Kenenkään ei ole PAKKO viedä alle 3 v hoitoon!

[Kirspe]

Joo, ei oo PAKKO, voishan sitä elää vedellä ja näkkileivällä, mutta me ei haluta ja siksi vajaa 2v. on hoidossa vanhemmillani ja me molemmat töissä.

eikö olis löytyny jotain erityispäiväkotia lapselle vaan pitää vanhuksilla hoidattaa? kai vajaillekin on omat hoitopaikkansa?

voi v...n juntti!!! Vajakki??

 

[kumpi ja kampi tappeli, kumpi voitti]

Miksi tästä pitää aina aloittaa?

Jos omassa elämässä asiat ovat hienosti järjestyneet, niin kivahan se on. Mutta kun kaikilla ei voi olla asiat niin. Joskus voi olla vaikka ihan taloudellisista syistä pakko viedä lapsi hoitoon. Ei välttämättä vain siksi, että pysyy ylipäänsä hengissä, vaan vaikka esimerkiksi siksi, että pystyy vastaamaan perheen muiden lasten tarpeisiin. Oikeus hyvään lapsuuteen on muillakin kuin alle kolmevuotiailla. Eikä päivähoito tosiaankaan tarkoita huonoa lapsuutta.

Kukaan ei voi toisen perheen tilanteesta tietää kaikkea. Usein sitä luulee tietävänsä, mutta totuus voi silti olla ihan toinen. [/quote

Niin juuri. Siksi kai tämä aloitus,että joku "parempi äiti" voi taas kiillottaa sädekehäänsä. Tuntuu,että äiti joka menee töihin aiemmin ja vie lapsen hoitoon,on automaattisesti huono äiti.

Ei ole huono äiti. En mä niin sanonut. Sanoin vaan, että harvalla on pakko mennä töihin. Kun ihmisiä kuuntelee, niin lähes jokaisella oli pakko mennä töihin, vaikka todellisuudessa ei ehkä ollutkaan. Tämä on siis valinta tämäkin.

Nimenomaan. Lähes jokainen äiti, joka palaa töihin ennen lapsen 3v ikää, sanoo että oli "pakko". On väärin käyttää sanaa "pakko" tuossa tilanteessa, kun kyse on valinnoista. Voisi reilusti sanoa että MINÄ haluan toisenlaista elämää ITSELLENI, joten vien lapsen hoitoon ja palaan työelämään. Kyse on siis vanhempien haluista ja valinnoista, jolloin he eivät ajattele lasta ja hänen tarpeitaan. On suorastaan musertavan murheellista nähdä hoitapaikan lattialla alle vuoden ikäinen istumassa. Paksu räkä suussa asti valuen, itkuisena. Kun ei sitä syliä siellä kunnallisessa hoidossa ole, johon turvautua, tädeillä on kiire ja muita velvollisuuksia. He vahtivat sitä isoa laumaa, ei siinä jää aikaa silittelyille tahi nenän niistolle. Nähty ja todistettu paikan päällä.

No voi jumalauta... Et oo tosissasi!
Ole nyt edes rehellinen!

Lähdetään sitte tälle linjalle:
Monen kotiäidin kotiinjäämistä eivät määritä lapsen tarpeetn työttömyyttä, kyllästymistä palkkatyöhön, pätkätyötä, sosiaalisia pelkoja ja ihan puhdasta laiskuutta. mikään ei le niin helppoa kuin kotiäidin arki.

Hienoo! Ja tiiättekö, on tehty laaja eurooppalainen tutkimus, jossa kartoitettiin työssäkäyvien vanhempien ja kotona olevien lapsilleen antamaa LÄSNÄOLEVAA aikaa. Tästä eivät kotirouvat tykkää, mutta tulos oli varsin mielenkiintoinen: työssäkäyvät vanhemmat ovat enemmän OIKEASTI läsnä enemmän vuorokaudessa lastensa kanssa kuin esim. kotiäidit. Kotiäitien huomio menee kotitöihin ja arkiaskareisiin. He leikkivät vähemmän lastensa kanssa kuin työssäkäyvät.

 

[ttäs kehtaat!]

Lähdetään sitte tälle linjalle:
Monen kotiäidin kotiinjäämistä eivät määritä lapsen tarpeetn työttömyyttä, kyllästymistä palkkatyöhön, pätkätyötä, sosiaalisia pelkoja ja ihan puhdasta laiskuutta. mikään ei le niin helppoa kuin kotiäidin arki.


[/quote]



siis ihanko tosissasi tuut väittämään, että kotiäidin arki on HELPPOA ja helpompaa kuin mikään muu? Tuus kokeileen pariks kuukaudeks....

Olis nurkan takana jotain....

 

[vieras]

Lähdetään sitte tälle linjalle:
Monen kotiäidin kotiinjäämistä eivät määritä lapsen tarpeetn työttömyyttä, kyllästymistä palkkatyöhön, pätkätyötä, sosiaalisia pelkoja ja ihan puhdasta laiskuutta. mikään ei le niin helppoa kuin kotiäidin arki.

siis ihanko tosissasi tuut väittämään, että kotiäidin arki on HELPPOA ja helpompaa kuin mikään muu? Tuus kokeileen pariks kuukaudeks....

Olis nurkan takana jotain....
[/quote]

on kokeiltu kyllä, kaksi vuotta, joten tiedän, mistä puhun. ja oikeasti:kotiäitiys oli minusta leppoisaa ja helppoa. samat tutut rutiinit päivästä toiseen ja ne kun alkoi sujua, homma oli helppoa. ja kivaa. lasten kanssa oli tosi mukavaa ulkoilla rauhassa, askarrella, laittaa rauhassa juhlapäiviä jne. ja joka päivä köllähtää päiväuniaikaan itsekin.

 

[vieras]

Lähdetään sitte tälle linjalle:
Monen kotiäidin kotiinjäämistä eivät määritä lapsen tarpeetn työttömyyttä, kyllästymistä palkkatyöhön, pätkätyötä, sosiaalisia pelkoja ja ihan puhdasta laiskuutta. mikään ei le niin helppoa kuin kotiäidin arki.

siis ihanko tosissasi tuut väittämään, että kotiäidin arki on HELPPOA ja helpompaa kuin mikään muu? Tuus kokeileen pariks kuukaudeks....

Olis nurkan takana jotain....

on kokeiltu kyllä, kaksi vuotta, joten tiedän, mistä puhun. ja oikeasti:kotiäitiys oli minusta leppoisaa ja helppoa. samat tutut rutiinit päivästä toiseen ja ne kun alkoi sujua, homma oli helppoa. ja kivaa. lasten kanssa oli tosi mukavaa ulkoilla rauhassa, askarrella, laittaa rauhassa juhlapäiviä jne. ja joka päivä köllähtää päiväuniaikaan itsekin.



[/quote]

ja nyt siis olen töissä ja iltaisin pyrin luomaan sen saman rauhan lasten kanssa edelleen. mutta painaa ne työhommat ihan eri lailla. joten kumpaakin kokeiltuani olen sitä mieltä, että kyllä työssä käyvällä äidillä on raskaampaa.

 

[Rytkäätys]

samaa mieltä,, ärsyttää puheet siitä että ei ole varaa ym. Mitä ******* niitä lapsia sitten tekee jos ei ole varaa niitä kasvattaa ilman päivähoitoa.

Harvalla on niin rikas mies että perhe pelkällä yhden hengen palkalla ja äidin kodinhoidontuella elää... Mä taas en mainostaisi elättäväni lapsia kotona jos siihen tarvitaan asumistuet ja sossun luukulla juokseminen...

Kyllä minä sillä periaatteella lapseni tein että itse se elätetään eikö tukia olla ronkumassa. Siksi olen töissä, isä toistaiseksi lapsen kanssa kotona (9kk tyttö), on itse lomautettuna työstään. Mutta kyllä se päiväkoti kutsuu jossain vaiheessa, enkä kanna siitä huonoa omatuntoa.

Ja sanoisin että kyllä se pakko oli töihin lähteä. Meillä kuitenkin tässä talonrakennusprojekti kesken ja halutaan elää pikkasen kevyemmin kuin joka penniä laskien.

Ja joku ylempänä sanoi että lainoista voi maksaa pelkät korot. Kuinka pitkään meinasit maksella sillä tavalla? Sitä kun helposti pelkkiin korkokustannuksiin uppoaa tuhansia euroja vuodessa! Kertoo ihmisen periaatteista muutenkin aika paljon moinen ehdotus...

 

[Rytkäätys]

Sekin on valinta, ottaa ylisuuri asuntolaina. Pitäisi osata katsoa pidemmälle.

Voi voi.
Esimerkiksi meillä oli pelkät korot 850e vielä viime vuonna.
Ei paljon auta vaikka vaan ne maksaa.

Niin mutta mikä se ongelma tässä on, jos ihmiset ovat työhaluisia, niin saahan sitä maksaa lainansa ihan rauhassa, ja vieläpä jää rahaa muuhunkin!

 

[Markiisi musculocutaneus]

JA taas yks idiootti :headwall:

 

[larvae]

Lapsen pitäminen päiväkodissa on kallista lystiä yhteiskunnalle. Parempi siis yhteiskunnalle, että maksaa minulle siitä että opiskelen, hoidan lapseni kotona enkä vie häntä päiväkotiin.

 

[Markiisi musculocutaneus]

Lähdetään sitte tälle linjalle:
Monen kotiäidin kotiinjäämistä eivät määritä lapsen tarpeetn työttömyyttä, kyllästymistä palkkatyöhön, pätkätyötä, sosiaalisia pelkoja ja ihan puhdasta laiskuutta. mikään ei le niin helppoa kuin kotiäidin arki.

siis ihanko tosissasi tuut väittämään, että kotiäidin arki on HELPPOA ja helpompaa kuin mikään muu? Tuus kokeileen pariks kuukaudeks....

Olis nurkan takana jotain....
[/quote]

Kyllä tuo kotona olo on lepposaa.helppoa menee siinä missä muukin elämä.
eriasia on nää joiden pitää natista joka asiasta,ja ei jaksa tehä kotona mitään,valia valin perään johan siinä perse homehtuu

 

[Rytkäätys]

Ihan niinkuin niihin tuhanteen muuhunkin ketjuun tätä asiaa koskien vastaan,että ei oo pakko ei. Mutta: haluan tarjota lapsilleni turvallisen asuinympäristön,viihtyisän kodin (ja viihtyisä on eria asia kuin luksus), ravitsevaa,terveellistä ja vaihtelevaa ruokaa,mahdollisuuden mieleiseen harrastukseen ja hyvät ja vakaat lähtökohdat elämään. Jos olisin persaukisena kaupungin spurgualueen rupisessa kaksiossa,söisimme pääasiassa makaroonia ja tonnikalaa eikä koskaan olisi varaa käydä missään saati ostaa mitään ylimääräistä IKINÄ niin en usko että lapsetkaan siitä hirveästi nauttisivat vaikka saisivatkin katsella mua 24/7. En ole tottunut venyttämään senttejä tai kerjäämään lapsilleni joululahjoja hyväntekeväisyydestä,miksi mun täytyisi ehdoin tahdoin kituuttaa köyhyysrajan alapuolella kun toinenkin vaihtoehto on? Raha ei tuo onnea,mutta kyllä se sen saavuttamista helvetisti helpottaa.

Aamen! :flower:

 

[larvae]

Luuleeko ihmiset, että kaikki kotihoidontuella olijat elää jotenkin kurjasti, ei ole vara syödä ja pitää asua jossain getossa? Oikeesti? Tunnetteko te semmosia ihmisiä IRL?

 

[vieras]

Luuleeko ihmiset, että kaikki kotihoidontuella olijat elää jotenkin kurjasti, ei ole vara syödä ja pitää asua jossain getossa? Oikeesti? Tunnetteko te semmosia ihmisiä IRL?

ei luule, mutta jos minä en kävisi työssä, me eläisimme getossa ja meillä ei olisi varaa syödä. ja tätä jotkut eivät tunnu tajuavan. että joidenkin perheelle oikeasti se kahden palkka on välttämättömyys.

 

[vieras]

Ihan niinkuin niihin tuhanteen muuhunkin ketjuun tätä asiaa koskien vastaan,että ei oo pakko ei. Mutta: haluan tarjota lapsilleni turvallisen asuinympäristön,viihtyisän kodin (ja viihtyisä on eria asia kuin luksus), ravitsevaa,terveellistä ja vaihtelevaa ruokaa,mahdollisuuden mieleiseen harrastukseen ja hyvät ja vakaat lähtökohdat elämään. Jos olisin persaukisena kaupungin spurgualueen rupisessa kaksiossa,söisimme pääasiassa makaroonia ja tonnikalaa eikä koskaan olisi varaa käydä missään saati ostaa mitään ylimääräistä IKINÄ niin en usko että lapsetkaan siitä hirveästi nauttisivat vaikka saisivatkin katsella mua 24/7. En ole tottunut venyttämään senttejä tai kerjäämään lapsilleni joululahjoja hyväntekeväisyydestä,miksi mun täytyisi ehdoin tahdoin kituuttaa köyhyysrajan alapuolella kun toinenkin vaihtoehto on? Raha ei tuo onnea,mutta kyllä se sen saavuttamista helvetisti helpottaa.

Ihanaa, kun täällä on edes joku järkevä ihminen! Peesi!!!

 

[larvae]

Luuleeko ihmiset, että kaikki kotihoidontuella olijat elää jotenkin kurjasti, ei ole vara syödä ja pitää asua jossain getossa? Oikeesti? Tunnetteko te semmosia ihmisiä IRL?

ei luule, mutta jos minä en kävisi työssä, me eläisimme getossa ja meillä ei olisi varaa syödä. ja tätä jotkut eivät tunnu tajuavan. että joidenkin perheelle oikeasti se kahden palkka on välttämättömyys.

Meillä ei kumpikaan käy töissä. Eletään silti ja syödään. Kyllä silti ymmärrän jos toiset ei elä näillä tuloilla. Mutta minua ärsyttää, kun luullaan että rahattoman arki olisi aina kamalaa, ankeaa ja kaikesta puute.

 

[vieras]

Öh, ihan hoitovapaasta on tässä kyse, eli 3 vuodesta (joista äitiysloma sen 9 kk)... Että ihan näin pienestä ajasta!!!!

 

[Paatunut Parahdus]

Ei kai se mikään pakko elämässä ole kuin kuolla. Ainahan niitä vaihtoehtoisia tarinoita on olemassa. Voin perustella tietysti, että minun on pakko viedä kaksi ja viisi vuotiaat tarhaan, koska opiskelen. Mutta vaihtoehtoinen tarina olisi, että en veisi, vaan jäisin kotiin. Ei ole myöskään pakko jäädä kotiin, vaan voi valita sen toisen reitin, eli mennä vaikka töihin. Minun valintahan on, että lähdin opiskelemaan, ja jotta voin opiskella, tarvitsen päivähoitopaikan, johon lapseni lykätä koulun ajaksi. (Ja valintaan vaikuttivat dramaattisesti halu kouluttautua loppuun, halu saada ammatti ja työ, halu parantaa taloudellista tilannetta ja kolmenkympin kriisi)

Kyse on siis siitä, mihin suuntaan näillä päätöksillä mennään, ei niinkään pakosta. Tarina muotoutuu päätösten ja valinnan mukaan. Ja yleensä sitä yritetään päästä siihen itselle, perheelle, parisuhteelle jne. parhaaseen tulokseen ja päätökseen. Heti, kun tulee tunne, että jotain on pakko tehdä, vie se jotain pois, eikä silloinkaan ole pakko tehdä mitään, voi valita sen todella paskan vaihtoehdon. Tosin se syö energiaa, se syö elämänhalua, se syö iloa. Vain jos pakko tuntuu itselle mieluisalta vaihtoehdolta, siitä voi nauttia. Pakko vaikuttaa tunteeseen, että emme ole enää vapaita ja vain vapaa ihminen voi tehdä tyydyttäviä päätöksiä.

 

[Turkilmas]

Luuleeko ihmiset, että kaikki kotihoidontuella olijat elää jotenkin kurjasti, ei ole vara syödä ja pitää asua jossain getossa? Oikeesti? Tunnetteko te semmosia ihmisiä IRL?

No sehän on täysin riippuvaista miehen tuloista että miten elää. Me esikoisen aikaan oltiin ainakin tosi tiukilla. Ja asuttiin vuokrakerrostalossa Turun huonomaineisella alueella.

Kotihoidontuki... no sillä saa meillä viikon ruokaostokset kaupasta. Loput kolme viikkoa ruokaostoksia, kaikki laskut, yhtiövastike, lainat, bensat jne.jne. jääkin sitten miehen maksettavaksi.

Eli vaikka meillä mies tienaa nyt paljon paremmin kuin esikoisen aikaan, niin kyllä meillä ainakin tulee olemaan TODELLA tiukkaa kun tipahdan kotihoidontuelle. Ja ihmettelen jos pystytään kärvistelemään näin pienillä tuloilla siihen asti että lapsi olis 3-vuotias. Se on toki tavoite mutta silti.

 

[mie]

Meillä ei kumpikaan käy töissä. Eletään silti ja syödään. Kyllä silti ymmärrän jos toiset ei elä näillä tuloilla. Mutta minua ärsyttää, kun luullaan että rahattoman arki olisi aina kamalaa, ankeaa ja kaikesta puute.

Mitäs jos tyhmänä on mennyt joskus ostamaan sen omakotitalon, johon on ottanut velkaa. Asumistukea ei saa, miehen palkka on just sen verran hyvä, että mitään hoitolisiä ei tipu. Lyhennysvapaa vuosi on asuntolainasta käytetty jo rakentamisaikana. Taloudellisesti se on tosi haastavaa jäädä useammaksi vuodeksi hoitovapaalle.

 

[larvae]

Meillä ei kumpikaan käy töissä. Eletään silti ja syödään. Kyllä silti ymmärrän jos toiset ei elä näillä tuloilla. Mutta minua ärsyttää, kun luullaan että rahattoman arki olisi aina kamalaa, ankeaa ja kaikesta puute.

Mitäs jos tyhmänä on mennyt joskus ostamaan sen omakotitalon, johon on ottanut velkaa. Asumistukea ei saa, miehen palkka on just sen verran hyvä, että mitään hoitolisiä ei tipu. Lyhennysvapaa vuosi on asuntolainasta käytetty jo rakentamisaikana. Taloudellisesti se on tosi haastavaa jäädä useammaksi vuodeksi hoitovapaalle.

Sanoinkin, että ymmärrän jos joku ei näillä tuloilla elä.

 

[joopa joo]

Ketjun aloittajalle, haista pee ja pidä vaan huoli omista asiosta! Toisten on pakko mennä, kun se raha ei puussa kasva!!!!! Ja jokainen tehköön omat valintansa turha sun urputtaa muiden valinnoista.

 

[******]

Yhdyn tähän kuten joku kirjoitti jos peli menee taas likaiseksi:
"Monen kotiäidin kotiinjäämistä eivät määritä lapsen tarpeet vaan on työttömyyttä, kyllästymistä palkkatyöhön, pätkätyötä, sosiaalisia pelkoja ja ihan puhdasta laiskuutta."

Yhtälailla voi sanoa (kuin että monet perustelevat rahalla töihinmenon "pakkoa"), että harvalla kotiäidillä kyse on AIDOSTA ARVOVALINNASTA, vaan syitä on myös nuo edellä. Ei ole välttämättä koulutusta, ei työpaikkaa tai työ ei vain kiinnosta, se on vastenmielistä. Työn ja perheen yhteensovittaminen tuottaisi suuria vaikeuksia. Osalle kyse ei ole minkäännäköisestä valinnasta, vaan ainoasta olemassa olevasta vaihtoehdosta. Turha sitten myös näiden kotiäitien tekopyhänä selittää yhtään mitään..

 

[maaseudun äitee]

Meillä on lapsia 5.
Mies on töissä mutta palkka suunnilleen 1500 e.
Asutaan omakotitalossa,meillä on kaikki maholliset koneet ja laitteet,x-boxit ja pleikka3.
Kahella vanhimmalla on omat kannettavat,pienemmät saa kun koulut alkaa.
Kaks autoa
Vene löytyy.

Mitään ei sossusta olla haettu eikä saatu!!!

Lapsilla on harrastuksia,ei mitään julmetun kalliita mut saavat harrastaa mitä haluavat.
Soittoa,partiota,jumppaa,korista, softaamista....

Ja mä saan kotihoidontuen ja lapsilisät.

Mä en vaan tajua miten pienillä tuloilla pitää elää ettei ole mahollista ostaa kunnon ruokaa ees,me siis syödään liharuokia,kanaruokia-hyviä kotiruokia.Kaks kertaa päivässä teen kunnon ruuan.
Ei tarvii asua spurgulassa ja vetää makaroonia naamaan.

Mihin te ihmiset rahanne törsäätte!!!???

Ite käyn kuntosalilla ja kirjastossa,siinä mun harrastukset.
Mies pelaa sählyä ja käy uimassa.

Mitähän me tehtäis jos saatais 5000 e kuussa käteen??Mehän oltais miljonäärejä!!

Mä vaan en todellakaan tajua,ehkä isojen kaupunkien vuokrat on isoja.Mut saa lainanlyhennykset sovittua riittävän pieniksi,meillä on 500 e kuussa.

 

[jup]

kenenkään ei ole pakoo haistattaa mut nyt on pakko haistattaa: haista huilu ja kiitos ja anteeksi.

 

[maaseudun äitee]

kenenkään ei ole pakoo haistattaa mut nyt on pakko haistattaa: haista huilu ja kiitos ja anteeksi.

Ei oo pakoo, ei!!
=)