Kertokaas miten tästä alakuloisuudesta pääsee eroon!

[Itkettää]

Mielialat heittelee jatkuvasti. Yhtenä päivänä kaikki on hyvin, jaksaa ulkoilla ja olla positiivinen. Toisena päivänä olen aivan maassa, kaikki ärsyttää ja tekis mieli vaan maata sohvalla ja itkeä.
Tänään oli taas sellainen päivä. Väkisin raahasin itseni ulos lasten kanssa enkä millään löytäny,edes lasten riemusta,iloa. Ukko makas krapulassa koko päivän, tultuaan ensi aamukuudelta kännissä kotiin ja sen mielestä olen ärsyttävä nipottaja hapannaama kun en nyt sattumoisista syistä jaksanu hymyillä hänelle koko päivää. Uhmaikäinen kiukutteli koko päivän ja kiusasi pienintä,joka sekin jatkuvasti oli pistorasioilla tai kukkaruukuilla tutkimassa.

Mä olen ollu tänään tosi huono äiti kun en ole jaksanut olla iloinen noista lapsista.
Mä olen ollut tänään tosi huono äiti koska tuntui,että tänään mun pää ei kestänyt tätä kaaosta. Hyvä kun sain suoritettua perusasiat edes.

Mä niin toivon, että huominen on niitä hyviä päiviä koska mun lapset ansaitsee iloisen äidin. Mutta koska en aina sitä ole,niin ehkä joku täällä osaisi neuvoa kuinka sellaiseksi tullaan!

 

["unna"]

Onko tätä jatkunut jo kauan? Et ole ilm. käynyt missään lääkärillä tms. vaivan vuoksi? Suosittelen lämpimästi lääkärille menoa, jos sinulla on masennus/ maanisdepressiivisyys/ epävakaa persoonallisuushäiriö tms. vaiva ei yleensä parane itsellään. Toki ympäristölläkin (päihdeongelmainen mies?) ym. on osuutta asiaan. Apua kannattaa hakea, kun sitä tarvitsee vaikka se tuntuisi vaikealta. Sen olen ainakin minä tässä elämässä oppinut!

Aurinkoista kesää! Toiv saat apua.

 

[maomao]

Jos käytät hormoniehkäisyä niin kokeile olla jonkin aikaa esim. kortsuilla. Lääkärissä kannattaa kyllä käydä, jos tuntuu että omat voimat eivät riitä. Miten teillä parisuhde voi?

 

[Halaus]

Minäkin suosittelen lääkärille menoa.
Ei masennus tarkoita sitä, että on koko ajan paha olla. Masennukseen kuuluu myös ne hyvät päivät välillä ja silloin elämä antaa toivoa.. seuraava päivä saattaa olla sitten ahdistava ja huono. Apua saat jos vaan lähdet hakemaan.

Minulla vastaavanlainen tilanne. Kukaan ei arvannut minun olevan masentunut. He eivät nähneetkään minua kuin silloin kun minulla oli hyvä päivä, huonoina en ollut tavoitettavissa tai käynyt missään. Sain apua ja lääkkeet, pääsin yli.

 

[fbf]

Hmmm...kuulostaa vähän siltä että tuo huono olo tulee sinun ulkopuolelta. Häiritseekö miehesi juominen sua paljonkin? Siis tarkoitan että tuskin olet vakavasti masentunut kun hyviäkin päiviä on...

 

["Aloittaja"]

Ensinäkin,kiitos paljon vastauksistanne jotenkin odotin niitä "lopeta se ruinaaminen"-kommentteja..

Kyllä tuon miehen juominen häiritsee mua. Lähinnä se asenne siihen juomiseen. Jos häntä huvittaa lähtä,niin hän lähtee,välittämättä siitä,mikä tilanne kotona on ja yleensä tulee vasta aamulla/päivällä ja vielä jatkaa korjailua. Asenne kännissä on se että,hän saa tehdä mitä huvittaa..olen kuitenkin jo tottunut tähän,valitettavasti..

Mulla on taustalla viime vuonna sattuneita rankkoja kokemuksia ja kävinkin niistä juttelemassa lääkärille. Kuvittelin päässeeni eteenpäin, mutta nyt tuntuu taas seinät kaatuvan välillä päälle! Näitä asioita kun käytiin läpi, niin tulin siihen tulokseen, että ratkaisu löytyy muualta kuin lääkäristä tai lääkkeistä ja että ei mussa loppujenlopuksi niin kamalasti "vikaa" (huono sananvalinta) ole,että on ihmisillä vakavampiakin ongelmia kuin minulla..yhä edelleen ajattelen noin mutta onkohan sitten mahdollista että teinkin väärät päätelmät!? Pelottava tämä olo!

 

["Aloittaja"]

Ja niin totta tuokin, että kukaan ei huomaa että voi huonosti, koska niinä päivinä pysytään visusti sisällä eikä vastata puhelimeen.

On tämä ihmisen mieli sitten ihmeellinen

 

[tuttu olo]

Olen myös ollut jo vuosia lähes joka päivä vetämättömissä. Veltto, haluton ja näköalaton olo aina päivän alkaessa. Olen oppinut että ainoa apuni on jokapäiväinen melko raskas liikunta. Juoksua ja ainakin punnerrusta, vaikka jätepaperilla täytetyllä säkillä, jos ei muuta punnusta ole tarjolla. Yleensä kyllä oikeilla välineillä kellarissa, jolloin voi tehdä lyhyissäkin pätkissä ja tosi nopeasti. Uiminenkin on hyvä. Aloitus joka päivä vaikeaa, mutta kun sen oppii että pas*a olo voi muuttua ja pinna ei katkea enää helposti, niin silloin vääntäytyy tekemään vaikka kiroillen. Aikaa löytyy kun raivaan vihaisesti . Näin siis minulla ja voi sopia joskus jollekkin muullekkin.

 

["Aloittaja"]

Hyvä vinkki kyllä tuo kuntoilu. Kun sais vaikka niinä hyvinä päivinä ensin itsestään irti lähtä, niin varmaan niinä huonoinakin päivinä muistais sen olon mikä siitä tulee ja tulis lähettyä vaikka hampaat irvessä sitten! Kuntoilut kaikki jääneet kokonaan nyt. Joulukuussa kävin vielä salilla monta kertaa viikossa.. Ehkä senkin poisjäänti kertoo jotain,hmm.. :/

 

["viiraska"]

Minusta kuulostaa että vaadit itseltäsi aika paljon, jos koko ajan pitää olla iloinen ja hyvä äiti. Kaikki päivät ei kenelläkään ole hyviä, kyllä ne vaan ne huonommatkin päivät kuuluu asiaan.

Itselläni on ollut muutaman kerran pisteillä mitattuna lievä tai keskivaikea masennus, mutta en ole hakeutunut hoitoon koska minusta on normaalia että välillä on ikävämpi olo. Kunhan se ei kestä kuukausikaupalla. Ensimmäisellä kerralla oli vähän ahdistavaa, kun ei oikein tiennyt mistä on kysymys. Sittemmin alakulo on ollut vuodenaikasidonnaista, jolloin olen voinut ajatella että kunhan päästään joulun yli, helpottaa. Joka syksy en kuitenkaan masennu.

Kuulostaa myös, että elämässäsi on ihan oikeasti kuormittavia asioita; suhde mieheen, lapsilla voimia koetteleva ikä, vaikeita kokemuksia viime vuonna. Silloin ei ole voimia olla iloinen ja pirteä. Mistä saat tankattua voimia?
Omaan jaksamiseen täytyy joskus vähän panostaa. Myös parisuhteeseen kannattaa panostaa, muuten siitä tulee vain taakka. Pääsisittekö kahdestaan jonnekin, tai hakeutuisitteko peräti parisuhdeleirille nyt kesällä?

 

["akka"]

WEipä se helppoa ole jos miehellä on tuollainen asenne.

 

[voi voi]

kuulostat hyvältä äidiltä. Mies vaihtoon. Hirveesti on alkkisporukkaa, varsinki miehiä, nykyään. Älkää antako lastenne viettää lapsuuttaan semmosta kattellen!