Kenellä on ihan mahdoton lapsi

[masentunut]

Ja ehkä näin ei saisi sanoakaan, mutta meidän keskimmäisemme on aivan mahdoton. Ollut aina ja pahenee vaan. On yritetty vaikka mitä ja keskusteluapua saatu. Hän itse sanoi, että toiveenansa olisi saada tehdä ihan mitä hän haluaa. Ja hän tapaa tehdäkin, ja äiti on väsynyt tähän monen vuoden taisteluun.

Kierre on ollut monta vuotta, kun lapsi tekee pahojaan ja sitten moititaan, ja hänellä on huono itsetunto..on yritetty kyllä kehua ja kannustaa, ja ottaa rennommin välillä, kun hän menee vaan pahemmaksi kaikista kielloista.

Ja sitten kun yrittää positiivisella tavalla toimia, ei hyötyä. Ei mistään. Mietin miten tämän lapsuuden ja nuoruuden jaksaa, jos hän ei ikinä rauhoitu. Ihana lapsi, mutta vanhemmat hyvin väsyneitä.

Siis olisi lohduttavaa kuulla, että edes jollain muulla olisi villi ja levoton tapaus. Poika menee syksyllä kouluun, ja luultavasti jännitys on pahentanut levottomuutta.

 

[nettimamma]

Onko mitään tutkimuksia tehty?

 

[vieras]

Mitäs pahojaan tekee...?

 

[ap]

Ei ole tehty tutkimuksia, mutta päiväkodissa ei ole koskaan sen kummemmin huolestuttu, pienempänä kaikki ikävä oli vain kodissa, mutta nyt hän on alkanut myös kodin ulkopuolella levottomaksi...kyllä hän kuulemma on välillä omissa maailmoissaan, mutta onko se heti merkki jostain...

 

[.........]

mahdottomilla lapsilla on mahdottomat vanhemmat

 

[:(]

otappas yhteyttä neuvolaan ja sitä kautta perheneuvolaan, ennen kuin masennut yhtään enempää ja lapsen itsetunto ja käytös menee yhtään huonommaksi!

voimiavoimiavoimia.

 

[vieras]

mahdottomilla lapsilla on mahdottomat vanhemmat

Teoriasi vähän ontuu jos vain perheen yhdellä lapsella ongelma

 

[:(]

Ei ole tehty tutkimuksia, mutta päiväkodissa ei ole koskaan sen kummemmin huolestuttu, pienempänä kaikki ikävä oli vain kodissa, mutta nyt hän on alkanut myös kodin ulkopuolella levottomaksi...kyllä hän kuulemma on välillä omissa maailmoissaan, mutta onko se heti merkki jostain...

ei ole heti merkki jostain.

mutta meidän dysfaattis piirteinen poika on päiväkodissa niin hauska tyyppi ja raivoaa sitten kotona.

ja sitten toki onko teidän perhesuhteet kunnossa? sun ja isän välit? minkälainen hermostuja itse olet?

 

[heh]

keskimmäisen lapsen syndrooma

No ei vaan, ottakaa yhteys perheneuvolaan. Siellä saatte kaikki purkaa tuntoja ja sitä kautta pääsee helpommin ehkä psykologillekkin. Meillä on mahdoton esikoinen (11v) ja nyt hänellä epäillään ainakin uhmakkuushäiriötä.

 

[ap]

Siis hän ei tottele koskaan, mitään rajaa ei ole...vaikka kuinka sanoisi jostain,hän tekee päinvastoin..terrorisoi isoveljeä ja heittelee palloa sisällä vaikka tietää säännöt..siis hän on kiltti muille lapsille kyllä, mutta hänen mielestään voi käyttäytyä miten vain....ja kaikki toistuu,vaikka kuinka olisi rajoja tai jäähyä tms..

 

[vieras]

mahdottomilla lapsilla on mahdottomat vanhemmat

Höpö höpö!!! Joillakin kyllä hyvin suppea tapa katsoa asioita näemmä.

 

[a]

Meillä on samantapainen lapsi,tosin pienempi. Perheneuvolaan jonotellaan parhaillaan.

 

[anneka66]

Varmaan kyseessä ns. haastava lapsi, temperamentti on sisäsyntyinen ominaisuus. Koitapas lukea kirjoja lasten temperamenteista. Yksi suositeltava kirja on Lasten aggressiokasvattajan käsikirja. Itsellä juuri kesken Janne Vierimaan "Mitä minä teen tämän lapsen kanssa?" Meilläkin siis melkoisen haastava tapaus, tosin vasta 3v 7kk. Jaksamisia!

 

[ap]

Olen kyllä kuullut tästä keskimmäisen lapsen ongelmasta....mutta on meillä joskus ollut vaikeuksia parisuhteessa ja masennustakin joskus ollut, ja pelkään kyllä että olemme vaurioittaneet tätä lasta, eli syyllisyys on kova. Mutta elämämme on kunnossa nyt, ja aina on perusturvallisuus ollut kuitenkin..

Olen toki itse äkkipikainen, hermostun helposti, juuri sen vuoksi että tämä pienokainen vie kaikki voimani aina...

 

[........]

Siis hän ei tottele koskaan, mitään rajaa ei ole...vaikka kuinka sanoisi jostain,hän tekee päinvastoin..terrorisoi isoveljeä ja heittelee palloa sisällä vaikka tietää säännöt..siis hän on kiltti muille lapsille kyllä, mutta hänen mielestään voi käyttäytyä miten vain....ja kaikki toistuu,vaikka kuinka olisi rajoja tai jäähyä tms..

huomion hakemista, uhmakkuutta. Ehkäpä hällä on jotain "keskimmäisen lapsen syndroomaa"

 

[vieras]

Ehkäpä tätä keskimmäistä lasta on yritetty kasvattaa samalla muotilla kuin niitä muita lapsia, vaikka hän olisi luonteeltaan sellainen, että tarvitsisi ihan erilaiset otteet. Terveisiä vaan täältä kahden täysin erilaisen lapsen äidiltä, kokemusta asiasta riittää! Onko lapsi saanut riittävästi huomiota? Miten häntä on pahanteosta rangaistu? Miten lapselle puhutaan? Onko puhe lapselle jatkuvaa "älä tee noin", "lopeta", "ei saa" , "mitä ihmettä taas puuhaat" tms.? Onko lapsella harrastusta? Saako riittävästi purettua energiaansa jonhonkin järkevään toimintaan? Katsooko paljon telkkua/pelaako?

Miten pitkään vanhemmat ovat jaksaneet kannustaa ja suhtautua positiivisesti lapseen? Jotkut vanhemmat jaksavat tunnin tai kaksi ja sitten kun lapsi vähänkään alkaa riehumaan, todetaan että no eipä tämäkään toiminut...

Sanoisin, että jos ei taustalla ole jotain neurologista häikkää tms., vika on siellä vanhempien päässä.

 

[Kamala]

Tuttua, hyvin hyvin tuttua.

Meidän samanlainen tapaus on 4-vuotias, ja vauvasta asti ollut erittäin vaativa tapaus. On myös keskimmäinen lapsi. Käyttäytyy kylässä ja on jopa vähän ujo uusissa tilanteissa ja paikoissa. Mutta kotona vallitsee ihan eri meiningit. Ja mainitsen minäkin, että kaksi muuta lasta on aivan eri maata, eli kasvatukseen ei tarvitse tuijottaa.

 

[ap]

Liikuntaa harrastaa suurimman osan ajasta,koska niin energinen..pelejä välillä, mutta ne tekevät mielestäni hallaa..

On yritetty kannustaa, mutta miten voin kannustaa, jos kokoajan tapahtuu kiellettyjä asioita. PItäisikö antaa vain tehdä, esim..syödä sipsiä aamupalaksi, kun on pyydetty ettei pakettia oteta esille ja hän silti avaa sen ja alkaa syödä..siis ihan perusasioita...

Varmaan sitten vanhemmissa vika...sitähän tässä on kokoajan itse ajatellut, vaikka parhaansa yrittää rakastaa ja asettaa rajoja...

 

[vieras]

Liikuntaa harrastaa suurimman osan ajasta,koska niin energinen..pelejä välillä, mutta ne tekevät mielestäni hallaa..

On yritetty kannustaa, mutta miten voin kannustaa, jos kokoajan tapahtuu kiellettyjä asioita. PItäisikö antaa vain tehdä, esim..syödä sipsiä aamupalaksi, kun on pyydetty ettei pakettia oteta esille ja hän silti avaa sen ja alkaa syödä..siis ihan perusasioita...

Varmaan sitten vanhemmissa vika...sitähän tässä on kokoajan itse ajatellut, vaikka parhaansa yrittää rakastaa ja asettaa rajoja...

Sipsit sellaiseen paikkaan ettei löydä tai pääse Mitä sitten tekee kun pussi otetaan pois?

 

[:(]

elä nyt itseäsi ala soimaa! yhteyttä neuvolaan ja perheneuvolaan! mistäs sitä tietää vaikka olisi adhd tms jos siihen ei ole ulkopuoliselta taholta vielä haettu apua. sun pitää selvittää tilanne! perheneuvolaan mars!

 

[vieras]

Juolahti mieleeni, että jos liikkuu paljon, ehkä joku hyvin erilainen harrastus tekisi hyvää rinnalle? Harrastus joka vaatii esim. keskittymiskykyä. Lapset ovat siinä mielessä vähän kuin koiratkin, joskus vaativa aivotyöskentely kuluttaa enemmän energiaa kuin päätä pahkaa laukkominen. Samalla tulisi harjoiteltua muita tärkeitä juttuja, kärsivällisyyttä, keskittymistä...

 

[vieras]

Olen kyllä kuullut tästä keskimmäisen lapsen ongelmasta....mutta on meillä joskus ollut vaikeuksia parisuhteessa ja masennustakin joskus ollut, ja pelkään kyllä että olemme vaurioittaneet tätä lasta, eli syyllisyys on kova. Mutta elämämme on kunnossa nyt, ja aina on perusturvallisuus ollut kuitenkin..

Olen toki itse äkkipikainen, hermostun helposti, juuri sen vuoksi että tämä pienokainen vie kaikki voimani aina...

Jos teillä on ollut taustalla masennusta ja muita ongelmia, teidän voimavaranne ei ehkä ole riittäneet haastavan lapsen kasvattamiseen. Siinä tarvitaan ihan erilaisia otteita kun ns. helpomman temperamentin omaavan lapsen kanssa. Meillä esikoinen on nyt 2v 7kk ja on aina ollut jokseenkin haastava tapaus. Tämän lapsen kanssa joudumme "säätämään" aamusta iltaan, jomman kumman pitää olla koko ajan häntä ohjaamassa, leikittämässä jne., koska muuten alkaa tapahtua tai tulee jokin "kohtaus". Kuopuksemme on ns. normaalimpi tapaus ja hänen kanssaan voi ottaa rennommin ja jää tilaa itsellekin. Jos teillä on yhtään meidän esikoisemme kaltainen lapsi, hän todellakin kaipaa huomiota ja ei ehkä ole saanut sitä riittävästi teiltä.

 

[ap]

Useimmiten saa raivarit tilanteessa, mutta vaikka asian saisi hoidettua muulla tavalla kyse onkin myös siitä, että kun kokoajan saa olla keksimässä kikkakonsteja loppuu mielikuvitus ja voimat, siis kun yritetään jollain mukavalla keinolla saada pois pahoistaan..on niin väsyttävää juuri se kun tämä yksi vie kaiken energian touhuillaan...hän osaa halutessaan keskittyä, mutta rauhalliset puuhat eivät ole koskaan kiehtoneet..

 

[anneka66]

Mä en usko ollenkaan, että vika ois vanhemmissa tai kasvatuksessa. Toki vanhemmat tarvitsee tietoa miten tällaista haastavaa lasta pitäisi käsitellä. Heihin pätee ihan eri keinot kuin ns. helpon temperamentin omaaviin lapsiin. Kaiken aa ja oo on se, että vanhempi säilyttää hermonsa tilanteessa kuin tilanteessa. Tiedän, miltei mahdotonta Toinen tärkeä asia on vaikeiden asioiden ennakointi. Ostakaa sipsejä kotiin vain silloin kun niitä saa syödä. Sisällä ei pidetä palloja jos niillä ei saa leikkiä. jnejne.

 

[vieras]

Minulla on mahdoton lapsi, aina välillä kun suuttuu jostain. Ja se voi tapahtua missä ja milloin vaan, ihan yhtäkkiä. Vaikka itse ajattelisi, miten tuostakin asiasta voi vetää raivarit. Sitten kun se menee ohi vaikka tunnissa (kyllä!) niin lapsi on kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Tarvitseeko lapseni ulkopuolista apua?