Kehtaakohan kukaan vastata seksuaalianamneesi kysymyksiin? Häveliäät mustana kirjoittavat voivat toki vastata harmaana

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kysymyksiä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kysymyksiä

Vieras
1. Vanhempiesi asenne seksuaalisuuteen?


Miten perheessä yleensä suhtauduttiin seksuaalisuuteen ja alastomuuteen? Vanhempien seksuaalikäyttäytyminen asiakkaan mielestä.

2. Miten kotona puhuttiin seksuaaliasioista?


Puhuttiinko seksuaaliasioista ennakkoluulottomasti ja myönteisesti vai oliko suhtautuminen ahdistunutta ja puritaanista?

Liittyykö seksuaalisuuteen tabuja ja mystifiointia, tehtiinkö se lapselle epätodelliseksi ja epämääräiseksi?

Kohdistettiinko lapsiin rangaistuksia heidän ottaessaan puheeksi seksuaalisia aiheita?

3. Miten perheessä ilmaistiin tunteita?

Saivatko lapset hellyyttä ja näkivätkö he vanhempiensa vaihtavan hyväilyjä, suudelmia ja helliä sanoja?

4.Onko asiakas/oletko saanut seksuaalivalistusta - millaista?

Kertoivatko vanhemmat lapsilleen sukupuoliasioita spontaanisti ja vastasivatko he lapsen kysymyksiin tältä alueelta? Jos sukupuoliasioita kerrottiin, niin mihin sävyyn ja missä iässä?

Voitiinko kosketella kaikkia osa-alueita vai vaiettiinko joistakin tietyistä teemoista?

Puhuttiinko siittimen jäykistymisestä ja yöllisistä siemensyöksyistä ja itsetyydytyksestä?

Liittyikö näistä asioista puhumiseen pelottelua, uhkaa tai rangaistuksia?

Kerrottiinko tytöille kuukautisista ennen niiden alkamista?

5. Esiintyikö ennen kouluikää "lääkärileikkejä" eli toisten ja omien sukupuolielinten tutkimista ja yhteisiä riisuuntumisia?

Miten kasvattajat näihin reagoivat? Oliko seurauksena esim. uhkauksia, jotka kohdistuivat sukupuolielimiin ja joiden pohjalta voi ajatella syntyneen kastraatioahdistusta?

6. Missä iässä asiakas löysi tietoisesti oman seksuaalisuutensa?

Miten hän tuli siitä tietoiseksi?

Mikä oli hänen ympäristönsä ja tärkeimpien ihmisten reaktio tähän tapahtumaan?

Minkälainen tunneilmasto ydinperheessä vallitsi tämän kehitysvaiheen aikana?

7. Onko jossain vaiheessa esiintynyt seksuaalisia traumoja (fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista väkivaltaa)?

8. Minkälainen oli ensimmäinen masturbaatiokokemus?

Missä iässä se tapahtui, miten asiakas sen koki ja oliko siitä joitakin seurauksia, esim. rangaistuksia?

Miten hän on masturboinut myöhemmässä elämänvaiheessaan?

Minkälaisia ovat masturbointimielikuvat?

Liittyykö niihin jotain tavanomaisuudesta poikkeavaa?

Mitä tunteita, pelkoja tai ahdistuksia liittyy masturbointiin?

9. Millaisia olivat ensimmäiset kokemukset kumppanin kanssa?

Missä iässä tapahtui ensimmäinen petting-luonteinen kontakti toisen ihmisen kanssa? Miten koit tämän ja minkälaisia reaktioita siitä oli seurauksena?

10. Missä iässä oli koettu ensimmäinen yhdyntä?

Minkälainen oli kumppani ja minkälaiset olivat ulkoiset puitteet?

Miten yhdyntä vietiin läpi ja miten se koettiin?

Liittyikö siihen joitain sellaisia merkittäviä yksityiskohtia, joilla on ollut vaikutusta seksuaalikäyttäytymiseen myöhemmin?

11. Seksuaalisuhteet aikuisiässä?

Millaisia parisuhteita on ollut, miten ne on solmittu, millaisia ne ovat olleet kestoltaan? Miten tyydyttäviksi asiakas on kokenut parisuhteensa? Onko suhteiden luonne vaihdellut vai toistuvatko samat käyttäytymismallit suhteesta toiseen?

12. Miten asiakas itse luonnehtii oman seksuaalisen identiteettinsä, seksuaalisen orientaationsa ja seksuaaliroolinsa?

Millainen on seksuaalinen itsetunto ja itseluottamus?

Esiintyykö pelkoja seksuaalisesta vajavaisuudesta tai poikkeavuudesta?

Miten tyytyväinen asiakas on omaan seksuaali-identiteettiinsä?

13. Miten nykyinen parisuhde on solmittu ja millainen sen kehityskulku on ollut?

Miten seksuaalinen käyttäytyminen ja tunteiden vuorovaikutus on muuttunut suhteen aikana?

Onko muutoksia havaittavissa esileikeissä, sukupuolisen kontaktin tiheydessä ja tyydyttävyydessä?

Onko tunteiden osoittamisessa havaittavissa muutoksia? Mihin parisuhteen vaiheeseen ja muihin elämäntilanteisiin nämä muutokset ajoittuvat?

Millaisia ovat muut suhteen onnistumisen kannalta tärkeät seikat, kuten muut ihmissuhteet, ammatilliset ongelmat, taloudellinen tila?

Millaista ehkäisyä ja kuinka tyydyttäväksi tai jännityksiä aiheuttavaksi se koetaan?

Onko ulkopuolisia suhteita ja jos on, miten ne ovat syntyneet ja miten niitä on parin vuorovaikutuksessa käsitelty?

14. Onko ollut sukupuolitauteja ja jos on ollut, miten ne ovat vaikuttaneet seksuaalielämään.

15. Onko mahdollisilla raskauksilla ollut vaikutusta keskinäiselle yhdyntäkäyttäytymiselle?

Miten nainen on kyennyt yhdistämään äitiyden ja sukupuolikumppanina olemisen ilman vaikeuksia?

Miten mies on kyennyt isyyteen ja seksuaalisuuteen?

Miten mahdolliset synnytykset ovat vaikuttaneet esimerkiksi yhdyntöjen tiheyteen? Uuden raskauden pelko?

16. Ajankohtaisen seksuaalipulman kehityskulku.

Milloin se on alkanut ja missä elämänvaiheessa?

Miten reagoitiin, kun ensimmäiset oireet olivat havaittavissa? Syntyikö ahdistusta, epäonnistumisen pelkoa ja yhdyntöjen välttämistä? Yritettiinkö tehostetusti onnistua?

Miten partneri suhtautui? Oliko hän ymmärtäväinen vai ahdistuiko ja antoiko loukkaavaa palautetta? Onko oireilu koettu yhteisenä vai onko se pantu jommankumman syyksi?

Mitä on toistaiseksi yritetty tehdä ongelman korjaamiseksi omin neuvoin?

Minkälaista ammatillista apua on haettu ja saatu?
 
1. Perusmyönteinen, seksuaalisuus on luonnollista, mutta siitä ei ole tarkoitus avautua suhteen ulkopuolisille ihmisille. Alastomuus on alastomuutta, saunassa käymisellä ei ole tekemistä seksuaalisuuden kanssa, mutta ei ole hyvän maun mukaista muutoin vilautella paljasta pintaa.

2. Suoraan. Ja ennen kuin ehdin kysyä, asiat otettiin jo puheeksi. Myönteiseen ja aika realistiseen sävyyn. Ei mystiikkaa eikä epämääräisyyksiä sen suuremmin. Eikä isään nimessä rangaistuksia, kaikkea on aina saanut kysyä.


3.Lapset saivat hellyyttä, vanhemmat ovat sekä halanneet että suudelleet ihan siinä näkösällä.

4.Äiti kertoi seksuaaliasioista yleensä joitakin aikoja ennen, kuin ne tulivat ajankohtaisiksi, eli kuukautisista n. 10-11vuotiaana, eli juuri ajoissa ja ehkäisystä yms. sitten lähempänä yläasteikää. Vähiin esittämiini kysymyksiin sain aina vastauksen ilman muuta. Juteltiin ihan neutraalisti, kuin mistä tahansa asiasta.

En muista, että olisi ollut erityisiä tabuja.

Poikien siemensyöksyistä sun muusta ei puhuttu, ei ollut ajankohtaista, kun perheessä ei ollut poikia. Itsetyydytyksestä ei puhuttu erikseen, mutta jäätyäni kerran kiinni sitä tehdessäni, äiti vain poistui hienotunteisesti paikalta. Antoi siis ymmärtää, että asia on yksityinen, eikä koskaan puhunut asiasta mitään negatiivista.


5. En ole koskaan leikkinyt lääkärileikkejä.
Toisaalta olen saanut olla tenavalaumassa mökkirannalla ilkosillaan pienenä, kaikki tarpeellinen tuli ehkä nähtyä silloin, kun ei sittemmin kiinnostanut.

6. Seksuaalisuus löytyi ehkä ensimmäisten itsetyydytyskokemusten myötä, vaikken tuolloin tiennyt, että asia liittyisi seksiin jollakin tavalla. Myös kuukautisten alku samoihin aikoihin (11v) toi asiaa läheisemmäksi. Yläasteella oli inhottavia kokemuksia, kun tajusi, missä mielessä pojat katselevat.

Kuukautisten alkamisen kunniaksi mentiin pizzalle, yläasteen aikaisita tuntemuksista en sen enempiä kotona puhunut. Perhe-elämä oli sitä mitä ennenkin, seksuaalisuutta ei erityisesti korostettu, sen takia ei mollattu eikä muutakaan.

7. Ei traumoja tietääkseni.

8. En muista miksi, mutta päädyin huomaamaan, että klitoriksen koskeminen käsin tai vesisuihkulla oli kivaa. Tuntui kivalta. Olin noin 11v. Seuraamuksia ei edes voinut tulla, sillä en jäänyt kiinni, tosin ei olisi tullut muutenkaan.

Masturboin edelleen, välillä useammin, välillä harvemmin. Fantasioitani en aio jakaa edes anonyyminä, sori vaan. ;)

Pidän masturbointia edelleen yksityisenä touhuna, en tykkää tehdä sitä kumppanin läsnäollessa, vaikka tämä siitä ilmeisesti tykkäisikin.

9. Ei pettingiä, suoraan asiaan.

10. 14v

Kumppani ja minä juovuksissa kuin käet, mutta tietoisina tapahtumista, kyse ei ollut vahingosta. Tuttu kumppani. Hirveää räpellystä, paljon näyttelemistä, jännitystä ja iloa. Parasta taitaa olla, että kumppanivalinta meni kerrasta nappiin.


11. Minulla on edelleen menossa ensimmäinen parisuhde, sitä on riittänyt pian 16 vuotta. Ihanaa edelleen, vaikka tietysti arkista.

12. Olen hetero, sytyn vain miehistä. Tykkään olla seksissä altavastaaja enkä vastuunottaja, tosin molemmin päin onnistuu. Seksuaalinen itsetuntemus on hyvä, itseluottamus on kärsinyt yhtä aikaa kropan lässähtämisen kanssa.
En usko olevani vajavainen ja mahdollinen "poikkeavuuteni" on ollut vain rikaste. Silti seksuaali-identiteetissä on parantamisen varaa, mutta ehkä kaikki kohenee iän myötä?

13. Löysimme toisemme kavereiden kautta ja heti kolahti, aloimme heti vakavan seurustelun.

Olen tullut rohkeammaksi esittämään toiveitani.

Esileikki oli ennen riehakkaampaa, seksiä oli ennen enemmän. Lasten takia ei vain ehdi. Lasten läsnäolo asunnossa (vaikka ovat tietty nukkumassa) vie osan tyydyttävyydestä.

Parisuhteen onnistumisen kannalta katson tärkeimmäksi asiaksi keskinäisen kunnioituksen myös silloin, kun riitelemme.

Ehkäisynä kondomi (josta kumpikaan ei pidä) sillä en halua pillereitä, kun imetän. Myöhemmin toiveissa sterilisaatio tai vasektomia, jotta voisimme unohtaa ehkäisyhuolet tyystin ja keskittyä nauttimaan.

Ei ulkopuolisia suhteita.

14. Ei sukupuolitauteja.

15. Eka raskaus ei vaikuttanut, toinen vaikutti jonkin aikaa kestäneen yhdyntäkiellon takia.

On ollut vaikeaa yhdistää äitiys ja seksielämä. Ällö tunne lähteä kesken seksin vaikka imettämään, vaikkei siitä olekaan lapselle vaikutuksia. Ja vaikeaa palata imettäjän roolista esittämään seksikästä.

Miehellä ei tunnu olevan yhtään ongelmia.

Synnytykset ovat vaikuttaneet lähinnä niin, että jännittää, olenko entiselläni ja olenko miehelle riittävän tuntuisa. Raskautuminen on myös ollut niin helppoa, että pelkään, ettei ehkäisy toimikaan ja se syö tunnelmaa.

16. Ongelmana on ollut poikkeavat halut sen suhteen, mitä sägyssä tehdään ja miten usein, kuka tekee kenelle ja mitä. Melkolailla alusta asti. On ahdistuttu, on riidelty, on tyynnytelty, on panostettu erityisesti ja ties sun vaikka mitä.

Tällä hetkellä loukkaannun edelleen siitä, että miehen mielestä asioissa on yhä parantamisen varaa. Hän kyllä myöntää, että asiat ovat jo hyvässä mallissa, mutta liian usein häneltä lipsahtaa kiitosten perään "mutta" jolloin unohdan sen, mikä oli positiivista ja lyttäännyn negatiivisen alle,vaikka se olisi tosi pientä. Ei aina edes huvittaisi yrittää, kun ei saa tunnetta, että olisin täysin riittävä.Miehelle ei kai piisaa, että asiat ovat hyvin, niiden pitäisi olla loistavasti. Ei hän tarkoita pahaa, mjutta ei vaan puupäänä tajua, miten saatan loukkaantua. Syy(t) on tunnustettu molempien yhteiseksi

On puhuttu, naitu, puhuttu ja naitu, ja edistyttykin.

Ammattiapua ei ole edes pyydetty, emme ole kokneet tarpeelliseksi.
 
Jos väsäät tästä opinnäytettä, on julkinen kysely niin, että vastaukset ovat kaikkien kommentoitavana, väärä menetelmä. Jos et, on kysymyksiä aivan liikaa.
 

Yhteistyössä