Kertokaa kokemuksia..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Eli haluaisin kuulla kokemuksia perheiltä,joiden lapsilla ikäeroa noin 1.5 vuotta. Miten alku sujui vauvan ja taaperon kanssa,oliko heistä myöhemmin seuraa toisilleen ym. Kertokaa mitä mieleen juolahtaa,ja jos on joku hyvä käytännön vinkki,niin kiitollisena kuulen senkin :)
 
No meillä lapset on nyt 1 ja 2, voin kertoa tähän asti. Ikäeroa heillä on 1vja8kk.

Kun vauva syntyi, ei ollut mitään mustasukkaisuutta esikoisen puolelta koska oli vielä niin pieni ettei hänellä ollut sellaisia tunteita. Kauhean tärkeää oli aina että vauva oli mukana. Heti kysyi että missä vauva on kun johonkin mentin.

Alku oli ihan super helppo tuon ikäisten kanssa. Esikoisen kanssa tehtiin mitä ns. haluttiin, vauva kulki vaunuissa mukana. Kuten ruoat sun muut.

Kun vauva tuli konttausikään ja alkoi kiinnostumaan leluista, tuli heille jonkin verran tappeluita (juu, jo tuossa iässä). Vauva repi esikoista hiuksista, mutta esikoinen pääosin nauroi.

Nyt 1v kävelee tukia pitkin, ja he leikkivät vierekkäin joka päivä, kotona, hiekkalaatikolla, terassilla, kylpyammeessa, jne. Mutta yhteistä leikkiä ei pallon heittämisen lisäksi ole koska 1v ei luonnollisesti osaa.

Meillä käy lapsiperheitä kylässä, joskus 1v:n ikäisiä, joskus 2v:n ikäisiä.

1v pitää syöttää aina enne 2v:tä tai antaa samaa ruokaa kuin 2v:lle. Ei siis suostu syömään mitään vauvaruokaa jos 2v saa esim. leipää.

En voi sanoa että olisi ollut koskaan hankalaa näiden ikäisten kanssa. Raskasta sen verran että on 2 vaipoissa, ja 2 aika autettavaa, vaikka tuo 2v osaakin jo vaikka mitä, mutta ei esim. aina suostu pukemaan itse jne.

2v puolustaa 1v:tä jos joku toinen lapsi ottaa 1v:ltä lelun. Kauhean sööttiä mielestäni. Ovat tosi kiintyneitä toisiinsa, ja nauravat usein yhdessä jotain hassuja pikkuleikkejään.

Nyt nukkuvat yhdessä samassa huoneessa.

Kiva ikäero mielestäni.
 
Hintsusti pienempi ikäero oli meillä. Mutta eipä se sen kummemmin mennyt. Ihan hyvin kaikki sujui. Ja yksinhuoltajana vielä. Vanhemmiten lapsilla (tyttöjä molemmat) oli paljon yhteisiä kavereita ja yhdessäkin leikkivät jatkuvasti.
 
Meillä on ollut lapsilla 1,5 v. ikäeroa pariinkin otteeseen. Itse en edes epäröinyt tuota ikäeroa, sillä olen aina ajatellut tätä asiaa pidemmällä tähtäimellä, että kuinka lapsille on kivempi, että ovat enemmän samanikäisiä. Se hieman rankempi aika, kun lapset ovat aivan pieniä kestää kuitenkin vain niin hetken verran. Sanoisin kyllä, että pari ekaa vuotta ovat hieman haastavampia, sillä kun vauva syntyy, niin 1,5 v lapsi on siinä iässä, että avaa kaikki laatikot ja kaapit ja ottaa kaiken ulos, molempien vaipat pitää vaihtaa, ja molemmat pitää ruokkia, eikä kummankaan kanssa voi vielä erityisemmin järkeillä. Samalla pitäisi sitten kuitenkin kyetä ylläpitämään kotia, laittaa ruokaa, ja mitä vielä. Minä nyt siis kirjoitan aivan rehellisesti, että mitä se on. Voin kuitenkin sanoa, että kyllä siitä hyvin selviää... ei pidä ottaa liikaa stressiä. Se on täysin sen arvoista, ja "maksaa itsensä takaisin" sen hieman työteliäämmän alun jälkeen. Suosittelen ehdottomasti tällaista ikäeroa.
 
Meillä on ollut lapsilla 1,5 v. ikäeroa pariinkin otteeseen. Itse en edes epäröinyt tuota ikäeroa, sillä olen aina ajatellut tätä asiaa pidemmällä tähtäimellä, että kuinka lapsille on kivempi, että ovat enemmän samanikäisiä. Se hieman rankempi aika, kun lapset ovat aivan pieniä kestää kuitenkin vain niin hetken verran. Sanoisin kyllä, että pari ekaa vuotta ovat hieman haastavampia, sillä kun vauva syntyy, niin 1,5 v lapsi on siinä iässä, että avaa kaikki laatikot ja kaapit ja ottaa kaiken ulos, molempien vaipat pitää vaihtaa, ja molemmat pitää ruokkia, eikä kummankaan kanssa voi vielä erityisemmin järkeillä. Samalla pitäisi sitten kuitenkin kyetä ylläpitämään kotia, laittaa ruokaa, ja mitä vielä. Minä nyt siis kirjoitan aivan rehellisesti, että mitä se on. Voin kuitenkin sanoa, että kyllä siitä hyvin selviää... ei pidä ottaa liikaa stressiä. Se on täysin sen arvoista, ja "maksaa itsensä takaisin" sen hieman työteliäämmän alun jälkeen. Suosittelen ehdottomasti tällaista ikäeroa.

Meillä esikoinen oli niin rauhallinen että ei ollut mitään hikipäässä puurtamista. Jos lapset olisivat syntyneet toisinpäin, eli nyt 1v olisi syntynyt ensin, olisi voinut olla vähän rankempi tämä aika. (IVF lapsia joten olisivat hyvin voineet ollakin toistepäin :D).

Pienen vauvan kanssa on mielestäni vielä tosi helppoa kun vauva nukkuu pitkin päivää. Sitten 1v iässä vaan 1 päikkärit, joten on enemmän lapsia hereillä päiväsaikaan :D. Joten vähän työläämpää. Ja kumpikin ovat jo "älyllä varustettuja". :p
 
Meillä keskimmäisillä lapsilla ikäeroa 1v8kk. Tämä vanhempi oli erittäin vilkas ja touhukas. Kyllä sanon,että olin todella väsynyt enkä enää tekisi samalla ikäerolla. Lapset nyt siis 13, 5, 3 ja nyt vauva tulossa. Eniten väsyin tuossa pienimpien ikäero-välissä.
 

Yhteistyössä