Kermit

Moi ja kiitokset Vilukisu, muistaakseen on aina parempi kuin ei mitään
Ajattelin tänään tehdä testin ja jos on plussa niin ängen itteni huomenna lääkärille väkisin. Nyt kun tilasin kontrolliaikaa ne yritti antaa sen 4 viikon päähän. En suostunu joten pääsisin JO ens viikon perjantaina verikokeeseen ja sitten maanantaina terkkarille kuulemaan tuloksen. Olispa tää jo ohi...

 

Kuinkahan nopeasti ovulaatio voi tulla keskenmenon jälkeen? Minulla km alkoi spontaanisti kaksi viikkoa sitten. Muutaman päivän päästä kävin ultrassa tarkistuksessa ja lääkärin mukaan kohtu oli tyhjä. Verinen niukka vuoto jatkui pari päivää vielä tämän jälkeen ja siitä vuoto oli ruskeaa tuhrua vielä muutaman päivän. 9 päivää km:n jälkeen tunsin voimakasta kipua molemmissa munasarjoissa. Tein seuraavana aamuna mammaksin herkän raskaustestin ja se näytti vielä haaleaa plussaa. Kivut munasarjoissa olivat kuitenkin hyvin ovulaation kaltaiset, joten mietin olisiko ovulaatio voinut tulla jo niin pian km:n jälkeen? Tästä eteenpäin emätin on ollut hyvin kuiva. Harmittaa, jos missasin tuon ovulaation. Vai olisiko vielä toivoa, että kierto olisi vasta käynnistymässä. Voikohan uusi kierto ja ovulaatio tulla, jos raskaustesti näyttää plussaa?

 

Kyseessä olisi siis tuulimunaraskaus, mutta viikkoja oli jo kymmenen.

 

Sipuli, Mulla tuli ovulaatio reilut kaksi viikkoa spontaanin km:n jälkeen eli kierto oli suunnilleen normaali. Tosin mulla viikkoja oli vasta 6+.

Nyt ovulaaitosta on kaksi viikkoa ja tänään tuli kaksi viivaa testiin . Toinen on vielä tosi haalea mutta toivon kovasti, että vahvistuisi ja tämän pikkuisen saisin joskus syliin asti.

 

Lämpimät onnittelut Chilille ja tarrasukkia Chilin vauvalle!

 

Voi, aivan mahtavaa Chili!! Onnea kovasti!

 

Onnittelut Chilille, kiva kuulla mukavia uutisia täältä )) Ja paljon onnea matkaan!!!

Sipulille, mulla sama juttu. Vuoto loppu vähän yli viikko sitten ja tyhjennyksestä on nyt 2,5 viikkoa. Mulla oli lauantaina ihan tosi kipeät munasarjat . Perjantain raskaustesti oli niin negatiivinen kuin vaan mahdollista eli ovis saattaa olla tuloillaan.. meen tosin kontrolliin vielä ens viikon maanantaina... Toivotaan, että ovikset tulee ja tärppää nopeeta meilläkin =)

Me tosin ajateltiin aloittaa kunnon yritys vasta niiden ekojen menkkojen jälkeen... mutta jos nyt onnistaa samantien niin sitten onnistaa..

 

Chili: Mistä tiesit oviksen olleen? Teitkö enne sitä raskaustestin ja mitä se näytti?

Hansu: Kiva kuulla, että kohtalotovereita löytyy. Mulla yleensä oviksen aikoihin vaan toinen munasarja kipuilee. Nyt oli kummallista, kun molempiin koski. Ja tää totaalinen kuivuus ihmetyttää... Mitä tarkoitit sillä, että ovis olisi tuloillaan? Mä todella haluaisin tietää, että onko ovulaatio mahdollinen, jos raskaushormonia on vielä veressä. Että jos joku vaan tietää, niin kertokaa.

 

Sipuli, tein viikko km:n jälkeen raskaustestin, joka oli viivanpaikka tai juuri ja juuri värillinen haamu. Tarkoitus oli tehdä uusi testi noin viikkoa myöhemmin, mutta sitten oireiden ja aamulämpöjen perusteella pongasin oviksen, joten en viitsinyt turhaan tehdä testiä. Nyt hätäilin ja testasin negan jo kaksi päivää sitten ja tänään tuli uusi plussa.

 

Luin jostain, että ovis ei olisi mahdollinen jos on raskaushormonia vielä veressä. Mutta en oo kyllä varma, koska monilla se on tullut just kaks viikkoa keskenmenon jälkeen (ovistesteillä todistettuna)... Toivottavasti joku muu osaa vastata asiaan varmuudella.

Muakin ihmetytti tuo molemminpuolinen jomotus kyllä... kun mua ei normaalisti jomota ikinä. Enkä kyllä muutenkaan oo ikinä ovista mitenkään tuntenut..

 

Hansu78: En ymmärrä kauheasti noiden ovistestejen päälle, kun en itse niitä käytä. Mutta olen lukenut täältä että usein ovistestit ovat näyttäneet plussaa jos testaaja on jo ollut raskaana. Eikö se siis saata km:n jälkeenkin reagoida veressä vielä olevaan raskaushormoniin näyttämällä plussaa?

Mulla oli jomotteluja tässä kuussa, jopa normaalia aiemmin. Edellinen kierto olikin sitten oireeton, ja venähti 45 päivän mittaiseksi. (keskiarvo mulla 31-35 välillä). Eli taitaa ainakin toisen puolen munis temppuilla mulle, hmmmph!

 

Juu mäkään en oo koskaan niitä ovistikkuja käyttäny. Ja olisi aika loogista, että ne häiriintyisi raskaushormonista.. sen tiedän, että raskaana ei voi tulla raskaaksi Joten sillä perusteella, ei ole oviskaan mahdollinen.

Summasummaarum: Todennäköisesti Sipulilla ei mennyt ovis ohi vaan on vasta tulossa jos kerta raskaustesti näytti vielä ihan justiinsa hailakkaa plussaa

Mulla nippailee ihan kunnolla vieläkin munasarjoista... tuskin on ovis kuitenkaan. Varmaan vain kroppa ihan sekaisin kaikesta. Mulla kun meni kesken vasta 12 viikolla. Toivottavasti ensi viikon jälkitarkastuksessa olisi kaikki ok.

 

Vilukisu: Mä just tuosta samaisesta syystä päätin jättää ovistestailut tekemättä. En oo kyllä niitä aiemminkaan käyttänyt, vaikka nyt pikkasen kyllä houkuttais.

Hansu: Mietin tuota munasarjojen nippailua. Jospa se on vielä jotain keskenmenoon liittyvää "jälkityötä". Vaikka mulla vuoto on varsinaisesti jo loppunut, niin pientä ruskeaa tuhrua tulee joinakin päivinä. Nyt tänään ensimmäisen kerran untui onneksi jo siltä, että normaali limaneritys alkaisi pikkuhiljaa käynnistyä.

 

Voimia kaikille!Toivottavasti pian kroppa ja kierrot palaavat normaalin puolelle. Lueskelin tuolla netissa kaiken laisia juttuja ja tormasin tahan runoon joka toi kyyneleen silmaan ja antoi samalla toivoa. Joten kuka oletkaan joka taman on kirjoittanut, aivan ihana.
SYNTYMÄTTÖMÄN LAPSEN RUKOUS

Rakas Taivaan Isä.
Miksi äiti itkee?
Miksi isällä on niin raskaat askeleet?
Minäkö heille olen surua tuottanut,
kun vain katselen täältä kaukaa
enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti,
että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.

Voitko, Taivaan Isä,
äitiä lohduttaa,
pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?
Voitko isän olkaa taputtaa,
ettei niin kumarassa hän ois?
Kerro heille, Taivaan Isä,
etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.
Kerro, että jotkut lapset taivaassa
niin rakkaita Luojalleen on,
ettei heitä malttaisi millään antaa pois.

Huomaisipa äiti,
kun hänen luokseen
lennän perhosena ikkunaan.
Tietäisipä isä,
miten tuulen mukana
hänen poskeaan silittää saan.

Vielä joskus saan
siemenenä kasvaa äidin vatsassa
ja isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea.
Ja kun vihdoin kohtaamme,
löytää tarkoituksensa pettymys jokainen.
Ne on kestettävä, jotta juuri minä syntyisin.
Niin ikävä on kaukana täällä äitiä ja isää.
Koska saan mennä, Taivaan Isä,
joko pian pääsen omaan kotiin?

 

Paljon onnea Chilille plussasta
Unelmoija78,sama homma täällä.Tippa tulee linssii tuota lukiessa vaikka olen aikaisemminkin tuon lukenut.
Itsellä menossa tosi pitkät ja piinaavat päivät kun odottelee onkohan tärpännyt vai ei.Nyt menossa kp21/30.

 

voi ei unelmoija.. tuli ihan itku silmään. Tänään on muutenki ollut tosi masentavaa jotenkin. Pyörinyt nää samat jutut päässä koko ajan. Kaipa aika parantaa.
Tsemppiä kaikille pian toivottavasti plussaaville ja parempaa mieltä Mäkin yritän tässä kaivaa jotain mukavaa ajatusta jostain kätköistä.

 

Hansu isot voima halit sinulle!Toivottavasti mieli piristyy. Tiedan miten masentavaa saattaa aina valilla olla. Itella todettiin kans vasta viikolla 12 keskeytynyt keskenmeno, juuri kun alkoi miettimaan etta kylla tama tasta niin sitten pudotetaan todella rajusti maan pinnalle. Edelleen on valilla huonoja paivia. Viimeksi lauantaina kun olin lenkilla ja tietty musiikki alkoi ipodissa soimaan niin pitihan sita sitten jalleen itkea vaikka kaavinnasta on jo aikaa yli 2kk. Viime kuussa oli ensimmainen yritys keskenmenon jalkeen, mutta siina sitten kavi niin etta oli ovis tullut aikaisemmin kun kierto lyheni muutamalla paivalla ja mies ei ollut kotona. Tuota en tietenkaan tiennyt ennen kuin menkat alkoi. Sita ennen kuvittelin toivoin etta ovis oli samaan aikaan kun mies oli kotona, mutta nyt kun muistelen oireita niin muutama paiva ennen oletettua ovista kylla kovasti alavatsassa oikealla puolella nippaili. Toisaalta ihan hyva fiilis jos kierto tasta lahtien olis vain tuon 29paivaa, se muutama paiva tekee kuitenkin suuren eron vuodenkin aikan kun yrittaa. En tieda saatteko mitaan selva tuosta sepostuksesta
Katsu toivon etta piinapaivat menevat nopesti ohitse ja tulee iso plussa sinulle!!!!!
Taalla on menossa kp 6/29 (viime kierron mukaan) joten ovista odotellaan johonkin aikaan ensi viikolle.

 

Unelmoijalle kiitos uskon valamisesta...niinhän se on...tapahtumilla on tarkoituksensa... Sitä vaan on välillä vaikea jaksaa, kun yksi km koettuna ja yritystä vuosi... Vaikka vuosikaan ei ole vielä pitkä aika (tuntuu ikuisuudelta), mutta kyllä se ajatusmaailmaan vaikuttaa...

Onnea Chilille plussasta!

Myy vierailee....

 

Kiitos kaikille onnitteluista

Katsulle tsemppiä piinapäiviin ja kovasti peukkuja.

 

Myy, Tiedan niin hyvin tuon tunteen. Meilla kans jo vuosi yritysta takana ja sitten paatyi keskeytyneeseen keskenmenoon ja kaavintaan. Nyt sitten kovasti pitaa yrittaa itselle uskotella etta kylla meidan aika viela tulee mutta kovasti pelottaa etta mita jos seuraavaan plussaan jos tulee niin menee jalleen vuosi ja sekaan ei toimi. Mutta ei auta ajatella tuolla tavalla vaikka vaikeaa se valilla onkin.
Aina kun menkat alkaa niin on todella vaikeaa kunnes taas tulee ovulaation aika niin sitten on hieman positiivisempi mieli etta jospa talla kertaa...

 

Pitää nyt taas tänne alkaa purkamaan näitä juttuja ku tuntuu, että kaikki mun ystävät alkaa olla ihan täynnä tätä samaa paapatusta. Kävin tänään, 3 viikkoa kohdun tyhjennyksen jälkeen, ottamassa verikokeen. Maanantaina saan tietää mikä on tulos, että onko raskaushormoni poistunut vai ei. Tein itse kotitestin viime viikon perjantaina ja se oli negatiivinen. Mutta mulla on ollut niin ihmeellisiä oireita koko viikon, vihlonut välillä munasarjoja ja ollut samanlaisia kipuja kun silloin kun olin vielä raskaana, supistelua nipistelyä, vihlontaa ym.. sen päälle ihan kauheet PMS-oireet (masennusta, itkuisuutta, itseinhoa ym.) Normaalisti tätä on pari päivää ennen menkkoja, mutta kun nyt ei menkat ala ja tuo olo vain jatkuu ja jatkuu...

Mua suututtaa tämä koko prosessi, että lähetetään kotiin niiden pillereiden kanssa odottamaan, että sikiö tulee ulos ja että keskenmeno suoriutuu itestään loppuun. Koko homma on ollut henkisesti tosi rankka ja tää epätietoisuus on tässä ehkä pahinta kuitenkin. Kun ei oo mitään varmaa tietoa, että onko kohdussa kaikki ok. Eikä nämä ihmeelliset tuntemukset todellakaan helpota oloa eikä se, että kun asiasta soittaa niin saa ajan terveydenhoitajan puhelimeen ja siellä kerrotaan, että kaikki on ok ja odottele vain rauhassa ja blaa blaa blaa.

Ehkä tää koko homma olisi tuntunut helpommalta jos asiat oltaisiin hoidettu loppuun yhdellä kertaa.

Sorry kun tuli näin paljon tätä vuodatusta taas...

Ja pahoitteluni ja halaukset kaikille teille, joilla yritys on jo käynnissä eikä tärppiä ole vielä tullut. Ei auta kuin toivoa parasta, että ensi kerralla on paremmat tulokset. Uskohan siirtää vuoria (en tarkoita nyt uskoa Jumalaa vaan omaa uskoa, että asiat kääntyy parhainpäin) eli yritetään ainakin olla positiivisin mielin kaikesta huolimatta

 

Viime viikon marmatuksista huolimatta, lääkkeellin tyhennys oli sujunut hyvin eli raskaushormonia oli veressä viime perjantaina enää 1.1 joka on siis ihan minimaalista. Kaikki kunnossa siis ja ei kun uuteen yritykseen...

 

Tervehdys.

Mä nyt ujuttaudun mukaan tähän ketjuun. Tuolla vuoden rajaa lähestyvien ketjussa olen kirjoitellut ja pari viikkoa sitten sain reilun vuoden yrityksen jälkeen vihdoin plussan testiin. Eipä sitä iloa sitten kauaa kestänyt, kun viime viikolla torstai-iltana alkoi vuoto ja perjantaina oli sitten kyllä jo hyvin selvää että kesken meni. Tänään kävin vielä ultrassa ja kohtu on tyhjä (paitsi kysta löytyi) ja raskaushormonia ei verestä löytynyt. Itse tässä pähkäilin, että varmaan se alkion kehitys on loppunut melkein heti alkuunsa, kun vuoto on ollut aika niukkaa ja kivut ei ole kovin kovat.

Tämänaamuinen lääkäri oli kyllä pohjanoteeraus (josta marmatinkin jo myös tossa vuoden rajaa lähestyvien ketjussa). Sai mut suuttumaan jo melkein heti ensimmäisestä lauseesta, kun kyseli aiempia sairauksia ja mä kerroin puhjenneesta umpilisäkkeestä, jota ei leikattu. Lääkärin mielestä se ei ole mahdollista, ilman leikkausta kuolee. Noh, mielestäni en kyllä ole kuollut... Mutta lääkärin mielestä mä olen nyt sitten ymmärtänyt väärin, sen on täytynyt olla joku muu sairaus. Huokaus. Sen jälkeen mä odotin vaan että koko käynti olis äkkiä ohi ja pääsisin eroon siitä tyypistä.

Tältä ihanalta lääkäriltä en nyt sitten halunnut alkaa kyselemään kaikkia mieltä askarruttavia kysymyksiä (vaikka olis tietysti pitänyt, harmistumisesta huolimatta). Joten mitä teille muille on neuvottu, miten kauan pitäisi odottaa uuden yrityksen kanssa? Voiko alkaa heti vai pitäiskö odottaa yhdet menkat? Entä miten pian km:n jälkeen ja vuodon loputtua teillä on ne menkat alkanu?
Oletteko kuulleet mitään sellaisesta että jos naisen (äidin) veriryhmä on rh-negatiivinen, hänelle pitäisi keskenmenon jälkeen antaa jokin rokote? Luin siitä jostain ohimennen, ja en nyt ole varma oliko se vain siinä tapauksessa että isä olisi rh-positiivinen ja näin ollen lapsi voisi olla myös ja se aiheuttaisi ongelmia äidille. Tästäkin olisi tietysti pitänyt kysyä siltä lääkäriltä...

 

Hei

Menee asian vierestä, mutta todellakin on niin, että jos umpisuoli ehtii puhjeta, on leikkaus välttämätön tai muuten kuolee. Mutta umpisuoli voi tulehtua, ja esim. koteloitua niin, ettei leikkausta tarvita.

 

Puolustelijalle:

En tosiaan ole mikään lääketieteen asiantuntija, enkä tiedä oletko sinäkään, mutta kun minulle lääkärit on kertoneet umpilisäkkeen puhjenneen ja sitä on sitten viikkotolkulla hoidettu, niin oletan kyllä että se todellakin puhkesi. Ja kun toinen lääkäri alkaa sitten sanoa asiaa tuntematta, että ei voi olla, vaan se on ollut jokin muu sairaus, niin nousen kyllä puolustuskannalle.

Mutta jätetään tämä nyt tähän ja sikseen, tämähän ei ole tämän ketjun aihe.