vanhemmalla pojalla kitseminen ja väniseminen joka asiasta on oikeen tapa, ja ihan oikeasti. Siis vänistään ja mäkistään ihan turhista asioista, esim jos ei saa levitettyä voita leivälle, niin siinä on syytä tarpeeks alottaa show. Tätä se on tehny niin kauan ku on leipänsä itte osannu voidella. Herralla ikää melkein 9v.
Kaksoissiskonsa puolestaan puhuu huutamalla. Mä olen moneen otteeseen sanonu, ettei täällä ole niin huonokuulosia, että tarttis koko ajan möykätä. Vähemmälläkin kuulee. Hänellä on tapana myös alkaa hokemaan jotain lausetta, vähän tyyliin 'levy jää päälle'. Se jos mikä on tosi ärsyttävää.
Kuopus puolestaa ei vänise ja kitise turhista, eikä puhukaan huutamalla, ellei halua saada ääntään kuuluviin.
No joka tapauksessa kaikissa heissä on paljon hyvääkin, tässä nyt esimerkkiä miten meitillä...