennyt multa ohi.

Tosiaan aika on hurahtanut ihan hetkessä tänne viikolle 25 vai miten se nyt on. Vauvan tulemista ei olla oikein vieläkään sisäistetty eikä aikaa ole ollut kovasti edes miettiä, esikoinen ja työt pitää kiireessä. Minkäänlaisia oireita ei ole, supistuksia tulee lenkillä ja jumpassa ollessa mutta jatkanut olen kuitenkin. Ratsastuksen lopetin aikasessa vaihessa se ei tuntunut hyvälle hormoonien jälkeen. Liikkeet alkoi tuntua jo viikolla 14 ja nyt on alkanut tuntumaan myös vauvan voltit ja möyriminen ei pelkästään tunnu enää potkut. Ens viikolla päästään kurkkaamaan vauvaa kun on neuvolalääkäri, jännää. Mitään hankintoja ei olla tehty enkä varmaan muuta ostakaan kun kaukalon. Äitiysvaatteisiinkaan en ole joutunut tuhlaamaan kun 2 euroa kirppiksen pellavahousuihin. Omilla vaatteilla mennään ja toivottavasti tuo kevät tulee äkkiä että vois alkaa vähentään vaatetta niin kävis helpommaksi tää pukeutuminen. Olisko 9 viikkoa töitä jäljellä ja 3 niistä lomalla joten kohta voi taas pyllistää töille hetkeks.

Mites Barban pikkunen? ja tietty Lilin?

Hyvää kevättä kaikille

Ja vauvojen uusista taidoista olis kiva kuulla. En siellä facebookissa ole niin en sieltä niitä kuule.

M

 

heippa täältäkin.

On kyllä tää ketju tosiaan hiljentynyt, liekö syy siinä, että suurin osa plussannut ja osa jo vauvansa saanut ( toivottavasti ei) vai sitten siinä, että lähes kaikki ovat siirtyneet tuonne facen puolelle.Mutta onhan täällä siis vielä muutama joiden plussia odotellaan kuumeisesti ja eikös me kaikki tavallaan vannotettu ettei ketjua suljettas ennenkuin koko poppoo sen plussan tikkuun saa:attn:
kaikki tytsyt siis tänne vielä kannustamaan viimesiä voittoon!!
Marlaa:en oikein ymmärtänyt mitä tarkotit ettet kuulu tänne?olen varmaan ainoa joka ns tuntee iiniksen tämän ketjun ulkopuolellakin ja voin todella sanoa ettei oo karusta henkilöstä tietoakaan, tiedän myös että hän pitää tällä hetkellä ns lomaa näistä ympyröistä ettei pahoittaisi enempää mieltään.täällä tuntuu keskustelut hieman kärjistyneet viime aikoina ja menneet ehkä jo liian henkilökohtaisuuksiinkin.On varmasti helpoa neuvoa toista jos oma tilanne on hyvä ja tavoite saavutettu.siltikin täällä vielä osa elää sitä ns helwettiä elämässään jossa ei voi sanoa suuntaan tai toiseen mikä tulee se lopputulos olemaan.Mielestäni kukaan muu kuin lääkäri ei voi kenellekkään mennä sanomaan mitä kannattaa tehdä saati edellyttää toista hyväksymään ettei sitä vauvaa tulekaan välttämättä.iiniksen tuntien voin sanoa että varmasti asiat muuttuisivat parempaan ja ennenkaikkea mieli jos se toivottu tulos saavutettaisiin.eli kyllä:vauvan tulo olisi tässä tapauksessa se autuaaksi tekevä.pohjaltakin voi nousta
sitten omaa napaa:täällä kontataan jo vauhdilla ja 9 kuukautta mennyt todella vauhdilla.vaikka aika meneekin hurjaa kyytiä ei se menneisyys siltikään unohdu ja se mistä kaikki on kuitenkin alkunsa saanut.ja hyvä niin.
kaikille tännekin mukavaa kevättä ja toivottavasti jatkossa keskustelut menisivät hieman valosampaan suuntaan ja ketään loukkaamatta.samassa veneessä kaikki kuitenkin joskus ainakin soutaneet.yritetään siis vielä zempata loppuakin porukkaa hyvillä mielin!!!

 

Oot despe oikeessa, et on luvattu täällä olla kannustamassa loppuun saakka!! Kai nää tilanteet vaan jossain mielessä vetää niin sanattomaks, että vaikka haluais, ei sit osaa oikein mitään kirjottaa.. Lohdun sanat on aika vähissä, kun miettii, et Baby, Iinis ja snoww on siinä tilanteessa joka oli meiän kaikkien painajainen silloin kesällä2010.. Mut silti, ei luovuteta, ei todellakaan!! Kaikki on edelleen mahdollista ja näytetään vaan pitkää nenää kaikille tilastoille sun muille, jos ne on meiän ryhmää vastaan. Baby, Iinis ja Snoww, isot isot tsempit teille!!!

marlaa, wautsiwau säkin oot jo noin pitkällä ..ja pian on kesä ja uusi suloinen kesävauva :heart:
Mäkään en oikein ymmärtäny, et mitä tarkotat ettet kuulu tänne? Siis jotenki ulkopuolinen olo vai?

Despen tavoin koen, että aika on tosiaan mennyt siivillä, mutta yhä edelleen jaksaa ihmetyttää, että tää on nyt mun elämä, enää en oo sanan varsinaisessa merkityksessä lapseton, vaan tää kasvava supersuloinen pieni ihminen on meidän oma. Meiän tyttökin on jo pian 10kk, konttaa, nousee seisomaan, ymmärtää puhetta jo tosi paljon ja tapailee itse sanoja. Äiti on aivan ihastuksissaan, ei voi mitään Koskettavimpia hetkiä on kun pieni tarttuu oikein voimakkaasti kaulasta kiinni ja rutistaa. Tai kun sanon illalla imettäessä, että "hyvää yötä kulta, kiitos tästä päivästä, äiti rakastaa sua", niin pienen käsi hakeutuu koskettamaan mun kasvoja :heart:

 

Huomenta!!! :wave: Täällä minäkin oon!
Käyn tosi usein katsomassa onko kukaan antanu kuulua itsestään, mut ei ole tullut kirjoiteltua. Ei jotenkin ole sanottavaa, juurikaan, kun ne, ketä eniten haluaa nyt tsempata vaan odottelee tulevaa. Mut kovasti jänskään, milloin ei (VIELÄ) vauvautuneet alkaa hoidot ja saadaan jotain actioniä. Kun heti se vauvantulon todennäköisyys tähän ketjuun taas kasvaa ku alkaa hoitorintamalla tapahtua
Eli antakaahan heti vaan kuulua itsestänne sitten, ja toki jo nyt ennakkoonkin =)

Ja kyllä se niin on, että ei täällä varmaan tajua ihmisestä kokonaisuutena ku murto-osan, ku ei sitä osaa kuitenkaan kirjoittaa niin hyvin ja monelta kannalta. Ja varmaan täällä itse kullekin tulee välillä sellanen olo, että kuuluuko tänne, mulla ainakin tuli silloin ku tuntu, että kaikki muut onnistuu paitsi itse. Ja tietty nyt on vähän erilaista ku suuri osa tuntee jo toisensa ihan oikeessaki elämässä (mikä on muuten ihanaa!!!!!), ni ei tule niin paljon tänne vuodatettua, mutta siitä pidetään kiinni, että niin kauan täällä roikutaan, ku kaikki plussaa!!!! Paitsi jos kaikki siirtyy tonne fb:iin

Muaki kiinnostais odottajien kuulumiset!!!???? Vointi?? Odotetaanko tyttöä vai poikaa??? Tunnelmat???

Täällä nyt rv 15+5... :O Aika on kulunut ihan mukavasti, vaikka edelleenki vähän toivon, että kuluis vieläkin nopeemmin ja pääsis pidemmälle. Mut Kielon tapaan ihmettelen kyllä nyt jo, että onko tää tosiaan mun elämää!!!??? Jotenkin vieläkin ihan hämmentynyt ja sanaton olo, kun kolmeen vuoteen ei MITÄÄN MUUTA ajatellut ja toivonut ku tätä, ja nyt on ihan hölmistynyt olo, että ihan oikeestiko se nyt onnistu... niin vaikeelta ja takkuiselta ku se tuntui. Nautin raskaudesta ihan hirveesti, ja oon sitä ajatellessani maailman onnellisin ihminen. Yksi merkittävä läheisen ihmisen menetys tapahtui vastikään, joten fiilikset menee kyllä sen puoleen laidasta laitaan. Yhtenä hetkenä ihan euforinen olo, ja sit seuraavalla sekunnilla muistaa ton, ja tulee haikeus ja suru :'(
Mut siis tää raskausaika on ihanaa :heart: ja nautin joka sekunnista. Toki välillä tulee mieleen, että jotain voi mennä pieleen, mutta ei häiritsevästi. Maha on ruvennu kasvamaan, ja vointi on erinomainen. En kyllä millään jaksais odottaa taas rakenneultraa, siihen on reilut 4 vkoa... Vaikka sukupuoltahan me ei oteta selville, kumpi vaan on maailman rakkain ja tervetullut (tosin mulla on vahva fiilis toisesta selvänäkijöiden ja eräiden ei niin tieteellisten testien perusteella ), mut haluan tietää, että vaavilla on kaikki hyvin :heart:

Ihanan aurinkoinen kevätpäivä täällä ainakin, ja ihanaa muutenkin kun kesä lähestyy!!!!!
Nauttikaahan sunnuntaista ja antakaa kuulua itsestänne :heart:

Hali kaikille :hug:

 

Mä oon kyllä puhunut pelkästään itsestäni että oon tuudittautunut jo ajatukseen että välttämättä ei vauvaa tule, se kun kirjoitin että on vedetty joskus matto alta ja plaaplaa.. En ole kuin kirjoittanut kuin että vois Iiniksellekin tauko tehdä hyvää, mutta anteeksi siitä ja piristys- ja toivoa on-kirjoitteluista.

Oikeastikin tuntuu ettei mitään voi kirjoittaa(vaikka oikeasti mitään pahaa en ole vieläkään kirjoittanut) ja myöskään omia tuntoja omasta itsestään ei voi kirjoittaa tänne, en tiedä enää mistä kirjoitan, en mistään.

 

ja minä en ole koskaan ketään käskenyt lopettamaan hoitoja jokainen tekee sen päätöksen ihan itse. Ja toiseksi karulla en tarkoittanut iinamiina henkilönä vaan hänen kirjoituksia mitkä on aika negatiivisia. Ja sillä tarkoitin etten kuulu tänne niin juuri sitä kun aina tarvis vaan olla hali hali pusi pusi eikä sais pohtia asioita myös siltä toiselta kantilta. Toivon kuitenkin kaikille vain hyvää, mutta ehkä olen menettänyt ääni oikeuteni lapsia saatuani

 

Niin no, onhan tosiaan menny fiilikset vähän kirjoitella tänne. Meitä on kuitenkin aika monta täällä, mutta silti vissiin jäädään nyt vain miettimään tätä yhtä asiaa, kun joku ei ole ollut tarpeeksi vastaanottavainen muiden kommenteille surustaan johtuen. Ja teit niin tai näin, aina jotain v...ttaa. Eli ei tänne iloisiakaan viestejä tee mieli kirjoitella (vaikka olo sellainen olisikin), kun tulee sellainen olo, että saa kirjoittaa vaan sillon ku on jotain negatiivista sanottavaa. Ja jotenkin ajattelisin, että jos "keskustellaan" niin ni ihan esimerkiks vois noteerata toisen läheisen kuoleman vaikka pahoitteluilla, sen sijaan, että jättäis huomioimatta ja jatkais vaan tota juttua niinku mitään ei olis sanottu. Ja tää ei ollu se pointti (en siis TOD kaipaa mitään pahoitteluja), vaan ihan esimerkki, että tää keskusteluhan ei ole ihan tavallista, ja keskittyy vaan tähän tiettyyn aihepiiriin. Ja jokainen näkee asiat ja keskustelun kulun ihan vaan omasta näkökulmastaan, eikä mistään muusta. En tiiä tajuaako kukaan mitä ajan tällä takaa.

Anyway, oikein hyvää jatkoa jokaikiselle, ja onnea unelmien tavoitteluun!!!! Toivon, että jokainen onnistuu.

 

Lili, mä ymmärsin mitä sä tarkoitat..

Mun käsittääkseni tämä on edelleen "anonyymi" nettikeskustelupalsta jonne jokainen saa kirjoittaa juuri sitä miltä itsestä tuntuu. Tämän ketjun tarkoitus oli tukea kaikkia meitä lapsettomuudesta kärsiviä ja tsempata hoidoissa tai hoitojen ulkopuolella, ja jakaa ajatuksia. Provosointia voi itse kukin harrastaa, mutta jos joku jostain kirjoituksesta loukkaantuu niin ihan itse saa sen hernemaissipaprikapussin kaivaa ulos sieltä nenästä.

Mun ajatus on ollut koko ajan että haluan tsempata niitä jotka vielä kaipaavat sitä omaa aarretta, koska minäkin sitä tukea sain silloin kun sitä tarvitsin. Ja aina ei vaan niitä oikeita sanoja löydy tilanteisiin, tämä on kuitenkin kaikille meille kipeä asia, enemmän ja vähemmän. Itse olen niin nöyrä edelleen ja kiitollinen siitä että olen tuon pienen tytön itselleni saanut, vieläkään en aina usko että hänet saan itselläni pitää. Ja se että on yhden lapsen saanut, ei tarkoita sitä että se lapsettomuuden tuska olisi mihinkään kadonnut. Koen edelleen vahvasti olevani lapseton ja KUULUN tähän joukkoon, koska te olette SAMANLAISIA kuin minä!

Olen myös onnellinen että olen saanut tutustua teihin nettisiskoihin myös "oikeassa" elämässä, ja jakaa kokemuksia kaikesta mahdollisesta. Näin ollen saa myös kasvot kirjoituksille, ja oppii tuntemaan pikkuhiljaa sen ihmisen siellä kirjoitusten takana. Ja vaikka meitä yhdistää tämä lapsettomuus niin se ei tarkoita että olisimme aina samaa mieltä kaikesta muusta, sen me olemme huomanneet myös FB:ssä =) mutta niin kuin normaaleissakin ihmissuhteissa, väärinkäsityksiä tulee ja sitten ne jutellaan auki. Eiks niin murut? =)

Toivon todellakin kaikille ihanaa kevättä, Baby, Snoww ja Iinis, jos vain tahdotte, niin minä olen täällä, teidän tukenanne, niin hyvässä ja pahassa. :heart:

Loppuun kirjoitan meidän kuulumiset: Tyttö on jo 5 kk, tuntuu että aika lentää siivillä, syödään jo soseita ja puuroa ja istutaan syöttötuolissa tuettuna ja nautitaan joka päivä kaikesta uudesta! Ja rakastetaan puolin ja toisin kovasti. :heart: Mitään en enää elämältä kaipaa, onni on tässä ja nyt..

 

Totta, että kaikkihan me ollaan erilaisia ja mielipiteitä on erilaisia, näkemyksiä erilaisia. En tajua vain miten kukaan voi suuttua jos taukoa ehdottaa, kun kyse on kuitenkin siitä että on huolissaan miten toinen jaksaa henkisesti. Eihän se todellakaan mulle kuulu tietenkään.

On muitakin asioita joskus ollut mitä ite en ole tajunnut, esim. suuttua siitä että anoppi (muistaakseni) oli huolissaan vauvasta ja tokaisi ääneen että eikö pitäisi käynnistää jo synnytystä. En muista kenen kirjoitus oli ja eikä sillä ole mitään väliä, mutta ajattelin silloinkin sitä että miten tosta voi suuttua kun joku on huolissaan vauvasta. Täälläkin päin on hiljattain menehtynyt vauva joka menehtyi sen takia kun oli reippaasti yliaikaa lasketusta ajasta, eikä ollut meininkiäkään synnytystä käynnistää.

Monilla asioilla on monta eri näkemystä ja tuokin edellä mainittu, siihenkin varmasti löytyy muuta taustalta miksi suuttua, en vain ole tietoinen kaikesta eikä tarvikkaan olla.

Puhumisen kannalla mäkin olen, puhua asioita selviksi ettei jätä kytemään. Ja pakko noita vaikeita asioita on käsitellä mielessään muuten ne jonakin päivänä löytää edestänsä käsittelemättöminä ja jos niitä lukematon määrä kertyy niin sen loppu tuloksen voi kukin vain arvailla.

Tiedän myös sen että saatan olla jämäkkä mielipiteineni ja jo senkin takia ärsyttävä, mutta minkä itelleen voi.

Marlaa puhui siitä että ei ole mikään halihalipusipusi tyyppi kirjoittelemaan, en minäkään sitä vaadi enkä kaipaa koska eihän se mieltä paranna omallakaan kohdalla. Toivoin tosiski että Iinamiina ja baby olis edellisistä plussannu ja uskoin tosissani että niin käy. Sitä vain pahoittelee/lässyttää liikaa aiheesta ja tosta pahoitteluista on tullut muutenkin sellanen ketjureaktio, että mitä yks apina edellä sitä muut apinat perässä. Mutta saahan sitä harrastaa tai olla harrastamatta.

 

Snoww, kiitos rehellisestä kirjoituksesta!

Olen sun kanssa samaa mieltä siitä että tuo pahoittelu on negan saaneille haasteellista, koska jokainen ottaa sen negan eri tavalla. Joku saattaa murtua täysin, ja toinen ottaa sen niin että "okei, nyt ei onnistunut mutta jatketaan" asenteella. Ja kun toista ei tunne, niin vaikea sanoa kumpaan joukkoon kuuluu, ja näin ollen mä ainakin olen koittanut välttää liiallista "ohjeiden tuputtamista" että mitä kannattaisi tehdä. Vaikka toki joskus tekisi mieli sanoakin jotain, mutta jokainen päättää itse ja kuuntelee sitä omaa sydäntään että mitä tekee.

Mulla on ehkä siinä mielessä erilainen tausta kun olen ainut tässä porukassa joka on käyttänyt lahjasoluja sen vauvan saadakseen. Me elämme sen asian kanssa loppuikämme, ja joku muu voi taas "unohtaa" että on koskaan mitään lapsettomuutta kärsinytkään. En mä tiedä mitä mä tällä halusin sanoa, ehkä vaan sen että mä en ollut valmis luovuttamaan missään vaiheessa, ja uskoin vahvasti siihen että vielä jonain päivänä se onnistuisi, tavalla tai toisella.

Joten, senkin takia ehkä mä olen täällä teitä loppuja tsemppaamassa, koska mä en vaan osaa luovuttaa.. :hug:

 

Heippatirallaa kaikki ihanuudet:kiss:

Täällähän on käyty "kiivasta" keskustelua, mutta hyvähän se on, että jokainen voi sanoa mielipiteensä. Mutta eihän silti unohdeta sitä tärkeintä, toistemme tsemppaamista ja tukemista? Se on ainakin minulle ollut tällä taipaleella äärettömän tärkeää ja siitä olen teille ihan jokaiselle aina kiitollinen. Ilman teitä en olisi tässä. Mä en ois ollut niin vahva, että oisin jatkanut edelleen hoitoja, tämähän oli meidän viimeinen ja Luojan kiitos se päättyi hyvin:heart: Hattua nostan teille kaikille, jotka jaksatte ja jaksatte:kiss:

Marlaa, kiitos kysymästä. Täällähän mä mennä porskutan Pikkuhiljaa alkaa taas elämä hymyilemään, tuli jälleen kerran mentyä pohjamutia myöten normielämän näyttäessä kurjan puolensa Mut nyt voi jo sanoa, et " suunta ainoa on ylöspäin" Raskaus tänään puolessa välissä, siis jo 20 viikkoa!!!! Ei millään meinaa mahtua mun päähän, et tämä tosiaan on nyt mun elämää:O
Ja ostettiin muuten talokin, ihana päästä ensi kuussa muuttamaan iiiiiisompaaan mökkiin=) Siinäpä siis mun kuulumiset, rakenneultraa odotellessa...

Mites Baby jakselee? Joko on seuraava hoitosuunnitelma selvillä? Mä en jaksais odottaa teidän hoitoja, kivaa olis piinistellä mukana

Iinikselle iso rutistus, toivottavasti siellä jo pikkuiset on kyydissä ja tuut sit jossain vaiheessa kertomaan kuulumisia:hug:

Ja Snoww, kovasti suakin tsemppailen täältä ruudun takaa. Jospa jo kohta sinäkin kerrot hoitosuunnitelmia, kesä tulee äkkiä

Ja kaikki te muutkin, ihanaa et ootte taas herätelly ketjun henkiin ja niinhän se on sovittu, ettei täältä hävitä ennenkun kaikki ollaan viivan paremmalla puolella!!!!

Mukavaa kevään jatkoa ihan jokaiselle:kiss:

 

Hei kaikille!

Minäkin täällä juttuja käyn lueskeleen, mutta kirjoittaminen on kyllä täysin jäänyt nyt pikkuneidin synnyttyä.

Mulla on tosi vaikea kans sanoa mitään, tuntuu että nyt kun itsellä tuo muru on tuossa niin tämä on entistä todellisempaa ja siten myös karumpaa toisia kohtaan Mä pelkään tuottavani toisille huonon mielen jutuillani, pelkistä lohdutuksen sanoista voi tulla toisella huono mieli.

fb:n puolella niinkin olen saanut itsestäni enemmän irti. Se ei ole niin anonyymia kuin täällä, niin tuntuu että siellä pystyy jotenkin paremmin ilmaisemaan ajatuksensa. Ollaan enemmän "kasvokkain". Ja niitä ei näe kaikki. Nämä keskustelut täällä kun ovat kaikille avoimia.

Mä toivon teille kaikille hyvää varsinkin iinis, baby ja snoww! Toivotaan että se onni tulisi jo vihdoin teidänkin luoksenne!

Ja Lili :hug: vielä tätäkin kautta..

Ja kyllä minäkin täällä pyörin siihen saakka että kaikki plussaa (tai ovat fb:ssä)

 

En jotenkin meinaa osata ottaa kantaa tähän käytyyn keskusteluun.. Tää meiän ketju on varmaan siitä aika poikkeuksellinen, että tosi pitkään on ollut vakkariporukka, joista osa on jo oikein hyvinkin oppinu tuntemaan toisensa ja ystävystynyt myös tän foorumin ulkopuolella. Ja vaikka oltaisiinkin edelleen kaikki ihan anonyymejä toisillemme, niin silti tää porukka on niin vakiintunu, että tunteet anonyymejäkin kavereita kohtaan on jotenkin vahvempia. Jotenkin tajuan sen, että herkässä mielentilassa ja vaikean elämäntilanteen keskellä on vaikee ottaa vastaan oikein minkäänlaista kommenttia, kaipaa vaan sitä kuuntelijaa ja ymmärtäjää. Ja toisaalta tajuan myös sen, että kun on kaveri "hädässä", niin sitä haluais osata jollain keinoin auttaa, edes sanoin. Ja tuleehan meiän ihmisten sanottua toisen mielestä vääriä sanoja väärään aikaan, ihan täysin ilman tarkoitusta loukata. Tai loukkaannutaan ja suututaan asioista, joista ei olis pienintäkään syytä loukkaantua, jos sillä hetkellä osais laittaa tunteet sivuun ja kuunnella vaan järkeä (snoww, mä olin se hassu, joka suuttu anopilleen, kun hän vaan päivitteli lääkärin toimia, eikä ilmaissut kiitollisuutta siitä, että kaikki oli niin hyvin, ettei siinä vaiheessa käynnistystä lääkärin mielestä tarvittu). No joka tapauksessa täällä on iso joukko melkoisissa soissa itseään säästelemättä rämpineitä naisia. Osa on edelleen aivan kainaloitaan myöten siellä ja osa enää muistelee. Vaikka näitä erimielisyyksiä ja ennenkaikkea erilaisia ajattelutapoja on tosiaan tullu vastaan, niin toivon kovasti, että ei hyydyttäis nyt loppumetreillä, vaan kukin tavallamme oltais toisten vierellä niin pitkään kuin on tarpeen

Jos täällä joku ei onnekkuutensa takia kuulu joukkoon, niin kyllä se oon minä. En olis koskaan uskonu, että saan elää ihmettä todeks kaks kertaa.. Ekalla kerralla kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti vältyttiin rankoilta hoidoilta ja tulinkin pitkän odottamisen jälkeen raskaaksi "helposti". Tokalla kerralla.. niin, en oikein meinaa uskoa, että tämä olis totta, mutta testin mukaan oon raskaana, nyt, ihan tosta vaan..

 

Kielo, taas niin viisaita sanoja.. :heart:

Tätäkin kautta sulle nyt hirrveen isot onnittelut, jännää on ja ihanaa että se kakkoskierros on nyt oikeasti alkanut! :kiss:

Nostan kyllä suuresti hattua teille, itselle on alkanut välillä iskemään pelko että vaikka kuinka sitä toista vauvaa haluaa, niin jaksaako sitä sitten..No, turha mennä asioiden edelle, katsotaan sitten syksyllä. Josko ne pakkasukot edes selviää, en osaa vielä sanoa että haluanko enää rankkoihin hoitoihin...

 

Susu, Lili ja Kielo: <3 Viisaita sanoja kaikilta!
Kielolle vielä tätäkin kautta onnittelut! Nyt on virallisesti siis kakkoskierros aloitettu... toivottavasti vielä joskus perästä tullaan )

Marlaa: Mä en tiedä tarkotatko sä nyt edes tätä, mutta mäkään en tykkää niin kauheesti siitä, että peesaillaan toista vaan siks, että toisella ois hyvä mieli, arvostan ennemmin sitä, että sanotaan suoraan OMA mielipide, vaikkei se välttämättä oliskaan se kivoin kuultava... toisaalta, niissä mielentiloissa, missä me kaikki ollaan täällä jossain vaiheessa oltu, ei ehkä halua kuulla enää yhtään enempää MITÄÄN negatiivista yhtään KENELTÄKÄÄN! Mä ainakin olen tainnu sillontällön väläyttää sellasia mielipiteitä sekä täällä että fb:n puolella, että ollaan niitä sitte selvitetty, ja ollaan onneks saatu väärinkäsitykset ja erimielisyydet selviks Erilaisia ollaan, ja yks sun toinen meistä taitaa olla välillä pahoittelun ja selityksen velkaa toiselle, mut eikös sit jatkettas eteenpäin taas?

Iinis ja Despe: Mun on pakko myöntää, että mäkin välillä täällä "pelkäsin" teille sanoa oikein mitään, etten vaan pahottais kummankaa mieltä, kun tuntu, ettei mikään mitä sanoo, oo "oikein"... ja edelleen, mikä sitten voiskaan olla oikein sanottu tilanteessa, jossa joku on niin h*vetin pettyny koko maailmaan ja elämään... eli täysin ymmärrettävää, ettei kukaan osaa sanoa mitää lohduttavaa just siinä pahimmassa tilanteessa! Mut aina oon pelkkää hyvää molemmille toivonu, ja nyt tuolla fb:ssä oon huomannu, että kumpikaa ei ookkaa nii "pelottava" sittenkää, mitä luulin Ihania molemmat! <3 Ja mullahan ei oo mitään hajua ( ainakaan vielä ) sekundäärisestä lapsettomuudesta, joten vaikea sitä on toisen tilannetta täysin ymmärtää ja sisäistää kuitenkaa... mut sen tiedän, et en mäkään olis ainakaa tän ekan kohdalla varmaan suostunu luovuttaa, ennen ku ihan kaikki olis kokeiltu!! Tiiä sitte toisen kohalla, aika näyttää... Mutta iinikselle toivottelen tsemppiä ja jaksamisia niin paljo, ku toivoa vaan voi!! <3

snoww: Rehellisiä mielipiteitä arvostan, etkä sä oo ainakaa mun mielestä mitenkää ärsyttävä mielipiteines... tai sit se vaan johtuu siitä, et mä olen yhtä ärsyttävä No ei, mielipiteitä saa ja pitää mun mielestä olla, mut aina ei ehkä kannata olla kuitenkaa nii hirveen ehdoton mielipiteissään... voi vaikka oppia vahingossa jotain uutta Ja toisen ihmisen masennuksesta on mun mielestä kauheen paha mennä sanomaan mitään... mä olen kanssa ajatellu asiasta melko samalla lailla joskus ku sä... kunnes tajusin, et ihmiset on erilaisia! Vaikka mä ite oonki selvinny, ni joku toinen saattaa silti tarvita esim. lääkkeitä tai terapiaa avuks, ni mikä ettei sitte? Joo, lääkkeet ei koskaan oo terveellisiä, mut jos ne saa jonkun jaksamaan paremmin olla vaikka lapsensa kanssa ja koko perhe voi paremmin, ni ei se nyt kovin pahalta kuulosta muutama pilleri siihen verrattuna, mikä vois olla se pahempi vaihtoehto ilman lääkkeitä... Nää ei kai oikeen oo mitään mielipidekysymyksiä tälläset ollenkaa, toisin ku se, onko vaikka facessa vai ei Kaikkee hyvää toivon sullekkin, ja että vihdoin se toivottu tulos teillekki tulis... koska teillä seuraava hoito alkamassa?

Babylle samoin kovasti jaksuja ja tsemppejä toivottelen, mitäs sinne kuuluu??


Omia kuulumisia: Kaikki on loistavasti, elämä on pojun kanssa ihanaa! <3 Poika kasvaa kovaa vauhtia ( liian nopeesti!! Tulee vauvakuume... ), kääntyilee mahalleen ja kierii, harjottelee kovin ryömimistä... ja suuttuu, kun ei pääse liikkeelle, maha ottaa vastaan vielä vähäsen Ja jokeltelee ja höpöttää öisinkin niin, ettei äiti saa nukuttua Välillä siis väsyttää melkoisesti, mutta so what? Ei haittaa!

 

Sera: Kiitos viimeisimmästä tekstistäsi, nyt tuli itelle selväksi että mun tekstejä ei ymmärretä oikein. Mun tekstejä luetaan ja ymmärretään vain siten että mä yleistäisin aivan kaiken, vaikka edelleen olen puhunut omista kokemuksista ja tuntemuksista. Tottakai jollekin lääkkeet voi auttaa, joka ihka oikean diagnoosin on saanut mutta ei minulle kun diagnoosi on ollut väärä,ei selvitetty kuka mun pahan olon sai aikaan. Miten muutenkaan voi olo parantua täysin kun pahasta ihmisestä on päässyt eroon.
No se siitä.

Ja en todellakaan syytä teitä, ettei mun sanomaa tekstissä ymmärrä, oon kokenut sen muuallakin kuin vain täällä. Enkä osaa oikaista, sitä vain kirjoittaa ja yrittää kirjoittaa niin ettei kukaan suutu mutta siltikin se menee joskus mönkään.

Musta on vain hyvä kun me tavallaan puhutaan henkevästikin täällä, ettei koko ajan ole sitä samaa puuroa, nyt piikitykset alkoi, nyt zumenoneja nyt saa lähtiä hakemaan huuruneniä jne.. jne..

Ja varmasti teillä on paremmat ja mukavemmat keskustelut fb:ssä mutta kyllä mä joudun varmasti joskus sanomaan hyvästi koska fb ei tule mun elämään enää(olispa joku muu paikka ollut) . Mä tuun surulliseksi siitä että siellä pyörii lapsia jotka pönkittää itsetuntoaan siellä omilla kuvilla ja sehän on erittäin oivallinen paikka myös kiusata ja loukata muitakin ihmisiä. Ja taas tuli kovanlainen mielipide mutta ei voi väittää etteikö näinkin olisi.

Kyllä mä yritän pitää pahimmat mielipiteet tästä lähtien itselläni tai yritän etten kommentoi ja jakele neuvoja turhan päitten. ja jos pääsee unohtumaan niin joku voi tulla yksityisviestillä hyssyttelemään .

 

snoww: Nii se vaan on, että helposti noita väärinymmärryksiä tulee, kun tälläi vaan kirjotellaan, eikä pysty heti ees korjaamaan väärinkäsitystä, niinku kasvokkain vois helpommin korjata sanomisiaan. Ja ainaki mun mielestä hirveen vaikee ees ilmasta itteensä kovin hyvin kirjottamalla, mielipiteistä tulee tosi helposti kauheen kärkkään kuuloisia kirjotettuna... ja mäkin usein yritän nopeesti lukee kaikkien jutut ja sitte viel jotai vastatakkin, ja sitte jo vaunuista mua huudellaan... Ni ei aina jää aikaa kovin pitkään selittää, et ymmärsihän kaikki nyt varmasti, ettei oo tarkotus ketään arvostella jne. Ja aina joku joskus jostain suuttuu, mutta tuskin nyt niin verisesti, ettei asiaa sais korjattua

" Musta on vain hyvä kun me tavallaan puhutaan henkevästikin täällä, ettei koko ajan ole sitä samaa puuroa, nyt piikitykset alkoi, nyt zumenoneja nyt saa lähtiä hakemaan huuruneniä jne.. jne.. " Tästä olen harvinaisen samaa mieltä Ja sillon niitä erimielisyyksiäkin välillä tulee... mut so, elämää tää vaan on

Facebookista... mä en myöskään joskus ois halunnu koko hommaan liittyä, kuten en myöskään mihinkään helkkarin kaks plussan keskustelupalstalle! Ja nyt olen oikeen tyytyväinen, että oon liittyny tänne, ootte ollu kaikki mulle tosi iso tuki ja tsemppaaja! <3 Ja fb on sitte asia ihan erikseen... se on vaan yksinkertasesti helppo tapa pitää yhteyttä ihmisiin, joihin ei muuten niin kovin tuu pidettyä yhteyttä, ja hauskaa ajanvietettä Tietty toi meijän ryhmä siellä sisältää välillä vähän syvällisempiäkin keskusteluja, mut muuten. Kun ei facebookia ota niin vakavasti, ni se on ihan ok. Mut ymmärrän kyllä sun mielipitees täysin

 

Heissan kaikille taas pitkästä aikaa!

Kielolle suuret onnittelut, aivan mahtavaa!
Iinis, snoww ja baby voi kun tekin plussaisitte pian. Kovasti tsemppiä ja jaksamista teille. Onko seuraavista hoidoista tai passeista tietoa?
Tietääkö marlaa vauvan sukupuolta? Onkos barba ja evita käyneet jo rakenneultrassa? kysyittekö sukupuolta? Lililläkin jo rakenneultra lähenee.
Ensimmäiset vauvat täällä täyttää jo kohta vuoden, äkkiä se aika menee. Kiva kuulla pikkuisten kuulumisia.

Minulla oli tänään taas neuvolassa käynti. Hemoglobiini oli laskenut 110, marraskuussa oli 153, nyt täytyy aloittaa rautalisää. Viime viikolla kävin sokerirasituksessa eka arvo oli just rajalla 5.3, ottaa vähän päähän, nyt täytyy mitata itse sokereita 6 päivää. Onko täällä ollut kellään verensokerit koholla? Muuten täällä on mennyt ihan hyvin. Alaselkä on välillä kipee ja viikon verran alavatsakin kipeytyy töissä. Supistuksia ei ole ollut kuin yhtenä iltana pari viikkoa sitten. Verenpaine tuppaa laskemaan aika matalalle mut parempi vaan ettei nouse. Me saatiin rakenneultrassa poika lupaus. 17 päivää olisi vielä töitä jäljellä, ei enää paljoa. Ihanaa päästä kohta vapaille.

Hyvää kevättä kaikille!

 

Kielolle onnittelut myös täältä, ei oikein aikaisemmin tajunnu

Onnea Wilmallekin poikalupauksesta.. Sulla ilmeisesti kaksostytöt ennestään...

No mulla alkoi zumenonit tänään, alkionkuoren avausta ei nyt voi tehdä koska menis siirto sitte pääsiäiselle tai viikonlopulle. Tosi kivuliaasti alkoi menkat, tuli aiva teiniajat mieleen kuinka tuskaista.. Nyt jo helpottanu kuitenkii. Kaksi tosiaan pakkasessa, yksi huippulaatuinen ja toinen vähän huonompi. Oon syönyt multitabseja ja d-vitamiinia ja kalaöljykapseleita. Saa nyt nähdä sitten auttaako. Auttaa ne!!!!! XD

 

Heippa hei:wave:

Jesss, vihdoinkin alkaa taas tapahtua Ihanaa Snoww, et hoito pyörähti taas käyntiin ja sit niitä tylsiä kliseitä, et tämän on oltava SE hoito ja toivotaan tosiaan et kaikki menee hyvin:kiss:

Wilma onnea täältäkin poikalupauksesta:heart: Voi ihanuus, sinullako on kaksoset kotona Ja vähän mä oon kade, et sä pääset jo kohta lomailee, mun pitäs jaksaa vielä 2 kuukautta tehdä töitä:O
Mä jouduin alottaa rautatabletit jo pari viikkoa sitten, hemppa oli sillon (muistaakseni) 117, Ja rakenneultrahan minulla oli viime viikolla ja meille olis nyt tulossa pieni neiti:heart: saavat "isot pojat" pikkusiskon lellittäväkseen ja ultrassa kaikki oli muutenkin hyvin. Nyt vaan tuntuu typerältä, kun ei enää ole noita etappeja mitä odottaa, nyt vaan porskutetaan eteenpäin pelkillä neuvola käynneillä, höh.

Kielo, onneeeaaaaaa hurjasti vielä tätäkin kautta:heart: Mites olet jaksellut, joko on pahat olot kiusana?

Ja Lili-murunen, mites sun vointi? Iso halaus vielä menetyksesi johdosta tätäkin kautta:hug: Menetykset sattuu aina yhtä lujaa ja vaatii varmasti aikaa, että "pääset asian yli", mutta onneksi kuitenkin elämässä on myös paljon ihania asioita, jotka antaa lisää voimia. Ja sinä olet tosiaan ansainnut kaiken ihanan:kiss: Millos sulla rakenneultra?

Sera, mä ajattelin tosta facesta aikanaan ihan samalla tavalla ja sit kun sinne liityin, niin kävin tosiaan ehkä kerran viikossa piipahtamassa, jos niinkään usein. Mut nyt kun te ootte siellä huipputiiminä, niin käyn monta kertaa päivässä

Mitäs Babylle kuuluu?? Kohtapa olis jo huhtikuu

Iinis oot ollut tosi paljo mun mielessä, voi kumpa kaikki olisi hyvin:hug:

Susu, onks teillä monta huurukeijua pakkasessa? (Sori huono muisti:ashamed Ihanaa, kun täällä jo suunnittelette toista kierrosta ja Kielohan sen jo aloittikin

Mukavaa loppuviikkoa kamut, taitaa tulla nyt se takatalvi, mut yritetään olla masentumatta, vielä se kevät ja kesäkin joskus saapuu, viimestään juhannuksena

 

Snoww tsemppiä tulevaan hoitoon! Peukkuja pidän pystyssä että nyt onnistusi!

Ei minulla ole kaksosia. Tämä on ensimmäinen lapsi mikä on nyt masussa.

 

snowwlle peukut pystyssä!

wilma, jee lisää pieniä poikia Ja voi nauti tulevista vapaista!!

Baby20XX mitä sulle kuuluu??

Iiniskin on mielessä ollu monet kerrat.. Toivottavasti tosiaan kaikki hyvin, niinku Barba kirjotti.

Ja kiitti kaikille onnitteluista

 

ei kauaa mene tosiaan kun jo taas luetaan toisten tekstejä väärin, siis niin tosiaaan palstan vauvoista oli kyse Wilmalla...

 

Täällä ollaan

Annoin ajan kulua nopeasti ja nyt ollaankin jo huhtikuussa!! Ihan kuin olisin itse voinut vaikuttaa siihen Meillä ohjemointi/suunnittelukäynti 12.4. Menkkojen pitäisi alkaa suurinpiirtein samoihin aikoihin, joten hyvällä lykyllä pääsemme heti stimuloimaan (voiko niin sanoa?? )

Olette kyllä mahtavia. Kiitos kaikille kun olette täällä tukena vaikka monella omalla kohdalla jo se suurin lahja saatu :heart:

Voi Kielo, kuinka ihanaa!! Onnittelut plussasta Se oli pikainen toinen kierros Vanavedessä yritän tulla!

Kesäksi olen laatinut miljoona ohjelmaa. Aikaisemmin suunniteltiin tulevaa liikaa siitä lähtökohdasta, että olisimme raskaana... Nyt on pyräilymatkat, triathlonit ja puolimaratonit suunniteltu kesäksi! JOS sitten joutuisi suunnitelmia muuttamaan raskauden takia, se on sitten pieni murhe!!

Voimia ja kauniita ajatuksia teille kaikille! :heart:

 

Baby: Kiva kun säkin pääsit jo hoitoihin, ei muuta kuin plussatuulia nyt meille