Kävin sitten laivalla....

[Milkkis]

Olen hyvin onnellisessa parisuhteessa, ja odotamme että tulisin raskaaksi mahdollisimman pian. Kävin tällä viikolla kuitenkin työporukan kanssa laivalla, ja tottakai tanssimme kaikki naiset jalkamme kipeiksi. Tapasin laivalla mukavan miehen, joka todella oli hyvä keskustelija ja meillä oli hyvin paljon samanlaisia kiinnostuksen kohteita hänen kanssaan. Tanssimme ja juttelimme paljon, ja halasimme illan lopuksi vaihtaen poskisuudelmat.

Vaihdoimme puhelinnumerot ja haluaisin pitää yhteyttä häneen, mutta muuta en hänestä halua ollenkaan. Haluan siis ystävän, jonka kanssa on helppo keskustella ja minä tunnen itseni hänen seurassaan todella vapautuneeksi ja rennoksi. Mieheni on paras puoliso maailmassa, mutta viime aikoina hän ei kiireidensä takia ole voinut antaa minulle haluamaani huomiota ja elämän jakamista niin kuin ennen. Ehkä tämän takia tarvitsen ystävää, ehkä pienen pieni romanttinen pilkahdus silmäkulmassa (vaikka en ole valmis tapaamaan/ menemään suhteessa yhtään pidemmälle).

Mitä siis tehdä? Tunnen että teen väärin miestäni kohtaan, koska hän ei tiedä ollenkaan yhteyksistäni toiseen sekä teen myös väärin tapaamaani miestä kohtaan, sillä hänkään ei tiedä minun olevan naimisissa. Luulen, että ystävyys ei kestä sitä että kerron molemmista toisilleen, se lopahtaa siihen. Avioliittoni tuskin kaatuisi siitä että kertoisin miehelleni mutta olen kiltti ihminen enkä halua satuttaa kumpaakaan osapuolta. Siis miten eteenpäin????

 

[-O-]

Voi hyvinkin olla, että uusi tuttavuutesi ei olekaan enää niin kiinnostunut kun kuulee sinun olevan naimisissa, jos on kuvitellut teidän välinne joksikin muuksi. Mutta jos todella juttelitte hyvässä hengessä ystävyksinä, ilman vihjailuja aivan toisentyyppisestä suhteesta, mikä estää ystävyyttänne toimimasta? Miehesi olemassaolosta voit kertoa rennosti sivulauseessa, esim. miten kävit miehesi kanssa jossain, tai mitä mieltä miehesi on jostakin asiasta.

Ja koska sinulla ei ole mieheltäsi mitään salattavaa, mikä estää kertomasta "Tapasimpa muuten silloin laivalla tosi mukavan miehen, hänen kanssaan olisi mukava pitää yhteyttä ystävinä jatkossakin". Miehesi suhtautuu varmasti ihan normaalisti, kun kerrot tapahtumasta avoimesti eikä liittonne siihen kaadu, kuten itsekin sanoit.

 

[:-/]

Myös mies saattaa olla naimisissa ja haluaa vain leikkiä sun kanssa. Soita vaan hänelle ja pane oikein kunnolla. Tule sitten itkemään tänne kuinka rakastat miestäsi,etkä ymmärrä miks kävi näin.

 

[BeenThereDoneThat]

Jos omalle kohdalleni sattuisi samanlainen tilanne, niin unohtaisin sen laivamiehen kokonaan. Rakkaus on myöskin sitä, että edesauttaa löytämään toisesta ja itsestään niitä asioita joita on alkanut kaipaamaan suhteeseen. Keskustelkaa toiveistanne miehesi kanssa ja kasvattakaa suhdettanne niin että kummatkin ovat tyytyväisiä, mutta nää "ihanat keskustelijat" parisuhteen ulkopuolella jättäisin kokonaan pois. Fakta on se, että sellaisia ihmisiä on monia joiden kanssa synkka niin pirun hyvin. Mutta me itseasiassa ihastumme tiettyyn mielikuvaan siitä toisesta jos emme hyvin sitä toista tunne. No en mä voi sun puolesta mitään sanoa, mutta meillä ei tommonen peli vetelis. <kelaa jos sun mies tapailis "ystävinä" jotain naista pilke silmäkulmassa?

 

[karisma1]

Olen hyvin onnellisessa parisuhteessa, ja odotamme että tulisin raskaaksi mahdollisimman pian. Kävin tällä viikolla kuitenkin työporukan kanssa laivalla, ja tottakai tanssimme kaikki naiset jalkamme kipeiksi. Tapasin laivalla mukavan miehen, joka todella oli hyvä keskustelija ja meillä oli hyvin paljon samanlaisia kiinnostuksen kohteita hänen kanssaan. Tanssimme ja juttelimme paljon, ja halasimme illan lopuksi vaihtaen poskisuudelmat.

Vaihdoimme puhelinnumerot ja haluaisin pitää yhteyttä häneen, mutta muuta en hänestä halua ollenkaan. Haluan siis ystävän, jonka kanssa on helppo keskustella ja minä tunnen itseni hänen seurassaan todella vapautuneeksi ja rennoksi. Mieheni on paras puoliso maailmassa, mutta viime aikoina hän ei kiireidensä takia ole voinut antaa minulle haluamaani huomiota ja elämän jakamista niin kuin ennen. Ehkä tämän takia tarvitsen ystävää, ehkä pienen pieni romanttinen pilkahdus silmäkulmassa (vaikka en ole valmis tapaamaan/ menemään suhteessa yhtään pidemmälle).

Mitä siis tehdä? Tunnen että teen väärin miestäni kohtaan, koska hän ei tiedä ollenkaan yhteyksistäni toiseen sekä teen myös väärin tapaamaani miestä kohtaan, sillä hänkään ei tiedä minun olevan naimisissa. Luulen, että ystävyys ei kestä sitä että kerron molemmista toisilleen, se lopahtaa siihen. Avioliittoni tuskin kaatuisi siitä että kertoisin miehelleni mutta olen kiltti ihminen enkä halua satuttaa kumpaakaan osapuolta. Siis miten eteenpäin????

Mietippäs hetki...Yhdenillan tuttavuus, joka todennäköisesti haki pientä seikkailua, vastaan maailamanparas puoliso...Kumpaa näistä tahdot loukata...ja kumpiko mahtaa loukkaantua?

 

[karisma1]

maailman paras

 

[Inhorealisti1]

Ystävyyttä "romanttinen pilkahdus silmäkulmassa". Hoh hoijaa.

Kiitän luojaani, etten ole kanssasi naimisissa. Meillä on vaimon kanssa molemmilla vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä. Me kaikki kuitenkin tunnemme toisemme eikä näihin ystävyyssuhteisiin liity mitään romanttista.

Mitä minä tekisin vaimolla, jonka naisellisuus kaipaa toisen miehen pönkitystä työkiireiden vuoksi? Minusta tuossa ei ole mitään kilttiä. Lutkamaista ennemminkin. Säälin miestäsi.

Ps. Miltähän sinusta hetken päästä, ollessasi raskaanankin, tuntuisi, jos miehelläsi olisi salaisia, romanttisia ystäviä? Vai oletko sinä niitä naisia, jotka sallivat itselleen enemmän kuin puolisolleen?

 

[Lazarella]

Samaa mieltä kuin inhorealisti. Jotenkin kirjoituksestasi ponnahti erityisesti silmille tuo selityksesi, kuinka miehelläsi ei nyt viime aikoina ole ollut mielestäsi riittävästi aikaa antaa sinulle huomiota, joten tällainen tuttavuus romanttisessa mielessä olisi aivan OK.

Ei se nyt kuule niin ole. Elämässä on otettava vastaan se mikä tulee, eikä aina ole mahdollisuus tasaiseen huomion määrään. Silti pitää olla suhteessa rehellinen ja eri tilanteet on hyväksyttävä.

Mitä ihmettä tällä toisella miehellä tekisit? Et halua seksisuhdetta, mutta se mies luultavasti haluaisi. Et kertonut olevasi naimisissa, mikä sinun olisi heti kättelyssä pitänyt kertoa. Mies saattaa nyt tahollaan todellakin kuvitella sinusta liikoja, annoit väärän viestin. Se ei ole oikein hyvä juttu.

Et voi antaa tälle toiselle miehelle mitään muuta kuin mahdollista jutteluseuraa, mitä hän siitä tulisi saamaan? Hänen tehtävänsä olisi antaa sinulle haluamaasi huomiota, mutta mitä sinä annat hänelle? Uskotko todella, että tuo tulisi onnistumaan? Minkä ihmeen varamiehen roolin sinä hänelle antaisit? Ja hän olisi sitten tyytyväinen?

Ei elämässä voi kaiken aikaa saada huomiota osakseen, silti pitää pystyä elämään. Opettele nyt sitä, kun on sen aika.

 

[naurettavaa]

Hei haloo rouva,ota nyt järki käteen tai eroa samantien.Aivan supertyperä olet,huh onneksi et ole vaimoni.

 

[sop]

hyi, että on niinkuin miehesi työkiireiden vika kun alushousun kuminauha alkaa tuntua löysältä.Lutkamaista käytöstä. En usko että olet kypsä sitoutumaan parisuhteeseen niin että siihen kannattaisi hankkia lapsia koska todennäköisesti järjestät asiat ennenpitkää siihen malliin että lapsesi joutuvat yhteishuoltajuuden takia juoksemaan
reppu selässä kahden kodin väliä 2 viikkoa/2viikkoa

 

[heihaloo]

Olen hyvin onnellisessa parisuhteessa, ja odotamme että tulisin raskaaksi mahdollisimman pian. Kävin tällä viikolla kuitenkin työporukan kanssa laivalla, ja tottakai tanssimme kaikki naiset jalkamme kipeiksi. Tapasin laivalla mukavan miehen, joka todella oli hyvä keskustelija ja meillä oli hyvin paljon samanlaisia kiinnostuksen kohteita hänen kanssaan. Tanssimme ja juttelimme paljon, ja halasimme illan lopuksi vaihtaen poskisuudelmat.

Vaihdoimme puhelinnumerot ja haluaisin pitää yhteyttä häneen, mutta muuta en hänestä halua ollenkaan. Haluan siis ystävän, jonka kanssa on helppo keskustella ja minä tunnen itseni hänen seurassaan todella vapautuneeksi ja rennoksi. Mieheni on paras puoliso maailmassa, mutta viime aikoina hän ei kiireidensä takia ole voinut antaa minulle haluamaani huomiota ja elämän jakamista niin kuin ennen. Ehkä tämän takia tarvitsen ystävää, ehkä pienen pieni romanttinen pilkahdus silmäkulmassa (vaikka en ole valmis tapaamaan/ menemään suhteessa yhtään pidemmälle).

Mitä siis tehdä? Tunnen että teen väärin miestäni kohtaan, koska hän ei tiedä ollenkaan yhteyksistäni toiseen sekä teen myös väärin tapaamaani miestä kohtaan, sillä hänkään ei tiedä minun olevan naimisissa. Luulen, että ystävyys ei kestä sitä että kerron molemmista toisilleen, se lopahtaa siihen. Avioliittoni tuskin kaatuisi siitä että kertoisin miehelleni mutta olen kiltti ihminen enkä halua satuttaa kumpaakaan osapuolta. Siis miten eteenpäin????

Hei kuules..asia on niin että elämämme virrassa jotkut poikkeuksellisen mielenkiintoisetkin lastut matkaavat kanssamme jonkin matkaa..sitten ne menevät omille
urilleen.
Mekin jatkamme omaa matkaamme..ehkä joskus ihmetellenkin mikä tarkoitus kohtaamisessa oli.
Sanotaan että kaikella on tarkoituksensa..

Ehkä sinun olisi syytä miettiä mitä mieltä olisit omasta kullastasi, jos hän olisi yhtä mukava jollain laivaristeilyllä vierasta naista kohtaan?

 

[Milkkis]

...siis poskisuudelma ja puhelinnumeron saaminen tekee minusta lutkan? Aika karkeasti sanottu, enhän ole hänestä vailla ollenkaan sen enempää. Taidan kyllä tapaamalleni miehelle ilmoittaa että olen varattu ja en kaipaa mitään romantiikkaan liittyvää hänen puoleltaan. Hän oli persoonana aivan mahtava sekä mukava ja olisin iloinen jos hän olisi joku läheisistäni tai joku kaverini aviomies, jonka kanssa pääsisi jutustelemaan joskus. Mutta taitaapi olla täysin kuolleena syntynyt idea pystyä kaveruuteen.

 

[Häh?]

Juurihan puhuit romantiikasta miehesi selän takana? Eikö se ole lutkamaista käytöstä? Totuutta vaan ei haluta hyväksyä näkemisestä puhumattakaan.

 

[Minä vaan 3]

Jos juttelitte miehen kanssa paljon laivalla, niin miten sinulle ei tullut missään vaiheessa mieleen ilmoittaa, että olet varattu? Kiersitkö tarkoituksella kaikki, mikä viittaa yhtään siviilisäätyyn? Yleensä kun juttelee tuollaisessa paikassa toisen sukupuolen kanssa, niin jossain vaiheessa tulee hyvä tilaisuus kertoa, että oma mies odottaa maissa. Vai pelkäsitkö laivallakin, että mies lähtee samantien, kun sanot olevasi varattu? Jos näin oli, niin ei hyvältä kuulosta miehesi puolesta, että et halunnut kertoa hänestä...

 

[getteri]

etköhän saanut jo tuosta reissusta ja miehestä siellä sen mitä pitkin. tuollaiset asiat antavat juuri sitä pientä piristystä. seuraava vaihe olisi lähteä pidemmälle ja siitä alkaisi salailu ja paha mieli. sitä tuskin haluat. sulla oli jo kivaa.

 

[Parasta olisi]

sinun lopettaa juttu heti. Jos kerrot tapahtuneesta ja innostuksestasi omalle miehellesi, hän saattaa ajatella, että kun tuo niin minäkin. Miehilllä vain on taipumus mennä aika nopeasti sänkyyn näillä laivamatkoilla varsinkin, kun on vähän naukkailtu.
Toisin sanoen, saattaa kolahtaa omaan nilkaan leikkiminen tulella. Mutta sen kestät sinä itse. Mieti sitä!

 

[sop]

lutkaksi sinut tekee lutkamainen ajatusmaailma olet tulevaisuudessa sen kanssa vielä vaikeuksissa.
Naimisissaolevat naiset ja miehet tapaavat jatkuvasti miellyttäviä ihmisiä joiden kanssa on mukava olla ja keskustella.Se ei vaan tarkoita sitä että suhde siihen ihmiseen jonka kanssa on sitoutunut elämääm yhdessä asettuisi kysennalaiseksi
normaalisti...

 

[elämänhallinta]

En nyt viitsi kommentoida sen kummemmin, mutta tutustuppas tuohon Susan ja Matin "romanssiin" ja minkälaisia mielikuvia, haaveita ja unelmia kolmen yksihuoltajaäidin päässä pyöri, kun hän kohtasi Matin, jota luuli ensiksi Sauliksi jne.

Siinä on oivallinen esimerkki naisesta "jolta lähti jalat alta". Ja näitä Susia, Lindoja, Katoja, Satuja, Susannia, Outeja, Kerstinejä, löytyy pilvin pimein.
Avioliitoista päättyy noin 70% juuri siksi, että nainen kohtaa "elämäsä, vai liekö elimensä miehen, joka vie jalat alta".

Meilläkin kävi samalla tavalla. Kolmen lapsen äidiltä lähti "jalat alta", eikä hän mahtanut tunteilleen mitään. Kahdesta syvällisestä keskustelusta ja parisuhdeterapaista ei ollut mitään apua. Ilmoitin, että mikäli "pelehtiminen" ei lopu haen avioeron. -Se ei loppunut ja löin eropaperit allekirjoitettavaksi.
Kuuden kuukauden harkinta-aikakin meni siinä huumassa. Hänelle ei tullut mieleenkään, että hänen elämässään tapahtuisi mitään muutosta.

Kun se totuuden päivä läheni ja hänelle selvisi, että lapset eivät olekaan halukkaita lähtemään hänen ja hänen ihana uuden rakkaansa matkaan, niin hänelle tuli panikki.
Hän otti käyttöön "naiselliset keinot" ja uhkasi syyttää minua sos. viranomaisille alkoholistiksi, vainoharhaiseksi, lasten huonosta kohtelusta, sekä tyttäreni seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Tämä "seksuaalisesti hyväksikäyttämä" tyttäreni todisti, ettei isä ole käyttänyt häntä seksuaalisesti hyväkseen, jolloinka syytökset paljastuivat suureksi valheeksi.

Vasta, kun lasten äiti pakkasi tavaroitaan ja joutui lähtemään kodistaan ilman lapsia hän totesi "tämä on hirveää". Tuon kokemuksen olisi voinut välttää mikäli olisi pitänyt jalat maassa, eikä elää haavemaailmassa.

Jos kanttisi kestää, niin anna palaa ja ota elämästä irti kaikki mikä sinusta tuntuu kuuluvan sinulle. Tyypillistä ajattelua joillekin naisille on "mies ei huomoi minua tarpeeksi". Se on narsismia ja luokitellaan narsistiseksi persoonallisuushäiriöksi. Aiheeseen voit tutustua syöttämällä Googlelle hakusanaksi -narsistinen persoonallisuushäiriö-

Noita laivoja kutsutaan myös toisellakin nimellä-porauslautoiksi-. Ehkäpä syystäkin.

 

[monololohonololo]

Tyypillistä ajattelua joillekin naisille on "mies ei huomoi minua tarpeeksi". Se on narsismia ja luokitellaan narsistiseksi persoonallisuushäiriöksi. Aiheeseen voit tutustua syöttämällä Googlelle hakusanaksi -narsistinen persoonallisuushäiriö-

Puolustelematta tuollaista toisen perään haihattelua pitää kyllä silti sanoa, ettei kaikkia naisten kokemia huomion vähyyksiä voi luokitella narsismiksi. On myös oikeasti olemassa niin miehiä kuin naisia jotka eivät näe AJOISSA parisuhteen vaalimista tärkeänä ja pitävät kumppania liian itsestäänselvyytenä. Ei parisuhteessa voi matkustaa vapaalipulla.

Mielestäni kirjoituksesi oli jokseenkin yksisilmäinen. On aika paha yleistää kun ei kertakaikkiaan voi tietää jokaisen suhteen perimmäistä asiaintilaa.

Silti vaikuttaa hoopolta tuo että lähtee kaipailemaan ylimääräistä romantiikkaa ja salaperäistä säpinää jos kuitenkin oma puoliso on se mitä ei missään nimessä ole valmis menettämään. Ajatus voi kutkuttaa mutta helposti siinä palaa muutakin kuin näpit. Puhumattakaan siitä miltä tuntuisi jos oma puoliso keksisi alkaa samanlaista lisäsäpinää ja "sydämen ystävyyttä" haalimaan.

 

[selvä]

provo, mutta voi aiheesta keskustella

 

[Ei vaikuta]

provolta

 

[M34]

Kaikista tai useimmista muista vastauksista poiketen, minä ymmärrän sinua, Milkkis! Olen itse saanut nauttia suorastaan erinomaisesta parisuhteesta saman naisen kanssa jo pian 15 vuotta. Olin aikaisemmin sulkeutunut ja haluton puhumaan omista tunteistani, jopa omalle rakkaalle.

Nyt kuitenkin tilanne on täysin toinen. Suurin vaikuttaja muutokseeni oli tietenkin vaimoni, mutta toisaalta löysin tämän uuden puolen itsestäni myös kirjoittamalla muutaman naisen kanssa. Kyse ei ole mistään romanttisten tai eroottisten fantasioiden jakamisesta, vaan puhtaasti platonisesta ystävyydestä ilman seksuaalista latausta.

Vaikka parisuhteeni onkin liki täydellistä linnunlaulua päivästä toiseen ja voin vaimoni kanssa keskustella mistä tahansa asiasta, niin haluan silti saada erilaisia näkökulmia ja ajatuksia uusilta ihmisiltä. Toisin sanoen kaipaan elämääni lisää naispuolista näkökulmaa. Ja onhan ystäväpiirini jo pitkään ollut miesvoittoista, joten tässäkin mielessä vaihtelu virkistää. Minä olen oppinut näiltä naisilta jotain todella arvokasta ja olen siirtänyt sen "tietotaidon" omaan parisuhteeseeni.

Olisiko siis mahdollista, että jatkaisit yhteydenpitoa tämän miehen kanssa pelkästään kirjoittamalla sähköpostia tai tavallisia paperikirjeitä? Mitä mieltä kumppanisi olisi siitä? Kannattaa silti olla aina rehellinen ja kertoa asioista mieluummin hyvissä ajoin kuin liian myöhään. Minä nimittäin kyllä ymmärrän ihmisiä, jotka eivät hyväksy edes kirjeenvaihtoa kumppanilleen vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa, koska onhan sekin mahdollista, että kirjeenvaihto muuttuu ystävyydestä ihastukseksi ja rakkaudeksi.

Minä olen kuitenkin siinä mielessä onnekas, että olen löytänyt naisia sekä kirjeenvaihtoon että tavalliseen ystävyyteen ja nimenomaan sellaisia, jotka ovat rehellisiä ja joiden kanssa voi unohtaa kaiken maailman taka-ajatukset ja eroottiset fantasiat. Maailmasta kun löytyy niin paljon muutakin kirjoittamisen ja keskustelemisen arvoista.

Ja luoja paratkoon ihmisiä, jotka kutsuvat sinua lutkaksi! Sitä et todellakaan ole vielä tapahtuneen perusteella. Päinvastoin, vaikutat fiksulta ja ajattelevalta naiselta. Tällaisten lutkaksi sinua haistattelevien ihmisten kanssa minulla ei ole mitään muuta yhteistä kuin kädet ja jalat, tosin nekin liikkuvat eri suuntiin eri tahdissa.

Vai onko todellakin kyse siitä, että miehille suodaan kyllä naispuoliset ytävät, mutta jos nainen löytää miespuolisen ystävän, niin hän on sitten lutka? Surullista, jos se pitää paikkansa.

Ja lopuksi haluan toivottaa Milkkikselle hyvää jatkoa ihmissuhdeasioissa ja ennen kaikkea sitä, että löytäisit jossain vaiheessa kumppanisi kanssa yhteisen sävelen, jolloin molemmat otatte toisenne yhtä lailla huomioon. Sen eteen kannattaa ponnistella, vaikka tällä hetkellä miehesi onkin kiireinen. Hän antaa sinulle kyllä enemmän aikaa huomatessaan, kuinka rakas ja tärkeä ihminen hänelle olet!

 

[Johan löytyi]

varsinainen "ymmärtäjä", hehe.

Tuo ei edes miehen kirjoittamalta kuulosta, joten se siitä.

 

[No Point]

Jos kaipaat erilaisia näkökulmia niin eikö tämä plaza. olisi siihen hyvä paikka? Miksi pitää alkaa seurustelemaan baarituttavuuden kanssa ja jopa riskeerata oma hieno parisuhde. M34: voitko tosiaan sanoa että soisit myös vaimollesi moisen kirjeenvaihdon muiden miesten kanssa? Entä jos niistä kehittyisikin jotain vakavempaa?

 

[Ihan nätisti]

Onkohan nyt niin, että hormonit ovat vauhdissa, kun raskautta ollaan yrittämässä. Olet ilmeisesti ihastunut pikaisesti ja yrität selittää ja saada hyväksyntää edes itse tiedostamatta, mistä on kyse.

Saattaisi olla viisasta olla vähän aikaa pitämättä yhteyttä vieraisiin miehiin ja keskittyä vauvan hankintaan oman puolison kanssa. Vauvan jos onnistutte saamaan alulle, niin ehkä hormonitasapaino tasoittuu ja elämä pysyy normaaleissa uomissaan.