Keinot loppuu tuon 6v:n kanssa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja KYRSÄ
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

KYRSÄ

Aktiivinen jäsen
15.09.2006
2 382
0
36
MITÄ ihmettä meidän pitäisi tehdä?

Meillä on 3 lasta. 6v, 4,5v ja 2,5v. Vauva syntyy helmikuussa.

Esikoisella alkanut ihan ylitsepääsemätön UHMA :( Vauvan tuloon hän suhtautui aluksi todella ihanasti. Hyppi riemusta ja halasi, oli niin onnensa kukkuloilla. Ykskaks muuttui suhtautuminen vauvan tuloon... Sana "vauva" herättää hänessä suurta ahdistusta. Hän saattaa suuttua siitä "vauva" sanasta niin, että paiskaa esim tuolin maahan ja lähtee ovet paukkuen huoneeseensa. Kerran hän jopa sanoi, että tahtoo vauvan kuolevan mahaan!
Olen tästä koittanut jutella, mutta tuloksetta. Olen todennut, että parempi olla puhumatta hälle mitään vauvasta! Sen verran olen kuitenkin puhunut, että hänen asema meidän silmissä ei muutu vauvan tulon myötä. Yhtä paljon häntä rakastamme ja hänen kanssaa touhuamme. :heart: Ei 6-vuotias vaan ymmärrä positiivisia puolia vaan miettii vaan, että "on paikkani taas uhattuna" vaikka sanoisi mitä!

Nyt 2 viikkoa on ollut muutenkin ihan kauheaa! Poika, joka on aina ollut kiltti ja ei satuta muita, on alkanut lyömään toisia! Tähän asiaan suhtaudumme erittäin jyrkästi, sillä emme siedä minkäänlaista väkivältaa. Hän saattaa lyödä siskoaan ihan pienestäkin asiasta. Aina seuraa rangaistus, mikä on 6 minuttia nurkassa ja tarrakalenterista yksi tarra pois! Nyt olemme ottaneet lisäksi kotiarestin käyttöön tässä lyömisasiassa. EI TUNNU TEHOAVAN mitkään.
Kyllä poika lopulta on aina pahoillaan jos on toista lyönyt, mutta unohtaa sen hyvin pian kuitenkin.

Toissapäivänä tapahtui jotain uskomatonta. Poika oli istunut tietokoneella likemmäs tunnin. Pyysin pojan lopettamaan pelit pikkuhiljaa... Poika suuttui ja paiskasi hiiren seinään. Komensin pojan huoneeseensa, poika ei totellut, joten otin poikaa käsivarresta kiinni ja saatoin hänet huoneeseensa, minkä seurauksena hän löi minua nyrkillä naamaan. :o Mulla napsahti niin kovasti, että otin poikaa niskavilloista kiinni. Pelästyin itsekkin ja niin pelästyi poikakin. :'( Tämä tapahtui meillä ekaa kertaa ja olen vieläkin ihan pihalla, kun en olisi uskonut itsestäni moista....

Nyt ovat hyvät neuvot tarpeen. Mitä ihmettä tuon kanssa voi tehdä. Jokaisen lyömisen ja arestin jälkeen (kun poika on rauhottunut) puhutaan todella pitkään siitä mitä on tapahtunut, mutta ei mene jakeluun ei....
 
kouluunmenokriisi hänellä on. miksi hän saa olla noin kauan koneella? meillä ei saa 14 veekään olla ku 45 min päivässä, meillä on munakello sitä varten ja isot kyttää toisiaan. positiivista huomiota, varsinkin isältä tarttee ton ikänen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja airiin:
kouluunmenokriisi hänellä on. miksi hän saa olla noin kauan koneella? meillä ei saa 14 veekään olla ku 45 min päivässä, meillä on munakello sitä varten ja isot kyttää toisiaan. positiivista huomiota, varsinkin isältä tarttee ton ikänen.

No normaalisti saakin olla 30min, mutta nyt vaan aika juoksikin nopeammin kuin tajusinkaan....
 
tiiätkö mitä, ihan hyvä varmasti että otit vähän niskavilloista kiinni, jospa oikeasti tajuaisi, että sun silmille ei hypitä... varmasti raskasta, mutta nyt tarviitte tiukkaakin tiukempaa kuria!!
 
mustasukkaisuutta ilmasssa tosiaankin teillä, varmaan aika auttaa asiassa.ja paljon positiivista palautetta pojalle.

Täällä myös 6 v poika, jolle tulee annettua negatiivista huomiota enempi päivässä kuin positiivista, vaikeeta on, mutta yritys hyvä 10 menossa ttäällä, on paljon iloisempi kun muistaa kehua jostakin asiasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
mustasukkaisuutta ilmasssa tosiaankin teillä, varmaan aika auttaa asiassa.ja paljon positiivista palautetta pojalle.

Täällä myös 6 v poika, jolle tulee annettua negatiivista huomiota enempi päivässä kuin positiivista, vaikeeta on, mutta yritys hyvä 10 menossa ttäällä, on paljon iloisempi kun muistaa kehua jostakin asiasta.

Yritys hyvä 10. Leikimme lasten kanssa päivittäin edes pienen hetken päivällä minä ja iltaseella mies kun tulee töistä kotiin. Poika aina odottaa kovasti isääsnä ja häntä poika uskoo. Mä olen kyllä ollut aika "lepsu", mies enemmän sellanen määrätietoinen. Nyt olen minäkin ryhdistäytynyt... Mutta totta on se, että negatiivista huomiota tuntuu tulevvan enemmän kun positiivista.... :(
 
meidän eskarilainen neiti muuttui ihan täysin 6vuotta täytettyään.....enkelistä tuli tuikkupäinen kiusanhenki..... todella rankkaa kun molemat tytöt (toinen 7v) kuikuttelevat jatkuvasti. Kaiken kukkuraksi autistinen poikamme saa kauheita raivokohtauksia.....

Toivottavasti vaihe menee nopeasti ohi ja voimia sinulle ap.....
 
kuulostaa siltä että (plus tuleva kouluunmeno josta ei muuten kannata puhua ku vasta ens heinäkuussa jos poika ei jotain kysele)uusi vaavi on pojalle yhtäkuin äidillä/isällä taas vähän vähemmän aikaa mulle... paljon lapsen kans yksinoloon rakkautta huomiota haleja pusuja ku kiltti siinä reseptiä ohessa sit tietty rangaistukset ja keskustelut miksi ei saa lyödä yms..
 
Alkuperäinen kirjoittaja airiin:
kouluunmenokriisi hänellä on. miksi hän saa olla noin kauan koneella? meillä ei saa 14 veekään olla ku 45 min päivässä, meillä on munakello sitä varten ja isot kyttää toisiaan. positiivista huomiota, varsinkin isältä tarttee ton ikänen.

joo ja meidän neiti 7v ei ole ollenkaan kuin tosi harvoin koneella tv:tä katsoo lastenohjelmat tää juttu on meillä vähentäny levottomuutta
 
Meillä ei tosiaan siitä koulusta olla puhuttu juuri mitään. Eskaria käy ala-asteen kanssa samoissa tiloissa... Heillä eskari on yksi koululuokista.

Olen miettinyt, että poika varmaan tuntee itsesnä isoksi koululaiseksi, mutta silti on vielä se pikkanen lapsi, joka haluaa katsella teletappeja.... Ristiriidassa itsensä kanssa...

Nyt maanantaina otan pojan mukaan neuvolaan. Mennään kahdestaan. Neuvolatädille soitin tuossa yksi päivä ja sovittiin, että näin olisi hyvä. Poika kuitenkin haluaa kuulla vauvan sydänäänet kun siskonsa on ne jo kuullut, mutta hän ei. Sekin on ristiriitaista...
 
Alkuperäinen kirjoittaja KYRSÄ:
Meillä ei tosiaan siitä koulusta olla puhuttu juuri mitään. Eskaria käy ala-asteen kanssa samoissa tiloissa... Heillä eskari on yksi koululuokista.

Olen miettinyt, että poika varmaan tuntee itsesnä isoksi koululaiseksi, mutta silti on vielä se pikkanen lapsi, joka haluaa katsella teletappeja.... Ristiriidassa itsensä kanssa...

Nyt maanantaina otan pojan mukaan neuvolaan. Mennään kahdestaan. Neuvolatädille soitin tuossa yksi päivä ja sovittiin, että näin olisi hyvä. Poika kuitenkin haluaa kuulla vauvan sydänäänet kun siskonsa on ne jo kuullut, mutta hän ei. Sekin on ristiriitaista...

hmmm, oisko syytä puhua siitä kouluunmenosta, jos siitä ei oo puhuttu? ton ikänen voi verrata itteän muihin ja jos on sivulauseessa tai salaa kuullu mitään sellasta, että joku osaa jotain enemmän ku hän, ni paha mielihän siitä tulee ja helppo purkaa vauva-asiana...ehkä. ja joo, ambivalenttia se suhtautuminen tossa iässä asioihin ku asioihin voi olla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja airiin:
Alkuperäinen kirjoittaja KYRSÄ:
Meillä ei tosiaan siitä koulusta olla puhuttu juuri mitään. Eskaria käy ala-asteen kanssa samoissa tiloissa... Heillä eskari on yksi koululuokista.

Olen miettinyt, että poika varmaan tuntee itsesnä isoksi koululaiseksi, mutta silti on vielä se pikkanen lapsi, joka haluaa katsella teletappeja.... Ristiriidassa itsensä kanssa...

Nyt maanantaina otan pojan mukaan neuvolaan. Mennään kahdestaan. Neuvolatädille soitin tuossa yksi päivä ja sovittiin, että näin olisi hyvä. Poika kuitenkin haluaa kuulla vauvan sydänäänet kun siskonsa on ne jo kuullut, mutta hän ei. Sekin on ristiriitaista...

hmmm, oisko syytä puhua siitä kouluunmenosta, jos siitä ei oo puhuttu? ton ikänen voi verrata itteän muihin ja jos on sivulauseessa tai salaa kuullu mitään sellasta, että joku osaa jotain enemmän ku hän, ni paha mielihän siitä tulee ja helppo purkaa vauva-asiana...ehkä. ja joo, ambivalenttia se suhtautuminen tossa iässä asioihin ku asioihin voi olla.

On siitä puhuttu, mutta ei paljoakaan. Ei poika ole kysellyt ja en ole vielä viitsinyt tuputtaa.

 

Yhteistyössä