Kertokaapa, onko tämä normaalia alkusähellystä ekaluokkalaisella?

["vieras"]

Poika on joulukuussa syntynyt, ihan loppuvuoden lapsi siis. Eskarivuonna koulukypsyyttä mietittiin ja harkittiin, mutta lopulta asiantuntijat olivat sitä mieltä että kouluun! Me vanhemmat sitten luotimme heihin, vaikka etenkin minua hiukan hirvitti.

Koulu on iso, 600 oppilasta. Luokalla on oppilaita 25, opettaja ja avustaja.

Ongelmia on ollut nyt päivittäin aina jossain. Välillä ei muista palata välitunnilta takaisin luokkaan. Ei joko huomaa kellon soittoa tai sitten ei muista pitikö nyt mennä luokkaan vai iltapäiväkerhoon vai minne. Opettaja, avustaja ja ip-kerhon ohjaajat sitten hakevat häntä pihalta luokkaan/ip-kerhoon, kun huomaavat olevan kateissa. Tätä on nyt ollut parin viikon aikana pari kertaa viikossa.

Lisäksi läksyjä ei muista merkitä aina, ehkä joka toinen kerta muistaa. Läksykirja on jäänyt pulpettiin noin pari kertaa viikossa ja se on sitten myöhemmin käyty hakemassa ip-kerhosta/me vanhemmat haettu/isosisarus. Ei kotona muista, että mitä opettaja antoi läksyksi.

Koulumatka ei suju itsenäisesti, koska ei huomaa esim. kääntyviä autoja, vaan meinaa kävellä niiden alle!!! Onneksi saamme järjestettyä niin, että joku saattaa: isosisarus, minä tai isä. Koulumatkaa alettiin harjoitella jo keväällä. Matkaa on noin 2 km.

On tosi väsynyt iltaisin. Eskarivuoden ajan nukkui hoidossa vielä päivittäin päiväunet, nyt niihin ei enää ole mahdollisuutta. Menee viimeistään klo: 20 nukkumaan.

Nyt on myös alkanut pissata housuun. Kerran niin on käynyt koulussa, viime yönä kotona ja kerran illalla kotona koulun alkamisen jälkeen. Jännitystä?

Sanoo, että haluaisi takaisin eskariin...

Kavereita koulussa on muutama, onneksi.

Ei pitäisi verrata perheen muihin lapsiin, mutta ei tämä tällaista muiden kohdalla ole ollut! =O

Kertokaahan nyt te ulkopuoliset, että vaikuttaako normaalilta? Opettajan kommentti oli, että joillain koulunkäyntiin tottuminen kestää hieman kauemmin kuin toisilla, se että tavarat alkaa pysyä mukana jne.

 

[vuoristoradalla]

Toi muutos päiväkodista kouluun on valtava. Hetkessä pitäisi hallita jo montaa asiaa. Kannattaa open kanssa keskustella, kuinka kannattais tehdä. Toi pissaaminen kertöö, että lapsi itsekkin kärsii... Onko kavereita?

 

[vieras (alkuperäinen)]

Toi muutos päiväkodista kouluun on valtava. Hetkessä pitäisi hallita jo montaa asiaa. Kannattaa open kanssa keskustella, kuinka kannattais tehdä. Toi pissaaminen kertöö, että lapsi itsekkin kärsii... Onko kavereita?

On muutamia kavereita, eskarista tuttuja. Tässä on sekin, että kävi esikoulun pienessä yksityisessä tarhassa ja siellä eskarilaisia oli vain 4 kpl. Onneksi pääsivät kaikki sitten samalle luokalle. Lisäksi on pari perhetuttua lasta, mutta he ovat eri luokalla. Rinnakkaisluokkia on yhteensä 5 kpl (1A-E).

 

[viisikymppinen isoäiti]

no ei minusta ole ihan normaalia käytöstä. ehkä lapsen pitäs saada olla vielä vuosi lapsi.

 

[njaa]

no oli se sitten normaalia tai epänormaalia sähellystä- niin tilanne on silti se, että lapsi on koulussa ja kypsyy siihen koulunkäyntiin pikkuhiljaa!

 

[vieras (alkuperäinen)]

no ei minusta ole ihan normaalia käytöstä. ehkä lapsen pitäs saada olla vielä vuosi lapsi.

Sama käynyt mielessä, että ehkä olisi pitänyt saada olla vielä vuosi tarhassa... Toisaalta, nyt on kouluun mennyt ja asiantuntijoiden lausunto, että voipi mennä kouluun. Hankala on varmaan enää tässä vaiheessa lykätä koulua? Toivon, että nämä vaikeudet menis ohi tästä, kunhan lapsi tottuu. Saa nähdä...

Koulukypsyyttä tutkittiin, koska on vielä lapsellinen, joskus oli vaikea keskittyä eskaritehtäviin, tarvitsi paljon vielä aikuisen tukea asioissa ym.

 

[leijona76]

Jotenkin kuulostaa sille että tarttis vielä kypsyä. Ei se mullakaan ollut helppoa ja yksinkertaista muttei silti tollasta ja nopsaa opin koululaiseksi.

 

[vieras (alkuperäinen)]

Ok, eli melko oikein varmaan varmaan itsekin arvioin tätä tilannetta, vaikka ne äidinvaistot ja aiemmat kokemukset voikin vähän vääristää...

Ehkäpä koulussa sitten keksitään jotain tukikeinoja, jos homma jatkuu samalla tavalla? Tai sitten vaan rämmitään ekaluokka näin

Poika itsekin jo pelkää noita eksymisiään, kun ei muista mihin pitikään mennä ja seisoo yksinään koulun pihalla. Ei kovin mukava tilanne ja itse saan töissä jännittää, että mitenhän tänään sujuu... Öisinkin olen nyt heräillyt ekaluokkalaisen asioita miettimään. Vanhempainvartti on varattuna opettajan kanssa syyskuun alkupuolella, odotan sitä kovasti, ehkä sitten saadaan puhuttua asioista ja koulun kantaa enemmän.

 

[vuoristoradalla]

Samaa mieltä että tarvitsee kypsymistä. Valtava muutos pienestä ryhmästä, jossa tahti erilaista, muuttaa heti tollaseen "tilanteeseen"

 

["poikia3"]

Toi muutos päiväkodista kouluun on valtava. Hetkessä pitäisi hallita jo montaa asiaa. Kannattaa open kanssa keskustella, kuinka kannattais tehdä. Toi pissaaminen kertöö, että lapsi itsekkin kärsii... Onko kavereita?

En kyllä sanoisi, että pissaaminen kertoisi lapsen kärsivän. Tilanne on uusi ja jännittävä, ja paljon uutta tulee kerralla. Lapsi vaan ei muista tai ei malta lähteä vessaan ja sitten onkin jo liian myöhäistä.

Ja mitä tulee ap:n kertomukseen, ekaluokkalaiset opettelevat vasta koulun käyntiä, on iso vastuu esimerkiksi merkata läksyt itse. Meillä tokaluokkalaisenkin opettaja kirjoittaa viikkokirjeen etukäteen ja laittaa siihen kaikki läksyt. On hyvä systeemi. Kolmannella vasta rupeavat itse merkitsemään läksynsä.

Viime vuonna luokalla oli monta lasta, jotka eivät menneet välitunnilta sisään. Yksi iso ongelma oli, että jos opettaja ei tullut heti kellon soitettua, ei oppilaatkaan luokkaan päätyneet. Kirjojen osalta voisi pyytää opettajaa varmistamaan, että oppilaat laittavat läksykirjat reppuun. Lapsenne ei varmasti ole ainoa, jolta kirjoja unohtuu. Eli opettaja sanoisi, että laittakaa nämä ja nämä kirjat reppuun.

Meidän tokaluokkalainenkaan ei ole vielä valmis itsenäisesti kulkemaan koulumatkaa, kadun ylitykset ovat vähän niin ja näin, ja matka ei ole kovin turvallinen. Joten minä vien, ja mies hakee iltapäiväkerhosta, tai välillä kävelee kotiin isonveljensä kanssa.

 

["poikia3"]

Mulla on myös joulukuussa syntynyt tuo nyt tokaluokkalainen ja kyllä hänkin vieläkin joskus haluaa takaisin eskariin. Syy on mielestäni siinä, että siellä maailma on leikin maailma, kun koulussa pitää istua paikoillaan ja oppia toimimaan ihan toisella tavalla.

Meille ehdotettiin itseasiassa eskarin tuplaamista, syyt olivat lähinnä sosiaaliset, mutta pojalla menee koulussa ihan hyvin. On kavereita, matikan läksyt sujuvat hujauksessa, lukeminen on vaikeampaa pojalle, mutta sekin sujuu.

 

[sikinsokin]

Ottaisin juttelutuokion open ja koulupsykologin kanssa. Voisiko lapsi siirtyä pineryhmään tai osan päivästä olla sellaisessa?
Oma (joulukuun) poika pääsi startille ja oli hieno ratkaisu. Matkat kulkee yksin 1km, mutta soittelee monesti matkalla, uusi asia olla yksin liikenteessä.
Kaveritkin, tutut ovat tärkeitä mutta muutos eskarista koulumaailmaan on iso ja vie aikansa tottua isoon ihmismäärään ja paikkoihin sekä oppitunteihin. Yksilöitä kun olemme

 

[vieras (alkuperäinen)]

Kiitos poikia3 (ja muutkin!), lohduttavaa Meillä ei poika vielä lue, tunnistaa suurimman osan kirjaimista kyllä ja tietää niiden äänteitä. Vielä on niin aluillaan tämä koulu, ettei voi sanoa oppimisen suhteen oikein mitään. Läksyt on menneet ihan hyvin. Joskus on tullut joku virhe ja ollaan se yhdessä korjailtu. Helppoja on olleet ekat läksyt.

 

["mä"]

Pitäkää hetki matalaa profiilia "virheistä" ja keskittykää suureellisesti onnistumisiin. Pienet asiat kunniaan nyt ja lapsen itsetuntoa kohottamaan ettei latistu heti alkuunsa. Se motivoi yrittämään enemmän. "Hyvä kun muistit tämän läksyn, ensi kerralla muistat sitten taas enemmän! Hienoa Matti!"

Meillä poika on kyllä aina ollut omatoiminen, mutta unohduksia hällekin sattui ekan luokan aikana todella paljon. Kyllä se siitä lähti, kun otettiin positiivinen asenne kehiin

 

[vieras (alkuperäinen)]

Meillä ei ole starttiluokka-mahdollisuutta. Sitä niissä koulukypsyystesteissäkin keväällä sanottiin, että jos olis, niin meidän lapsi pääsis sellaiseen, mutta että koska eskarin tuplauskin on aika turhauttava vaihtoehto kuulemma, niin se on poissuljettu meidän kohdalla. Kuulemma koulun pitää vaan sopeuttaa opetus sellaiseksi, että meidänkin lapsi koulussa pärjää. En nyt sitten kyllä oikein voi sanoa, että niin olisi tehty (ope ei ilmeisesti juurikaan mm. katso, että oikeat kirjat olis repussa, läksyt merkattu ym) ja isossa ryhmässä on. On olemassa myös erityisluokka, mutta meidän poika on tavisluokalla.

 

[vieras (alkuperäinen)]

[QUOTE="mä";26980148]Pitäkää hetki matalaa profiilia "virheistä" ja keskittykää suureellisesti onnistumisiin. Pienet asiat kunniaan nyt ja lapsen itsetuntoa kohottamaan ettei latistu heti alkuunsa. Se motivoi yrittämään enemmän. "Hyvä kun muistit tämän läksyn, ensi kerralla muistat sitten taas enemmän! Hienoa Matti!"

Meillä poika on kyllä aina ollut omatoiminen, mutta unohduksia hällekin sattui ekan luokan aikana todella paljon. Kyllä se siitä lähti, kun otettiin positiivinen asenne kehiin [/QUOTE]

Kiitos Näin olen vähän itsekin pähkäillyt.

 

[Eedla]

Musta kuulostaa että lapsen olisi ehkä ollut hyvä tuplata eskari. Hänhän on Tammikuussa syntyneitä luokkatovereitaan melkein vuoden nuorempi ja se on tuossa vaiheessa todella suuri asia. Itselläni on myös loppuvuodesta syntynyt poika, hän tosin sitten kans aloitti koulun 6vuotiaana ja koulu itsessään meni kyllä ihan hyvin. Mutta jos en ois ollut kotona viime vuotta (eli pojan ekaa kouluvuotta) niin ei ois tullu yhtään mitään kouluun lähtemisistä ja muusta.

En sitten tiiä kun sinun lapsi nyt jo ehti aloittaa ekan että voisiko koulun keskeyttää ja mennä takaisin eskariin vai käykö niin että lapsi sitte tuplaa ekaluokan. En osaa sanoa.

 

[Kuukkeli, Kuukkeli]

Ap, kyllä se siitä varmasti lähtee rullaamaan! Meillä nykyisellä tokaluokkalaisella (pojalla dysfasia, mutta ihan tavallisella luokalla) menee nykyään oikein mukavasti koulussa. Ekaluokalla pitkään veimme ja haimme häntä, vaikka kouluun on matkaa vain 500 metriä. Koulussa kaikki siirtymätilanteet olivat pelottavia eikä poika uskaltanut esim. kysyä opettajalta koskaan neuvoa. Aamuisin vatsa oli usein kipeänä.

Pikku hiljaa siis on poikamme kasvanut koululaiseksi - ja hänkin on loppuvuoden lapsi.

 

[minäää]

No kyllä OPETTAJAN pitää huolehtia ekaluokkalaisten kohdalla siitä, että läksyt tuleee merkittyä ja reppuun laitettua!!!

Meillä oli viime vuonna ekaluokkalaisen kanssa samanlaista, että kotona ei muistanut mitä tuli ja ruksitkin saatto olla ihan väärässä paikassa, pistin opelle viestiä että MERKKAA läksyt jos lapsi ei itse osaa, ja tarkistaa vielä että läksykirja on repussa.
Esikoinen kun meni ekalle, ope laittoi punakynällä rastin ja PÄIVÄMÄÄRÄN läksyn kohdalle ja vielä kahto että kirja meni reppuun, ei koskaan unohtunut läksyt.

Onhan se lapsellekin rasittavaa jos läksyt jää tekemättä, kun siitä kuitenkin muutkin aina saa tietää ja se voi alkaa ressaamaan...

 

["vieras"]

meillä vähän samanlaista, paitsi muisti kyllä välitunnilta tulla luokkaan. Reppu unohtui viime vuonna monta kertaa kotiin. Tuplaa nyt ekaluokkaa. Nyt unohtui reppu iltikseen.
Nyt on lukuvuosi vielä niin alussa, että voi olla että lapsesi kypsyy.

 

[KiiajaVille]

Kun teen nyt se mitä ei saisi eli vertaan meidän joulukuussa syntyneeseen ekaluokkalaiseen eroa on kuin yöllä ja päivällä.
Joten itse olisin hyvin hyvin huolissani, olisiko aihetta sittenkin jutella opettajan/koulukuraattorin tai vastaavan kanssa miten tätä koulun alkua voisi helpottaa?

Nykyäänhän kun on noita "tukiopetuksen" portaita vähän muuteltu joten teillekin varmasti löytyy sopiva tukimuoto.

Meillä ei poikaa pahemmin lukeminen voisi vähempää kiinnostaa. Tunnistaa kyllä kaikki kirjaimet ja niiden äänteet mutta kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta.
Matikka on sen puoleen vahva ja siitä tykkää tosi paljon, kotona mietiskelee välillä jo kertotaulujakin. Opettajakin pyysi etten antaisi tehdä kirjasta niitä lisätehtävä sivuja kotona ollenkaan, kun heti ekanapäivänä kun kirjan sai alkoi niitä innoissaan tekemään..

 

["aarre05"]

Hei! Olisko teidän koulullamahdollisuutta saada pojalle tukioppilasta ylemmiltä luokilta, joka huolehtis välitunnilta sisälle oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Vois vähän olla kaverinakin, jos huomais ettei kaveria ole. Vois viedä pahimman jännityksen tästä alusta pois. Urvallisuus auttaa itseäänkin sitten hallitsemaan tilannetta ja oppimaan rutiinit. Kyllä koulu on pienille kova ja uusi pelottavakin paikka.

 

[Saraldo]

Joskus muinoin oli ihan itsestäänselvää, että joulukuussa syntyneet aloittivat vasta seuraavana vuonna koulun. Ja se oli musta ihan hyvä systeemi, ovathan se tosiaan parhaassa tapauksessa vuoden luokkakavereitaan nuorempia. Eikä se ole mikään häpeä, jos ei aloita ihan samaan aikaan kuin muut. Selvästi pojalla on aika lailla systeemit hakusessa, joten mun mielestä yksi eskarivuosi lisää ei välttämättä olisi yhtään pahitteeksi. Vuodessa lapsi muuttuu paljon ja ehtii kypsymään siihen kouluun.

 

["vieras"]

Mun tyttö pääsi onneks erityisluokkaan tuossa tilanteessa, siis ihan alunperin. Hyvin meni,pieni luokka ja opella oli paljon aikaa
Lapsi kanssa testattiin koulukypsäksi mutten usko että olis isossa luokassa pärjännyt.

 

[Mep]

Jos koulussa on erityisluokka, pyytäkää siirtoa sinne.
Meidän pojan kohdalla mietittiin (keskostausta, hahmotusvaikeuksia ym.) myös lykkäämistä, mutta eskariopen suosituksesta aloitti nyt koulun, mutta erityisluokalla jossa on vähemmän lapsia, erityisope + 2 avustajaa.
Hän oppii asiat + pysyy opetuksessa mukana, autettuna. Olis ollut siis turhaa tuplata eskaria koska "fakta" niinsanotusti menee kyllä perille ku saa henk.koht neuvontaa.

Muuten hajamielinen poika joka viedään kouluun + haetaan kerhosta. Ei pystyis itse kulkemaan vielä.
Kysy ihmeessä koulupsykologilta + juttele open kanssa.