kertovatko miehenne kaiken?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Waimo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
W

Waimo

Vieras
Minun mieheni on siitä kummallinen olento, että kertoo, kun on käynyt kaverinsa kanssa ilotalossa ja yrittänyt kiskoa kaveriaan sieltä pois, varattu mies hänkin. on kertonut toisten naisten halaamisesta, kyydissä olleista ja itsensä kyyditsemistä naisista, häneen kohdistuneista iskuyrityksistä baarissa, kertoi viettäneensä ystävänsä kanssa yön huoran luona, kun ei muualta ilmaista yöpaikkaa saanut, kaveri oli nainen joka tunsi tämän huoran hyvin, kertoi istuneensa tämän huoran sängyllä. ja kaikesta muusta taivaan ja maan välillä.

Tiedän, että mieheni ei ole minua pettänyt, esim. tuo ilotalossa käynti tapahtui, kun olivat kaverinsa kanssa kahden tallinnassa, eli en olisi ikinä sitä tullut muutoin tietämään. Tiedän sen myös siitä, kun meillä on asiat muutenkin loistavasti, luotamme toisiimme, ja meillä on pitkä yhteinen historia ja kerromme kaiken toisillemme.

Tietysti välillä kiusoittelemme toisiamme näillä asioilla, mieheni härnää minua, minä myös kerron jos joku yrittää minua pokata. Mutta nämä asiat voi ottaa huumorilla, kun tietää, että mitään ei oikeasti ole tapahtunut, eikä tule tapahtumaan.

Nyt siis haluaisinkin kuulla niitä toisenlaisia kommentteja, eli onko muilla yhtä avoin suhde, vai olemmeko erilaisia?

Minun mieltäni ei paina mikään, enkä välitä, vaikka todennäköisesti tämän avauksen myötä tulee myös kommentteja, että pettäähän se tietysti.

Olemme alle 4-kymppinen pari, että mitään ikäloppuja emme ole.
 
Mun mielestä osa noista em asioista on sellaisia, että on aivan sama kertooko mieheni minulle niistä vai ei :-)

Ei minulle tarvitse raportoida joka halaamista, kyytikavereita, meiliä, flirttiä yms. Jos ja kun itse teen vastaavia asioita, niin ei niissä yksinkertaisesti ole mitään kertomista. Löhinnä tuntuisi ultratyhmältä raportoida työkaverin halaamiset läksiäisissä yms.

Osa taas on sitä luokkaa, että on vaan luonnollista, ett'ä yhdessä nauraisimme "kavereille" ilotalossa tai iskuyrityksille baarissa.

Täytyy kyllä todeta, onneksi miehelläni on varaa majoittua hotellissa, eikä ihan missä vaan, kunhan ilmaiseksi tulee..
 
no tuo olikin ainoa kerta kun on joutunut turvautumaan moiseen järjestelyyn, oli reissussa rahat mennyt ja myöhästyi bussista, kaukana kotoa, parempi minusta huoran luona kun talvella pihalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Waimo:
no tuo olikin ainoa kerta kun on joutunut turvautumaan moiseen järjestelyyn, oli reissussa rahat mennyt ja myöhästyi bussista, kaukana kotoa, parempi minusta huoran luona kun talvella pihalla.

Luottokortti on iloinen asia :-)
 
Kirjoituksestasi sain sen vaikutelman että miehesi vain kertoo tapahtumista eikä halua sinua millään tavalla kertomuksillaan loukata. Ole kiitollinen että miehesi kertoo sinulle noinkin avoimesti tekemisistään. Mielestäni tuollainen avoimuus vain lisää luottamusta. Usein on niin että kuvitellaan että ei toinen saa mistään tietää tästä asiasta mutta jotenkin toinen vaan saa asian tietoonsa. Väärinkäsityksiä saattaa syntyä jo siitä että halaa työkaveriaan ja ns. "väärä" ihminen näkee tapahtuman.
Saattaisi soppa olla kotona valmis kun ei itse olisi tapahtumasta kertonut.


Olen itse tavannut muutama kuukausi sitten miehen, joka myös kertoo avoimesti asioista. Hän on avoimesti kertonut myös entisestä seksielämästään niin hyvässä kuin pahassakin. Minä olen ainakin tuntenut että kun toinen kertoo itsestään ja elämästään paljon, voin todellakin luottaa häneen. Avoimuus luo varmuutta, tietää mitä toinen ajattelee ja tekee oikeasti, ei tarvitse arvailla eikä synny väärinkäsityksiä. Voisin kuvitella että harvassa on ne miehet, jotka kertovat tarkasti tekemisistään. Siksi arvostakin nykyistäni kovasti. Vaikka toisaalta otan myös avoimuudesta osan kunnian itselleni: minulle voi kyllä kertoa asioista ilman että tarvitsee pelätä suuttumista...
 
Onneksi olen ollut aina sellaisilla työmatkoilla, että hotellit on joko varattu etukäteen, mukana on ollut firman pankki/luottokortti tai joku, jolla on ollut firman pankki/luottokortti, sillä en uskaltaisi yöpyä vieraan ihmisen luona! Luultavasti sellaisessa tapauksessa, että olisin täysin rahaton, menisin jonnekin lentoasemalle tms. läpi vuorokauden auki olevaan paikkaan, jossa olisi edes jonkinlainen vartiointihenkilöstö paikalla. Tai sitten menisin hotelliin ja yrittäisin neuvotella, että sieltä voidaan lähettää lasku työpaikalleni myöhemmin. Tämä nyt meni ohi aiheen, mutta olisi tosiaan todella kamalaa olla työmatkalla ilman latin latia.
 
Minulle taas tulee mieleen, että jos jokaikinen liike nähdään tarpeeksi merkityksellisenä ja tarpeellisena tilittää kumppanille, se kertoo nimenomaan siitä, että suhteessa ei ole luottamusta. Kyllä minusta puolisot voivat luottaa toisiinsa aivan täysin, vaikkei tosiaan joka tapahtumaa ruodittaisi läpikotaisin.

Jos joku on niin idiootti, että tulkitsee vaikka työkaverin julkisen halaamisen jotenkin omituisesti, niin oma on häpeänsä!

Mistäs muuten tiedätte, että teille kerrotaan kaikki ?
 
pit. olisihan se iloinen asia, vaan kun nuo luottotiedot menivät jo 80-luvulla...

kyllä kertoo: Nimenomaan siksi mieheni kertoo tällaiset asiat, kun ei halua tuntea salaavansa mitään.

Ei hän nyt minulle päiviensä minuuttiaikatauluja kerro, tai muita epäolennaisia asioita, vaan itse kertoo, jos tuntee tehneensä jotain sellaista, mistä vaimon olisi hyvä tietää. eikä meillä ruodita läpikotaisin asioita, vaan kerrotaan jos jotain erikoista tapahtuu, ja jos jotain kysytään, niin aina vastataan.

Siitä tiedän, että minulle kerrotaan kaikki tärkeät asiat, kun luotan mieheeni, taitaa olla joillekin täysin epärealistinen ja utopistinen asia.

sivuhuomautuksena, en ikinä halailisi työkavereitani! outoa minusta.
 
Jos luottotiedot ovat menneet 80-luvulla, niin johan ne tähän päivään mennessä ovat jo palautuneet. Ei kai ne sentään iäksi mene. Tai voihan ne luottotiedot mennä uudestaan ja uudestaan jos ihminen on niin holtiton raha-asioissa.
 
Minulla oli mennyt myös luottotiedot, siinä mielessä omaa tyhmyyttä, että lähisukulaisen lainan suostuin takaamaan, mutta siitä huolimatta minulla oli kyllä firman pankkikortti käytössä (se haetaan firman Y-tunnuksella, ei omalla). Niin ja juu, ne tulevat takaisin (yleensä) 2 - 4 vuoden päästä siitä, kun ne menettää, siis ne luottotiedot.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Waimo:
pit. o
sivuhuomautuksena, en ikinä halailisi työkavereitani! outoa minusta.

No minusta ei, jos toinen on vaikka jäämässä kymmenen tiiviin yhdessä työn parissa vietetyn vuoden jälkeen eläkkeelle. Kyllä silloin on halaus paikallaan, jos puolin ja toisin ollaan hyvin yhdessä viihdytty. Koska se ei minusta olisi outoa, ja tuskin miehestänikään, niin tuskinpa tulisimme tuosta maininneeksi.

Ehkä tässä on nyt kyseessä se, ettei minun mielestäni tietyissä olosuhteissa halailut, kyytien järjestämiset, flirtit eivät ole mikään outoa tai epäilyttävää, vaan aivan normaalia käytöstä. Eikä niistä sen takia ole mitään välttämätöntä tarvetta erityisesti mainita.

Itse lähinnä koen, että esim iskuyrityksistä kertominen on enemmän oman egon buustausta kuin epäilyttävän toiminnan raportoimisesta puolisolle :-) Mitä halvatun kertomista vaikka siinä on, että istuin baarissa, ja joku tuli juttelemaan? :-)) Jos oma käytös on moitteetonta, mitään epäilyttävää ei ole tapahtunut. Tuntuispa lähinnä hölmöltä omaaloitteisesti ruveta selittelemään moisia. Jos kysytään, niin asia on eri.

Normaali jutteleminen ja ylipäätään ajantasalla pysyminen toisen kuulumisista tai rehellisyys parisuhteessa on sitten aivan eri asoita.

 
Onnistuinpas vääntämään epäselvän lauseen tuosta viimeisestä. Eli normaali jutteleminen ja ylipäätään ajantasalla pysyminen toisen kuulumisista tai rehellisyys parisuhteessa on sitten aivan eri asoita kuin epäilyttävien asioiden vatvominen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja luottotiedoton:
Minulla oli mennyt myös luottotiedot, siinä mielessä omaa tyhmyyttä, että lähisukulaisen lainan suostuin takaamaan, mutta siitä huolimatta minulla oli kyllä firman pankkikortti käytössä (se haetaan firman Y-tunnuksella, ei omalla). Niin ja juu, ne tulevat takaisin (yleensä) 2 - 4 vuoden päästä siitä, kun ne menettää, siis ne luottotiedot.


No jos luottotiedot on menneet, "jo 80-luvulla" ei ole firman luottokorttia, tuhlaa kaikki rahansa ja myöhästyy vikasta bussista, niin sanoisin, että good luck vaan..

En huolisi, moista tupeloa vaikka kertoisi rehellisesti joka vessareissunkin, että mitä tuli ja kuinka paljon :-))))
 
kyllä kyllä holtiton ihminen olen, myös mieheni, luottotietojen olemme antaneet mennä moneen kertaan kun ei ole ollut varaa maksaa veljeni aikanaan tekemiä kymmenien tuhansien eurojen velkoja meille kummallekin. hänellä kun oli sekä oma yritys että päihdeongelma, jonka salasi meiltä.

Eikä ole sellainen työpaikkani, että antaisi luottokortteja työntekijöilleen, pieni yritys.

Meillä on todella harvinaista, että käymme baarissa, ja vielä harvinaisempaa jos toinen käy yksin, niin silloin tällaiset pienetkin asiat ovat mainitsemisen arvoisia.

Itse työskentelen paikassa, jossa työtoverit ovat kaikki yli 50v miehiä, joiden kanssa keskustelenkin äärimmäisen harvoin, työni on pitkälti etätyötä, kuten miehenikin työ, joten kyydit ja halailutkaan eivät meidän elämäämme normaalisti kuulu.
 
Sitä tarkoitinkin, että jos luottotiedot ovat menneet 80-luvulla ja jos tämä "huorayöpyminen" rahattomuuden takia on tapahtunut 90- tai 2000-luvulla, kyllä ne luottotiedot ovat jo takaisin tulleet. Ja outoa on työmatka, jossa yöpymisiä ei tilata etukäteen tai sovita muulla tavoin. Esim. omalla työpaikallani on sopimus tietyn hotelliketjun kanssa, jolloin he lähettävät laskun suoraan yritykseen hotelliyöpymisistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Waimo:
kyllä kyllä holtiton ihminen olen, myös mieheni, luottotietojen olemme antaneet mennä moneen kertaan kun ei ole ollut varaa maksaa veljeni aikanaan tekemiä kymmenien tuhansien eurojen velkoja meille kummallekin. hänellä kun oli sekä oma yritys että päihdeongelma, jonka salasi meiltä.

.
Tuota tuota, ei ne samasta velasta mene kuin kerran ne luottotiedot, eivät mene moneen kertaan... Minä tosiaan menetin luottotiedot aikanaan, sillä sukulaisen, hyvin läheisen sellaisen, lainat lankesivat minulle ja toki olin niistä takaajana vastuussa. Mutta kas, luottotiedot myös "puhdistuivat" muistaakseni neljässä vuodessa. Eikä sitä 80-luvulla ollut vielä euroja käytössä...
 
Velkojat uusivat velkoja jos niitä ei maksa! Ja niitä tulee uusia, kun luottotiedot ovat valmiiksi menneet, ei niitä tule niin helpolla saman tien maksettua, olen siis pari laskua myöhemminkin kierrättänyt ulosoton kautta. Enkä sanonut, että oli työmatka, oli ihan rehellinen ryyppyreissu!
 
...mutta samasta velasta menee vain kerran ne luottotiedot. Nimim. Kokemusta (valitettavasti) on... Ulosotossa voi olla vaikka kuinka suuri summa maksamatonta velkaa, mutta silti luottotiedot ovat jo puhdistuneet. Tämä samainen läheinen sukulainen, jolta meni iiiiisoja velkoja itseltään ulosottoon (siis sellaisia, joissa en ollut takaajana), ja hänen luottotiedot ovat nykyään ihan kunnossa, vaikka ulosotossa on maksamatonta velkaa jotakin lähemmäs 100 000 euroa.

Taitaa Waimo olla joku "vitsailija", ja minä pöljä otan todesta hänen jutut...
 
Niistä voi kyllä tehdä maksusuunnitelman, jolloin ne puhdistuvat sen odotus ajan jälkeen, mutta jos sen jättää tekemättä, ja velkoja myy velan toiselle perintätoimistolle, sama velka voi olla ulosotossa melko monta vuotta
 
Asiakastiedon sivuilta poimittua:

Kuinka kauan tiedot säilyvät rekisterissä?

Luottotietomerkinnät säilyvät luottotietorekisterissä vain tietyn määräajan. Määräajan päätyttyä Asiakastieto poistaa tiedon rekisteristään. Määräajat vaihtelevat maksuhäiriömerkinnän mukaan.

- ulosotossa todettu varattomuus tai muu ulosottoeste (4 v.)
- velkomustuomio (4 v.)
- kulutusluottoon liittyvä maksuhäiriö (2 v.)
- yksityishenkilön konkurssi (5v.).
 

Yhteistyössä