Takana on kolme reilun vuoden mittaista imetystä ja tätä neljättä on nyt menossa 11. kuukausi. Olen nauttinut imetysajasta, olen säilynyt rintatulehduksitta (pari tiehyttukosta olen häätänyt föönillä) ja ilman muita puremisesta tai muusta tulevia vammoja.
Lähipiiri on ihmetellyt jokaista imetystä ja ollut varma, että pojista jokainen vaatii minut ja tissini mukaan vielä rippikouluunkin. Tuttia yksi lapsista kuljetti mukanaan ja söi sitä aina joskus huvin vuoksi ja tuttipullo on kelvannut kahdelle lapsista.
Ensimmäisen lapsen kohdalla imetys käynnistyi hankalasti, koska hän oli teholla ja minä synnärillä, ja hän ei ollut jatkuvasti rinnalla heruttamassa. Muiden kohdalla ei ole ollut alkuhankaluuksiakaan. Tosin ei meillä ole alkuun ollut mitään tahtejakaan, tai muita tahteja kuin lapsen tahti, johon olen yrittänyt imetyksen osalta liukua.
Tämä iltatähti taas lumosi minut täysin imemishalullaan, sillä hän ei huolinut tuttipulloa edes ensimmäisenä yönään, jolloin itse olin rättipoikki nyykällään vuorokaudenmittaisen synnytyksen ja kuumeen takia, ja siihen nyykähdys tilaan hoitaja anteeksi pyydellen toi pienen, joka rauhoittui tasan tarkaan rinnan suuhunsa saatuaan ja alkoi oitis imemään, aivan kuin olisi sitä ikänsä tehnyt...
Juuri nyt pikkuisen mietin vieroittamista, sillä yöt tuppaavat olemaan toisinaan raskaita kun vauva tahtoo maitoa vähän väliä. Mutta en minä raaski ja henno. Saa tissitellä vielä pitkään, jos vain itse haluaa.