kerron nyt oikeasti tosi vmäisestä tilanteesta!

Miehesi on alkoholisti ja sinä sen tiedätkin jo.
Alkoholistin täytyy itse myöntää ongelmansa ja haluta muuttaa ja parantaa asioita, jättää se alkoholi.
Minä lähdin monta kertaa nykyisen mieheni luota ja aina sai minut jotenkin palaamaan, hetken aikaa meni hyvin ja sitten alkoivat viinapirut taas hyppimään silmille. Kun tulin raskaaksi ja ilmoitin hälle, että jos haluaa mun ja lapsen kanssa olla, on oltava raittiina, pisaraakaan ei ota tai minä lähden. Silloin hän itse myönsi ongelmansa ja halusi parantua, nyt ollut raittiina 5 kk, toivottavasti tämä kestää tai musta tulee yh.

Kerro miehele pelisäännöt (oot tainnu tehdä sen jo?). Lähde, jos ei suostu ymmärtämään, että hänellä ongelma ja asioiden on muututtava.

 

Paitsi että usein se seuraavakin on samanlainen pelle, jos ei opi näkemään totuutta!

Tämä on hyvä havainto!
Ero ei auta, jos ei hoida itseään. Sitä on kohta menossa alkoholisti numero 5---6---7! Mulla on kaveri, joka on ollu 7 kertaa kihloissa! Hän vaihtaa miestä, mutta ei suhdetta, aina suhteessa mahdottomaan alkoholistiin, hiukan erinäköiseen vaan!

 

Tuossa tilanteessa minä ottaisin lapsen kainaloon ja lähtisin.

 

Mä ikävä kyllä ymmärrän sua liiankin hyvin.

Meillä äijä on saattanut kadota riitojen jälkeen jonnekin ja itse olen ollut ihan hajalla kun en sitä kiinni saa. Pahinta tilanteissa on ollut se, että miehen kaverit ja jopa veli näkevät juomisen miehen perusoikeutena ja suorastaan kannustavat kaikenlaiseen kusipäisyyteen.

Nykyään välit mulla menny kaikkiin miehen kavereihin ja osaan sukulaisista, koska otan tapahtuneet henkilökohtaisina vittuiluina itselleni. Miehen kanssa nyt sujunut pidemmän aikaa hyvin, koska ilmeisesti tajunnu että pärjäisin ihan hyvin ilmankin sitä. Ja itse se vaan kärsis jos ei sais olla lapselleen hyvä isä.

Meillä kyse ei ole ollut aina siitä viinasta, vaan täysin keskenkasvuisista toimintamalleista ja huonosta seurasta. Se on valinta haluaako juoda. Ei kukaan sitä kurkusta alas pakota.

Miehesi tarttee aikuistua ja kantaa vastuu omista tekemisistään. Kaikki ei ikinä kasva ja jotkut tarttee sen eron, jotta ne tajuaa mitä menettää.

Ihan mielenkiinnosta, mistä päin miehes on kotosin. Jotenki tuntuu, että pohjosessa tää on vaan niin yleistä miehillä. Oppinu jo isiltään.

 

Mä ikävä kyllä ymmärrän sua liiankin hyvin.

Meillä äijä on saattanut kadota riitojen jälkeen jonnekin ja itse olen ollut ihan hajalla kun en sitä kiinni saa. Pahinta tilanteissa on ollut se, että miehen kaverit ja jopa veli näkevät juomisen miehen perusoikeutena ja suorastaan kannustavat kaikenlaiseen kusipäisyyteen.

Nykyään välit mulla menny kaikkiin miehen kavereihin ja osaan sukulaisista, koska otan tapahtuneet henkilökohtaisina vittuiluina itselleni. Miehen kanssa nyt sujunut pidemmän aikaa hyvin, koska ilmeisesti tajunnu että pärjäisin ihan hyvin ilmankin sitä. Ja itse se vaan kärsis jos ei sais olla lapselleen hyvä isä.

Meillä kyse ei ole ollut aina siitä viinasta, vaan täysin keskenkasvuisista toimintamalleista ja huonosta seurasta. Se on valinta haluaako juoda. Ei kukaan sitä kurkusta alas pakota.

Miehesi tarttee aikuistua ja kantaa vastuu omista tekemisistään. Kaikki ei ikinä kasva ja jotkut tarttee sen eron, jotta ne tajuaa mitä menettää.

Ihan mielenkiinnosta, mistä päin miehes on kotosin. Jotenki tuntuu, että pohjosessa tää on vaan niin yleistä miehillä. Oppinu jo isiltään.

juu no samoilta suunnilta kutakuinkin. Nyt kun olen lukenu vastauksia niin asiat alkaa hahmottua tosissaan päässä,tätähän tämä kait sit olisi vuosienkin päästä.Lähden ja katson mitä tapahtuu,paluu ainostaan että mies tekee jotain konkreettista lopettaakseen juomisen. Hän tajuaa mitä menetti tai ryyppää kahta kauheemmiin.Hän ei oikeesti tuollaisena ansaitse mua ja poikaamme.meillä on aina ollut hyvä olla ilman viinaa jännä miten hän ei tajua sitä.Molemmilla on iloinen ja hyvä olo,kemiat pelaa.Sitä jäänkin kaipaamaan.... otan ekan askeleen ja alan ettimään asuntoa.

 

Mä olen sitä mieltä että nyt pois siitä suhteesta. Paraskin puhumaan kun oma tekee tollasta välillä myös mutta oo sä meistä se rohkeempi ja lähde.

 

meillä on aina ollut hyvä olla ilman viinaa jännä miten hän ei tajua sitä.Molemmilla on iloinen ja hyvä olo,kemiat pelaa.Sitä jäänkin kaipaamaan.... otan ekan askeleen ja alan ettimään asuntoa.

Kyllä hän sen tavallaan tajuaa, mutta alkoholismi on päihderiippuvuutta, huumekoukku.
Niin kauan kun ei ole pakko, hän ei asialle mitään tee. Niin kauan, kun kuitenkin saa asian edes jotenkin veivattua, sille ei ole tarpeen tehdä mitään. Siinävaiheessa kun mahdollistajat kaikkoaa, sairaus on usein niin pitkällä, ettei sille ole enää tehtävissä mitään.
Lisäksi päiohderiippuvuuteen kuuluu oleellisena osana kieltäminen "ei ole ongelmaa, mä vaan tän kerran kun..." ja aina on hyvä syy. ja lopulta "mä juon koska olen alkoholisti ja alkoholisti juo ja itekkään et ole täydellinen, saa mullakin yksi vika olla"

 

Mä ikävä kyllä ymmärrän sua liiankin hyvin.

Meillä äijä on saattanut kadota riitojen jälkeen jonnekin ja itse olen ollut ihan hajalla kun en sitä kiinni saa. Pahinta tilanteissa on ollut se, että miehen kaverit ja jopa veli näkevät juomisen miehen perusoikeutena ja suorastaan kannustavat kaikenlaiseen kusipäisyyteen.

Nykyään välit mulla menny kaikkiin miehen kavereihin ja osaan sukulaisista, koska otan tapahtuneet henkilökohtaisina vittuiluina itselleni. Miehen kanssa nyt sujunut pidemmän aikaa hyvin, koska ilmeisesti tajunnu että pärjäisin ihan hyvin ilmankin sitä. Ja itse se vaan kärsis jos ei sais olla lapselleen hyvä isä.

Meillä kyse ei ole ollut aina siitä viinasta, vaan täysin keskenkasvuisista toimintamalleista ja huonosta seurasta. Se on valinta haluaako juoda. Ei kukaan sitä kurkusta alas pakota.

Miehesi tarttee aikuistua ja kantaa vastuu omista tekemisistään. Kaikki ei ikinä kasva ja jotkut tarttee sen eron, jotta ne tajuaa mitä menettää.

Ihan mielenkiinnosta, mistä päin miehes on kotosin. Jotenki tuntuu, että pohjosessa tää on vaan niin yleistä miehillä. Oppinu jo isiltään.

juu no samoilta suunnilta kutakuinkin. Nyt kun olen lukenu vastauksia niin asiat alkaa hahmottua tosissaan päässä,tätähän tämä kait sit olisi vuosienkin päästä.Lähden ja katson mitä tapahtuu,paluu ainostaan että mies tekee jotain konkreettista lopettaakseen juomisen. Hän tajuaa mitä menetti tai ryyppää kahta kauheemmiin.Hän ei oikeesti tuollaisena ansaitse mua ja poikaamme.meillä on aina ollut hyvä olla ilman viinaa jännä miten hän ei tajua sitä.Molemmilla on iloinen ja hyvä olo,kemiat pelaa.Sitä jäänkin kaipaamaan.... otan ekan askeleen ja alan ettimään asuntoa.

Paljon voimia sulle! Mä toivon, että jaksat tämän päätöksen jälkeen paremmin. Sun pitää muistaa, että se mitä sun miehes tekee sulle: ei vastaa puheluihin, katoilee, valehtelee jne on henkistä väkivaltaa, jolla se haluaa sua loukata ja alistaa. Eihän se edes halua kuulla kuinka paha olo sulla on ja vie sulta kaiken oikeuden sun tunteisiisi. Se saa vahvimmankin ihmisen murtumaan jossain vaiheessa.

Ehkä sä voit osottaa itsellesi ja sille, että sä olet vahva sun lapses takia, kun sä lähdet. Sä puolustat itseäsi ja lastasi tollaselta henkiseltä väkivallalta. Paljon voimia, kyllä sä siihen pystyt!

 

Lähde hyvän sään aikana älä kiduta itteäsi kurjassa suhteessa enään! :hug:

 

Paitsi että usein se seuraavakin on samanlainen pelle, jos ei opi näkemään totuutta!

Tämä on hyvä havainto!
Ero ei auta, jos ei hoida itseään. Sitä on kohta menossa alkoholisti numero 5---6---7! Mulla on kaveri, joka on ollu 7 kertaa kihloissa! Hän vaihtaa miestä, mutta ei suhdetta, aina suhteessa mahdottomaan alkoholistiin, hiukan erinäköiseen vaan!

No samanlainen kaveri minulla! Kaveri muisteli juuri yhtä exäänsä haikeana kun oli kiva juhannus ja nyt on yksin! Ei helvata!
Mä taas muistan sen kohdan juhannuksesta, miten mies piti pelossa ja jännityksessä koko perhettään uhkailemalla! Siinä sitä sivullistenkin juhannus sai vauhdikasta ohjelmaa ja tekemistä, kun piti ottaa itkuisia lapsia yöllä hoitoon!
Olen varma, että kaverilla on kohta taas mies, joka hoitaa jännitystä ympäristöön.

 

no kyllä olen sen verran järkevä että kun tunnusmerkit on esim seuraavassa suhteessa en päästä suhdetta niin pitkälle.No en nyt pysty ajattelemaan noin pitkälle,mutta en halua elää tätä uudestaan.

 

Ero tommoisesta, ei tuu mitään..

 

onpa paska olo,olen koittanut soittaa miehelle,ei vastaa haluaa pitkittää tätä "riitaa" jussin yli et saa juhlia....

 

Luin aloituksen, mutten kommentteja.

Mielestäni ap:n kannattaa jatkaa elämäänsä ilman miestä. Käytännön asiat kuntoon (oma asunto, jne) jo ennen kuin mies palaa komennukselta.

 

Olen siis ihan rikki ja en ole koko episodin jälkeen nukkunut juuri mitään,oliko tämä se viiminen niitti,pitäisikö vielä yrittää jos mies muuttuisi??? siis saada hänelle apua tms... olen hukassa!

Oli todellakin viimeinen niitti, nyt lähdette hyvän sään aikana pojan kanssa, mies hoitakoon alkoholi ongelmansa ensin ja yrittäköön sitten vasta saada teidät takasin, en tiedä kyllä ottaisinko silloinkaan takaisin, kun kerran tämä oli jo se toinen mahdollisuus.

 

Luin aloituksen, mutten kommentteja.

Mielestäni ap:n kannattaa jatkaa elämäänsä ilman miestä. Käytännön asiat kuntoon (oma asunto, jne) jo ennen kuin mies palaa komennukselta.

miten vaan pysyn vahvana??? se pelottaa jos olisin lähteny vuosia sitten olisin ehkä jaksanutkin,nyt pelottaa....

 

Luin aloituksen, mutten kommentteja.

Mielestäni ap:n kannattaa jatkaa elämäänsä ilman miestä. Käytännön asiat kuntoon (oma asunto, jne) jo ennen kuin mies palaa komennukselta.

miten vaan pysyn vahvana??? se pelottaa jos olisin lähteny vuosia sitten olisin ehkä jaksanutkin,nyt pelottaa....

Pysyt vahvana koska on pakko, ei ole muuta vaihtoehtoa. Ja konkreettisia asioita tekemällä asiaa ei tarvitse miettiä niin paljoa. Ja eikö suuttumus auta? Etkä ole vihainen siitä että lapsesi isä ei ole tavoitettavissa nyt eikä ollut sitä kun teki katoamistemppunsa? NIIN EI SAA TEHDÄ!!

 

Älä pilaa enää juhannustas,saatika loppuelämääs tommoisen takia.Korkeintaan laitat sille enää viestin, että heippa tää läks nyt ja pakkaat lapsen ja tavarat ja meet jonnekin missä siusta/teistä välitetään!
Ääliömies tommoinen, vaikka sairashan tuo taitaa olla jos ei pullosta pysy irti mitenkään. Harmi,mutta sie ja etenkin lapsi ansaitsee parempaa. Tsemppiä! :hug: :hug:

 

Luin aloituksen, mutten kommentteja.

Mielestäni ap:n kannattaa jatkaa elämäänsä ilman miestä. Käytännön asiat kuntoon (oma asunto, jne) jo ennen kuin mies palaa komennukselta.

miten vaan pysyn vahvana??? se pelottaa jos olisin lähteny vuosia sitten olisin ehkä jaksanutkin,nyt pelottaa....

Pysyt vahvana koska on pakko, ei ole muuta vaihtoehtoa. Ja konkreettisia asioita tekemällä asiaa ei tarvitse miettiä niin paljoa. Ja eikö suuttumus auta? Etkä ole vihainen siitä että lapsesi isä ei ole tavoitettavissa nyt eikä ollut sitä kun teki katoamistemppunsa? NIIN EI SAA TEHDÄ!!

olin pettynyt ja rankasti.ite yrittänyt kaikkeni...VITUTTAAA!!!!!

 

Älä pilaa enää juhannustas,saatika loppuelämääs tommoisen takia.Korkeintaan laitat sille enää viestin, että heippa tää läks nyt ja pakkaat lapsen ja tavarat ja meet jonnekin missä siusta/teistä välitetään!
Ääliömies tommoinen, vaikka sairashan tuo taitaa olla jos ei pullosta pysy irti mitenkään. Harmi,mutta sie ja etenkin lapsi ansaitsee parempaa. Tsemppiä! :hug: :hug:

kiitos pysyisimpä päätöksessäni,kai alku kuukaudet on ne vaikeimmat,mutta tämä pettymys on rankka ja lapsen kanssa kahdestaan jääminen...

 

Hei
Se tuntuu alkuun hankalalta, mutta voin luvata, että jo kuukauden kuluttua sä huomaat kuinka ihanaa on olla yksin lapsen kanssa ja ei tarvitse pelätä, että mies juo ja lähtee reissuilleen. Tein elämäni parhaan päätöksen vuoden vaihteessa ja jätin alkoholisoituneen narsistin! Enään tarvitsee huolehtia vain itsestään ja lapsista. Ja missä mun masennus? Se tais jäädä sinne vanhaan kotiin.

Toki ex yritti pari kuukautta saada takaisin, mutta en mennyt. Nyt hän tuntuu ryyppäävän vielä enemmän ja facebook on täynnä uusia naisystäviä (teinejä!). Ukko on jo lähemmäks 30 ja ei aikuistu varmaan koskaan.

 

tuossa tilanteessa pistäisin rakkauden lapseen miehen edelle, ja lähtisin.