Keksikeäpä ellit uusie

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Väenö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Väenö

Vieras
Raekkaeta aeheita mistä porista.Tympäsöö nämä aenaeset pettämiset ja jättämiset.
Jottae uutta ja erilaesta ja vaekka pantasi rajaksi napa, ettei sen alapuolisista asioista puhuttasi mittää. Nythän on kuitenni nii, että vuorokausi kestää 24h ja piparin kimpussa siitä ollaa vaen muutama minnuutti...jos sitäkää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kävisikö?;11505785:
Kävisikö aiheeksi se, että mitä kivaa aiot tehdä tänään/viikonloppuna rakkaasi kanssa?
Me mennään torille ja ostetaa 5 killoa mustaherukoeta, muita marijoja jo onnii pakkasessa. Sitte käyvään ostamassa avemolle uusi paeta, ku entinen alakaa olla meleko rispaantunu...
 
Jollakin on vielä pipareita jäljellä joulun jälkeen..
Ollaan reissattu ukon kanssa asuntoautolla heinävesi-Valamon uusi luostari, Eno, Oulunjärvi, Liminka, Kauhajoki ja nyt mökillä. Ukko lähti hakemaan linnustuslupia kyyhkysjahtiin tälle viikolle.
Eilen ukko kiitti hyvästä seurasta, olen jutellut hänelle koko loman ajan ja pitänyt seuraa. Ystäviä ollaan nähty ja juotu Uuden valamon kuohuviinejä. Varsin erinomaisia ja marjaisia.
Kohta mennään kotiin katsomaan onko koti muuttunut, kun nuoret ovat korteeranneet itseään ja kavereita.
Kohta mennään töihin mukavan loman jälkeen..siis ensiviikolla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja turun tyttö;11507255:
Jollakin on vielä pipareita jäljellä joulun jälkeen..
Ollaan reissattu ukon kanssa asuntoautolla heinävesi-Valamon uusi luostari, Eno, Oulunjärvi, Liminka, Kauhajoki ja nyt mökillä. Ukko lähti hakemaan linnustuslupia kyyhkysjahtiin tälle viikolle.
Eilen ukko kiitti hyvästä seurasta, olen jutellut hänelle koko loman ajan ja pitänyt seuraa. Ystäviä ollaan nähty ja juotu Uuden valamon kuohuviinejä. Varsin erinomaisia ja marjaisia.
Kohta mennään kotiin katsomaan onko koti muuttunut, kun nuoret ovat korteeranneet itseään ja kavereita.
Kohta mennään töihin mukavan loman jälkeen..siis ensiviikolla.
Tuttuja paikannimiä teidän reisulla.Valamon pitkä partaiset munkit osaavat kyllä viinejä tehdä.
Oulujärvellä olitte ilmeisesti Manamansalossa, sinne yleensä karavaanit kulkevat varsinaisen tai varakhaanin johdolla..;)

Me vietettiin viikko Kuusamossa. Kiutaköngäs, Riisitunturi ja Karjalais Sulon karhut katsottiin.
Riistunturilla on semmonen paikka kuin "Korpihilla"siellä oli myynnissä kuusenkerkkä kuohuviiniä, hyvää muttei siinä ollut lainkaan alkoholia.

Metsästyksestä sen verran, että menen kyllä kanalinnun avaukseen 10.9. , kyyhkyt ja sorsat eivät nyt enää kiinnosta. Aiemmin kävin myös hirvijahdissa pohjoisemmassa asuessani.

Raikasta syksyä sinulle ja perheellesi, mukava kun muistit vanhaa palstatuttua...:)
 
Lie sitten se oikea tottuus Valamon uuden luostarin viinin tekijöistä. Vaikka mainostavat luostarissa tehdyksi. Muutamia vuosia sitten Ilomantsissa oli tämä viinin valmistus. Kyselin sitten yhdeltä luostarin oppaalta, että missä ne valmistetaan..niinpä suoraa vastausta ei saatu, jotain sinnepäin. Että osa siellä ja osa muualla.
Luulen ettei heillä ole aikaa niitä valmistella, kun valikoma on melko laaja. Siunaavat ainakin luostarin viineiksi. Juomat kyllä ovat tujua tavaraa, varsinkin lakkaviina. Alkoholin valmistus vaatii aikaa ja huolellisuutta.
Isän kertoman mukaan, nämä munkat petsamossa olivat puheliaita ja uteliaita. Iloisia vekkuleita miehiä, olivat monessa mukana ja keskustelivat kaikkien kanssa. Yhteishenki oli hyvä ja välittivät seurakuntalaisistaan.
Nykyiset munkit uudessa Valamossa kulkevat ohi, kuin ei muita olisikaan. Musta kaapu vain hulmuaa, ettei vaan ketään tapaisi. Missä siis se elämän ilo, liekö piilossa kaavun alla.
Onko siis pyhä suomalaisuus tehnyt totiseksi.
 
...minäkin kurkistin teidän höpinöitä. Kiva kuulla kuulumisia.

Minäpä tutustuin keväällä itäsuomalaiseen mieheen, joka metsästää ja kulkee metsissä ja harrastaa aseita.
Minulla on siis ollut täysin uudenlainen ja erittäin mielenkiintoinen kevät, kesä ja nyt syksy. Olen ampunut ja ampunut (en tiennyt, että sekin voi olla kivaa) kiväärillä, piekkarilla ja haulikolla...olen tutustunut Lappeenrantaan ja Mikkeliin ja moniin muihin paikkoihin antaumuksella, samoillut pitkin metsiä, uinut suolammissa ja tutustunut eläinten jättämiin jälkiin. Kysellyt ja opiskellut kuin utelias pikkutyttö taas.

Elämä se heittelee eteen aina vaan uusia ulottuvuuksia ja pieniä onnen hetkiä.

Elämälle olen kiitollinen joka aamu!
 
Alkuperäinen kirjoittaja turun tyttö;11507917:
Lie sitten se oikea tottuus Valamon uuden luostarin viinin tekijöistä. Vaikka mainostavat luostarissa tehdyksi. Muutamia vuosia sitten Ilomantsissa oli tämä viinin valmistus. Kyselin sitten yhdeltä luostarin oppaalta, että missä ne valmistetaan..niinpä suoraa vastausta ei saatu, jotain sinnepäin. Että osa siellä ja osa muualla.
Luulen ettei heillä ole aikaa niitä valmistella, kun valikoma on melko laaja. Siunaavat ainakin luostarin viineiksi. Juomat kyllä ovat tujua tavaraa, varsinkin lakkaviina. Alkoholin valmistus vaatii aikaa ja huolellisuutta.
Isän kertoman mukaan, nämä munkat petsamossa olivat puheliaita ja uteliaita. Iloisia vekkuleita miehiä, olivat monessa mukana ja keskustelivat kaikkien kanssa. Yhteishenki oli hyvä ja välittivät seurakuntalaisistaan.
Nykyiset munkit uudessa Valamossa kulkevat ohi, kuin ei muita olisikaan. Musta kaapu vain hulmuaa, ettei vaan ketään tapaisi. Missä siis se elämän ilo, liekö piilossa kaavun alla.
Onko siis pyhä suomalaisuus tehnyt totiseksi.
Viiniparjapehkoja siinä aluven kuppeessa.
Tiijä sitte missä lie viinisä tekköö. No kaavun alla soattaa olla ihan mitä tahasa ja minulla on semmonen kutina, että viinipäessää illan kahjossa soutaa veljet parta hulmuten kohti Lintulan luostarie...
 
Aloin tässä nyt pohdiskella, miksi miehet, joilla on intohimoinen suhde johonkin asiaan, ovat niin kiinnostavia? Ainakin minä huomaan ihastuvani tällaisiin miehiin.

Johtuuko se kenties siitä, että sellaiset miehet eivät varsinaisesti etsi mitään, ovat intohimonsa kanssa onnellisia itsekseen? Sellaiset miehet eivät tarvi pelastajaa mihinkään. Huomasin itse ajattelevani ensimmäistä kertaa elämässäni juuri tänä keväänä avio-ongelmien keskellä, että on muuten ensimmäinen kerta koko elämäni aikana, kun en tarvi pelastajaa mihinkään. En enää kaipaa lapsille isää, en tarvi taloudellista tukea mieheltä enkä turvaa muutenkaan tai yksinäisyyden poistajaa. Minuun iski täydellisen ihana vapauden tunne! Vihdoinkin! Olen vapaa.

Ensimmäistä kertaa elämässäni kävi samoihin aikoihin myös niin, että minusta kiinnostui moni mies yhtä aikaa JA minä uskalsin tapailla heitä kaikkia päällekkäin hetken aikaa JA kertoa kaikille, että nyt on näin; tapailen sinua, mutta tapailen myös muita ja myös sinulla on oikeus tapailla muita. Uskalsin olla omimatta yhtäkään näistä miehistä ja uskalsin katsoa, kuka valitsee minut ykköseksi (tai valitseeko kukaan) ja kehen minä päädyn tai olen päätymättä kehenkään...

Niin ja onko olemassa ihmistyyppi tai keskeneräisiä ihmisiä, jotka haluavat nimenomaan pelastajaksi?

Ajatus jää nyt osin tahattomasti ja osin tarkoituksella hiukan avoimeksi...
 
Olet kerrran kieltänyt minua lähestymästä itseäsi ja minä kilttinä poikana olen totellut.
Nyt on kuitenkin pakko ottaa kantaa juttuusi tuossa yläpuolella. Arvostan rehellisyyttäsi, kun aiemmin ylistit ihanaa perhe-elämääsi ,niin nyt olet ehkä lähempänä totuutta.
Kohta, joka sai minut kirjoittamaan on "olen tapaillut useampia miehiä päällekkäin" jos on hieman likainen mielikuvitus, kuten minulla voi olla, niin tuon voi ymmärtää vahintäänkin kahdella tavalla...;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Väenö;11508029:
Olet kerrran kieltänyt minua lähestymästä itseäsi ja minä kilttinä poikana olen totellut.
Nyt on kuitenkin pakko ottaa kantaa juttuusi tuossa yläpuolella. Arvostan rehellisyyttäsi, kun aiemmin ylistit ihanaa perhe-elämääsi ,niin nyt olet ehkä lähempänä totuutta.
Kohta, joka sai minut kirjoittamaan on "olen tapaillut useampia miehiä päällekkäin" jos on hieman likainen mielikuvitus, kuten minulla voi olla, niin tuon voi ymmärtää vahintäänkin kahdella tavalla...;)
Mun kiukunpuuskat kestää tasan kaksi minuuttia, sen jälkeen en enää muista, mistä olin kiukkuinen... Joten lähesty vaan, kunnes taas kiukustun.

Perhe-elämäni oli ja on edelleen ihanaa. Parisuhteeni aviomieheeni ei ole enää ihanaa. Kliseisesti "kasvoimme eri suuntiin". Ainakin tällä hetkellä on näin. Lopullista avioeroa ei kumpikaan kuitenkaan hakenut, sillä olemme hyviä ystäviä ja meillä sujuu kaikki muu paitsi parisuhde. Hoidamme ja huollamme lapset yhteisesti, koska molemmat haluaa viettää aikaa lastemme kanssa.

Likainen mielikuvituksesi sai siis jälleen kerran palaamaan tuohon alussa kieltämääsi aiheeseen...navan alle. (Huomaa muuten, että minä en tällä kertaa tehnyt niin. Kuuntelin pyyntöäsi olla toimimatta niin.)
 

Yhteistyössä