Kenelle lapsi jos kuolen?

Vakava otsikko. Kaikki on kuitenkin hyvin. Olen ihanan 4-vuotiaan pojan yh. Isyyttä ei ole tunnustettu. Joskus mietityttää, että jos minulle sattuu jotain, kuka huolehtii lapsestani. Miten se lain mukaan menee, jos lapsen huoltaja kuolee, kenelle/minne lapsi annetaan? Minulla on ihana äiti, mutta iäkäs jo, hänelle lasta ei varmaankaan annettaisi. Veljeni perheeseen en lastani haluaisi, kun he ovat kovin erilaisia kuin minä. Jos jättäisin kirjeen, jossa toivoisin miesystäväni, josta on tullut lapselle hyvä ja rakastava isäpuoli huolehtivan lapsesta, tapahtuisiko näin? Annettaisiinko lapsi hänelle? Mies on itse sanonut, että jos jotain tapahtuu hän huolehtii lapsesta. Emme asu yhdessä, mutta mies viettää meillä viikosta useamman yön ja käy päivittäin.

Kaikenlaista sitä aina miettii illan hiljaisina tunteina. Osaisiko joku kommentoida? Kiitos.

 

Minä olen tehnyt siskon kanssa testamentin (käräjillä), että tyttären huoltajuus siirtyy hänelle jos minä kuolen tai vammaudun etten voi huolehtia lapsesta. Sinun tapauksesta en tiedä, mut sä voit kysyä oikeusaputoimistosta apua. Minulla on yksinhuoltajuus ja halusin tällä testamentillä varmistaa, ettei tytär ikinä missään tilanteessa joudu isänsä luokse....

 

Itseänikin asia kovasti joskus mietitytti ja soitin lastenvalvojalle ja kyselin asiaa, että miten kannattaisi toimia. Ja onko sellaisella "testamentilla" jotain valtaa asioissa.

Minulle sosiaalityöntekijä kuitnekin sanoi, että moni äiti tekee "testamentin", se kyllä otetaan huomioon oikeudessa kun lapsen huoltajuudesta päätetään, mutta se ei ole oikeudessa kuitenkaan laki.

Itse olenkin miettinyt nyt oheishuoltajuutta. Josta joku aiemmin on puhunut, jonka pystyy hakemaan käräjäoikeudesta.
Siihen tarvitaan yleensä biologisen isän suostumus, mutta koska ap:n tapauksessa isää ei ole selvitetty niin silloinhan sitä mitä luultavimmin ei tarvita.

Mietin vain, että jos avopuolisosi tai siis miesystäväsi pitää lasta omanaan niin miksi hän ei menisi tunnustamaan isyyttä lapseen ja saisi tällöin biologisen isän oikeudet??

 

\

Itseänikin asia kovasti joskus mietitytti ja soitin lastenvalvojalle ja kyselin asiaa, että miten kannattaisi toimia. Ja onko sellaisella "testamentilla" jotain valtaa asioissa.

Minulle sosiaalityöntekijä kuitnekin sanoi, että moni äiti tekee "testamentin", se kyllä otetaan huomioon oikeudessa kun lapsen huoltajuudesta päätetään, mutta se ei ole oikeudessa kuitenkaan laki.

Itse olenkin miettinyt nyt oheishuoltajuutta. Josta joku aiemmin on puhunut, jonka pystyy hakemaan käräjäoikeudesta.
Siihen tarvitaan yleensä biologisen isän suostumus, mutta koska ap:n tapauksessa isää ei ole selvitetty niin silloinhan sitä mitä luultavimmin ei tarvita.

Mietin vain, että jos avopuolisosi tai siis miesystäväsi pitää lasta omanaan niin miksi hän ei menisi tunnustamaan isyyttä lapseen ja saisi tällöin biologisen isän oikeudet??

Me ei siis asuta yhdessä, vaikka vietetäänkin paljon aikaa yhdessä. Miehellä on oma kotikin. Mies on ollut aikanaan kaksi kertaa naimisissa, eikä enää halua avioliittoon, kun molemmat kerrat päättyivät ikävästi. Jos hän haluaisi adoptoida lapseni meidän pitäisi mennä naimisiin. Näin olen ymmärtänyt.

 

Oheishuoltajuus,

lie tosiaan se oikea termi ja eteneminen.
Asiasta saat varmaan tietoa oikeusaputstosta tai muilta lainoppineilta. Täällä meilläpäin oli aiheesta tiedotustakin - oheishuoltajuuteen käy vapaamuotoinen oma dokumentti, joss hyvät perustelut ja selitys elämäntilanteesta. Oheishuoltajaksi ei käy yli 65 v henkilö /vanhempi. Oheishuoltajuus ei tarkoita, että lapsi perisi huoltajan - joten vaikkapa siskolle tms huoltajuuden siirtäminen ei vaikuta biologisten lasten perintöön.
Tosiaan - ellei ko paperia ole - lapset menevät päähuoltajan kuoleman jälkeen lastenkotiin.
Oheishuoltajuussoppari kai ohitta jopa biologisen isyydenkin, jos on selvää tai osoitettavissa ettei isä ole lapseensa yhteyttä pitänyt tai huolehtinut aiemminkaan.
Sama homma on edessä, kun minunkin lapsi syntyy ...
Tuota tehtyä sopimusta/paeria voi muuttaa elämäntilanteen muuttuessa - eli jos on vaikka se vakaa elämänkumppani joskus rinnalla, tai tilanne muutoin muuttuu.

 

Moikka.
Olen kahden tytön yh-äippä ja lapsillani on eri isät.
Toisen tytön isä on kuollut pari vuotta sitten ja toisen tytön isä ei halua olla missään tekemisissä ja välillä uhkaa hakea yhteishuoltajuutta.
Olen sanonut lastenvalvojalla että nousen vaikka haudasta vahtimaan että äitini saa tyttöjen huoltajuuden jos minulle sattuu jotain tai kuolen!

 

\

Moikka.
Olen kahden tytön yh-äippä ja lapsillani on eri isät.
Toisen tytön isä on kuollut pari vuotta sitten ja toisen tytön isä ei halua olla missään tekemisissä ja välillä uhkaa hakea yhteishuoltajuutta.
Olen sanonut lastenvalvojalla että nousen vaikka haudasta vahtimaan että äitini saa tyttöjen huoltajuuden jos minulle sattuu jotain tai kuolen!

Mies ei halua olla missään tekemisissä ja samalla haluaa hakea yhteishuoltajuutta..sinäpä fiksun miehen kanssa olet lapsen tekaissut.

 

No eipä tullu kysyttyä mieheltä että oletko psykopaatti!

 

Edellä mainitusta oheishuoltajuudesta voi tehdä kirjallisen sopimuksen, joka vahvistetaan käräjäoikeudessa heti tuoreeltaan. Minkäänlaisella paperilla ei kuitenkaan voi testamentata lastaan tai lapsensa huoltajuutta toiselle.

Isyyden tunnustaminen (sosiaalitoimistossa lastenvalvojan luona käynti) antaa miehelle isän oikeudet ja lapselle laillisen isän, vaikka pariskunta ei asuisi päivääkään yhdessä tai olisi naimisissa.

Jos yh-äiti ei halua lapsensa laillisen isän saavan lapsen huoltajuutta kuolemantapauksen sattuessa, on oltava perusteltua, kirjallisesti dokumentoitua näyttöä siitä, ettei isä sovellu tähän tehtävään. Se ei riitä, että isä ei ole ollut kiinnostunut tapaamaan. Esimerkiksi väkivaltaisuus tai epäsosiaalinen käyttäytyminen/elämäntavat, jos niille löytyy todisteita, voivat olla riittävä syy.

Lapsen päähuoltajan tai ainoan huoltajan kuollessa tai tullessa kyvyttömäksi huolehtimaan alaikäisestä lapsestaan, sosiaalilautakunta ottaa lapsen huostaan ja sijoittaa ensisijaisesti sopivaan perheeseen ja jos sellaista ei löydy, lastenkotiin tai vastaanottokotiin - riippuen lasten iästä ja lukumäärästä. Isovanhemmille lasta ei yleensä sijoiteta, mutta sisarusten perheet voivat tulla kysymykseen. Äidin kirjallisesti esittämä toivomus otetaan huomioon, mutta sitä ei aina katsota parhaaksi vaihtoehdoksi lapsen kannalta.

 

minulla edessä tuo tilanne mutta olen jo miettinyt sitä paljon.. eli rautalangasta vääntäen: jos lapsen isyyttä ei tunnusteta ja tuo paperi oheishuoltajuudesta tehdään, on todennäköistä että äidin kuollessa lapsen huoltajuus siirtyy äidin toivomalle henkilölle? (jos tämä muuten on sopiva, tässä tapauksessa äidin sisar, lapsen kummi)

jos taas isyys tunnustetaan, äidin kuollessa lapsen huoltajuus siirtyy automaattisesti isälle riippumatta siitä, paljonko isä on ollut tekemisissä lapsen kanssa? (dokumentoitua näyttöä isän soveltumattomuudesta isäksi ei ole enkä usko että tulee)

ymmärsinkö asian oikein? tämä on erittäin tärkeä asia ja siksi haluaisin varmistuksen.

 

Mä en jaksa uskoa siihen, että jos oheishuoltajuus-paperi on käyty tekemässä ja isä ei ole ikinä koko lapsen olemassa olon aikana nähnyt lastaan tai tehnyt sen muutaman kerran vaikka kymmenen vuoden aikana, tällöin lapsi laitettaisiin biologiselle isälleen, on sitten isyys tunnustettu tai ei.

Sosiaaliviranomainen kertoi minulle, että äidin kuoleman sattuessa, menisi asia oikeuteen ja oikeus päättäisi lapselle sen parhaan paikan.
Ihmisiähän siellä oikeudessakin on ja kyllä he ajattelisivat sitä, että kyseistä lasta on nähnyt ja ollut tekemisissä koko olemassa olon ajan kummi, sisko, nykyinen mies. ym. ym.
Ja jos isä ei ole kiinnostunut lapsestaan, ei se oikeus sitä sinne väkisin laita. Vaikkei siitä mitään dokumenttia olisikaan, että isä olisi joku alkoholisti tai psykopaatti.
Toki oikeus pyrkii ajattelemaan lapsen parasta.

Jollekkin aiemmalle kysyjälle, kyllä adoptio vaatii avioliiton.
Adoptiossahan kuitenkin menettää esim. elatusmaksut, jos ne sattuu jollekin olemaan tärkeät. Samoin kuin perimisoikeutensa biologiselta isältä.