MITÄ ihmettä meidän pitäisi tehdä?
Meillä on 3 lasta. 6v, 4,5v ja 2,5v. Vauva syntyy helmikuussa.
Esikoisella alkanut ihan ylitsepääsemätön UHMA
Vauvan tuloon hän suhtautui aluksi todella ihanasti. Hyppi riemusta ja halasi, oli niin onnensa kukkuloilla. Ykskaks muuttui suhtautuminen vauvan tuloon... Sana "vauva" herättää hänessä suurta ahdistusta. Hän saattaa suuttua siitä "vauva" sanasta niin, että paiskaa esim tuolin maahan ja lähtee ovet paukkuen huoneeseensa. Kerran hän jopa sanoi, että tahtoo vauvan kuolevan mahaan!
Olen tästä koittanut jutella, mutta tuloksetta. Olen todennut, että parempi olla puhumatta hälle mitään vauvasta! Sen verran olen kuitenkin puhunut, että hänen asema meidän silmissä ei muutu vauvan tulon myötä. Yhtä paljon häntä rakastamme ja hänen kanssaa touhuamme. :heart: Ei 6-vuotias vaan ymmärrä positiivisia puolia vaan miettii vaan, että "on paikkani taas uhattuna" vaikka sanoisi mitä!
Nyt 2 viikkoa on ollut muutenkin ihan kauheaa! Poika, joka on aina ollut kiltti ja ei satuta muita, on alkanut lyömään toisia! Tähän asiaan suhtaudumme erittäin jyrkästi, sillä emme siedä minkäänlaista väkivältaa. Hän saattaa lyödä siskoaan ihan pienestäkin asiasta. Aina seuraa rangaistus, mikä on 6 minuttia nurkassa ja tarrakalenterista yksi tarra pois! Nyt olemme ottaneet lisäksi kotiarestin käyttöön tässä lyömisasiassa. EI TUNNU TEHOAVAN mitkään.
Kyllä poika lopulta on aina pahoillaan jos on toista lyönyt, mutta unohtaa sen hyvin pian kuitenkin.
Toissapäivänä tapahtui jotain uskomatonta. Poika oli istunut tietokoneella likemmäs tunnin. Pyysin pojan lopettamaan pelit pikkuhiljaa... Poika suuttui ja paiskasi hiiren seinään. Komensin pojan huoneeseensa, poika ei totellut, joten otin poikaa käsivarresta kiinni ja saatoin hänet huoneeseensa, minkä seurauksena hän löi minua nyrkillä naamaan.
Mulla napsahti niin kovasti, että otin poikaa niskavilloista kiinni. Pelästyin itsekkin ja niin pelästyi poikakin. :'( Tämä tapahtui meillä ekaa kertaa ja olen vieläkin ihan pihalla, kun en olisi uskonut itsestäni moista....
Nyt ovat hyvät neuvot tarpeen. Mitä ihmettä tuon kanssa voi tehdä. Jokaisen lyömisen ja arestin jälkeen (kun poika on rauhottunut) puhutaan todella pitkään siitä mitä on tapahtunut, mutta ei mene jakeluun ei....
Meillä on 3 lasta. 6v, 4,5v ja 2,5v. Vauva syntyy helmikuussa.
Esikoisella alkanut ihan ylitsepääsemätön UHMA
Olen tästä koittanut jutella, mutta tuloksetta. Olen todennut, että parempi olla puhumatta hälle mitään vauvasta! Sen verran olen kuitenkin puhunut, että hänen asema meidän silmissä ei muutu vauvan tulon myötä. Yhtä paljon häntä rakastamme ja hänen kanssaa touhuamme. :heart: Ei 6-vuotias vaan ymmärrä positiivisia puolia vaan miettii vaan, että "on paikkani taas uhattuna" vaikka sanoisi mitä!
Nyt 2 viikkoa on ollut muutenkin ihan kauheaa! Poika, joka on aina ollut kiltti ja ei satuta muita, on alkanut lyömään toisia! Tähän asiaan suhtaudumme erittäin jyrkästi, sillä emme siedä minkäänlaista väkivältaa. Hän saattaa lyödä siskoaan ihan pienestäkin asiasta. Aina seuraa rangaistus, mikä on 6 minuttia nurkassa ja tarrakalenterista yksi tarra pois! Nyt olemme ottaneet lisäksi kotiarestin käyttöön tässä lyömisasiassa. EI TUNNU TEHOAVAN mitkään.
Kyllä poika lopulta on aina pahoillaan jos on toista lyönyt, mutta unohtaa sen hyvin pian kuitenkin.
Toissapäivänä tapahtui jotain uskomatonta. Poika oli istunut tietokoneella likemmäs tunnin. Pyysin pojan lopettamaan pelit pikkuhiljaa... Poika suuttui ja paiskasi hiiren seinään. Komensin pojan huoneeseensa, poika ei totellut, joten otin poikaa käsivarresta kiinni ja saatoin hänet huoneeseensa, minkä seurauksena hän löi minua nyrkillä naamaan.
Nyt ovat hyvät neuvot tarpeen. Mitä ihmettä tuon kanssa voi tehdä. Jokaisen lyömisen ja arestin jälkeen (kun poika on rauhottunut) puhutaan todella pitkään siitä mitä on tapahtunut, mutta ei mene jakeluun ei....