Kaverin mielestä teen väärin vauvan nukuttamisen suhteen, miten on?

Mun mielestä todella vastenmielistä kuvitella, että joku oikeasti pystyy noin vain jättämään lapsensa yksin. Ihan pieni vauva ei osaa edes protestoida sitä, että hänet jätetään yksin. Onhan se silloin hyvä luulotella, että vauvalla on kaikki hyvin ja hän voi vallan mainiosti.

Todellisuudessa ihmisen vauvat eivät voi hyvin ollessaan erossa äidistään. Sinä sivuutat nyt sen tarpeen mutta älä kuvittele, että se mystisesti häviää. Se tulee takaisin jossain muodossa joskus.

Virheesi on kovin tyypillistä tälle ajalle. Otapa selvää kiintymysteoriasta, kiintymysvanhemmuudesta jne. Tekisi teille hyvää.

Mitäs mieltä oot äidistä joka jättää vauvan hoitoon ja lähtee viikon lomalle? Eli on viikon erossa vauvasta.

 

Ja miten imetyksen käy jos siitä pyrkii heti kättelyssä eroon?

No minä ainakin imetän vielä, vaikka laitankin vauvan tällä tavalla nukkumaan.. Ei siis nuku vielä täysiä öitä, vaan toki syö välillä.

 

Minkä ikäinen vauva?

Muutaman kuukauden. Näin on nukahtanut oikeastaan ihan parin viikon ikäisestä asti.

Yök Miten sä pystyt? Ei parin viikon ikäinen vauva edes osaa vaatia äidin läsnäoloa kun luulee sen olevan itsestäänselvyys. Vittu kun en ymmärrä mikä ihmisiin on mennyt!!!! Miten voi edes tulla mieleen hylätä lapsi noin?

ei elämä!
jos meillä vauva nukahti (ja nehän simahtelee tunnetusti usein tuon ikäisenä..) niin en mä voinut jäädä siihen passiin oottelemaan että "jos vaikka heräis" tunneiksin jopa..

 

Mun mielestä todella vastenmielistä kuvitella, että joku oikeasti pystyy noin vain jättämään lapsensa yksin. Ihan pieni vauva ei osaa edes protestoida sitä, että hänet jätetään yksin. Onhan se silloin hyvä luulotella, että vauvalla on kaikki hyvin ja hän voi vallan mainiosti.

Todellisuudessa ihmisen vauvat eivät voi hyvin ollessaan erossa äidistään. Sinä sivuutat nyt sen tarpeen mutta älä kuvittele, että se mystisesti häviää. Se tulee takaisin jossain muodossa joskus.

Virheesi on kovin tyypillistä tälle ajalle. Otapa selvää kiintymysteoriasta, kiintymysvanhemmuudesta jne. Tekisi teille hyvää.

Mitäs mieltä oot äidistä joka jättää vauvan hoitoon ja lähtee viikon lomalle? Eli on viikon erossa vauvasta.

Sillä on äidinvaistot pahasti, pahasti hukassa. En ymmärrä miksi on lapsen tehnyt kerta ei sitä halua elämäänsä. Leikkikaluksi? Koristeeksi? Vaikea sanoa. Äiti hän ei kuitenkaan halua olla, korkeintaan leikkiä kotia. Arvelisin, että kyseisella henkilöllä on suuria vaikeuksia kiintymyssuhteessaan lapseen.

 

Juu,juu. Jos kaikki on hyvin ja maha täynnä niin jätä sinne. Tietysti,jos itkee niin pikaiset tyynnytttelyt vaan. Noin minäkin olen tehnyt molempian lapsien kanssa. Jos jään viereen (1v2kk) niin siitähän riemu repee. Jo lentää tutit ja nallet kaaressa lattialle vaikka sata kertaa. Sinne on nukahtanut tyytyväisesti tyttö.

 

Näin meillä lapset on nukkuneet aina ja ei kyllä mitenkään normaalista poikkeavia ole...itsellä vaan helpompoaa kun nukkuneet 1-kuisina täydet yöt ja aina omissa sängyissään.

toi tekikin varmaan hyvää imetykselle toi kuvio. nyt sit sanot että maito vaan loppu ja korviketta piti antaa jo alussa..

sit noin yleisesti, mäkään en laittais vauvaa noin nukahtamaan yksikseen vaikka oiskin hiljaa. en todellakaan.

Siis mikset jättäis?

Miksi ihmeessä kukaan jättäisi parin viikon ikäisen lapsen yksin?!

Ja miten imetyksen käy jos siitä pyrkii heti kättelyssä eroon?

Jos vauva ei herää öisin syömään niin pitäiskö väkisin syöttää ja tunkea vaan tissiä suuhun?

 

Ja miten imetyksen käy jos siitä pyrkii heti kättelyssä eroon?

No minä ainakin imetän vielä, vaikka laitankin vauvan tällä tavalla nukkumaan.. Ei siis nuku vielä täysiä öitä, vaan toki syö välillä.

Nukkuuko vauva yksin sängyssään, eli siis heräät, imetät ja laitat takaisin sänkyynsä?

Kannustat vauvaa kokoajan luopumaan yömaidosta. Jotkut, ns helpot vauvat, antavat periksi ja nukkuvat sitten täydet yöt. Jolloin kätkytriski kasvaa ja imetys todennäköisesti loppuu aiemmin kuin muutoin...

 

Näin meillä lapset on nukkuneet aina ja ei kyllä mitenkään normaalista poikkeavia ole...itsellä vaan helpompoaa kun nukkuneet 1-kuisina täydet yöt ja aina omissa sängyissään.

toi tekikin varmaan hyvää imetykselle toi kuvio. nyt sit sanot että maito vaan loppu ja korviketta piti antaa jo alussa..

sit noin yleisesti, mäkään en laittais vauvaa noin nukahtamaan yksikseen vaikka oiskin hiljaa. en todellakaan.

Siis mikset jättäis?

Miksi ihmeessä kukaan jättäisi parin viikon ikäisen lapsen yksin?!

Ja miten imetyksen käy jos siitä pyrkii heti kättelyssä eroon?

Jos vauva ei herää öisin syömään niin pitäiskö väkisin syöttää ja tunkea vaan tissiä suuhun?

Jos nukkuu vauvan vieressä ja vauva ei herää syömään niin se on hänen tahtinsa. Jos tekee selväksi ettei tissiä ole tarjolla muuta kuin hätätapauksessa niin helpot vauvat luovuttavat.

 

mutta eikö olekin kauheeta; meiän pikkumies on nukkunut laitokselta tultuaan joka ikisen yön omassa huoneessaa

 

Näin meillä lapset on nukkuneet aina ja ei kyllä mitenkään normaalista poikkeavia ole...itsellä vaan helpompoaa kun nukkuneet 1-kuisina täydet yöt ja aina omissa sängyissään.

toi tekikin varmaan hyvää imetykselle toi kuvio. nyt sit sanot että maito vaan loppu ja korviketta piti antaa jo alussa..

sit noin yleisesti, mäkään en laittais vauvaa noin nukahtamaan yksikseen vaikka oiskin hiljaa. en todellakaan.

Siis mikset jättäis?

siksi koska vauva ei vielä osaa olla erossa äidistään. ihmisen perusturvallisuus ja itsetunto luodaan jo varhaislapsuudessa, ensimmäisestä elinpäivästä alkaen.

jokeltelemalla vauva kutsuu sinua luokseen, yksin ei ole kiva olla kun tuntee olevansa äidin kanssa yhtä. kun et tule kutsuista huolimatta, vauvasi joutuu pettymään ja nukahtamaan yksin. pikkuhiljaa vauva ns. nöyrtyy osaansa ja alkaa nukkumaan juttelematta. eikä myöskään itke. sitä pidetään hyvänä merkkinä mutta se ei ole sitä. vanhempiinsa luottava vauva uskaltaa tuoda ilmi surunsa ja kiukkunsakin, puutteellisessa vuorovaikutuksessa elävä vauva pyrkii olemaan helppo ja miellyttämään äitiään ettei olisi vaivaksi.

 

Näin meillä lapset on nukkuneet aina ja ei kyllä mitenkään normaalista poikkeavia ole...itsellä vaan helpompoaa kun nukkuneet 1-kuisina täydet yöt ja aina omissa sängyissään.

toi tekikin varmaan hyvää imetykselle toi kuvio. nyt sit sanot että maito vaan loppu ja korviketta piti antaa jo alussa..

sit noin yleisesti, mäkään en laittais vauvaa noin nukahtamaan yksikseen vaikka oiskin hiljaa. en todellakaan.

tiedoksi vaan että olen täysimettänyt 2 lasta puoli vuotta jonka jälkeen vasta alettiin kokeilemaan korviketta ja soseita. Eli meillä ei vaikuttanut ainakaan mitenkään muuten, kuin että saatiin kaikki nukkua yöt rauhassa ja saadaan edelleen...

 

Mun mielestä todella vastenmielistä kuvitella, että joku oikeasti pystyy noin vain jättämään lapsensa yksin. Ihan pieni vauva ei osaa edes protestoida sitä, että hänet jätetään yksin. Onhan se silloin hyvä luulotella, että vauvalla on kaikki hyvin ja hän voi vallan mainiosti.

Osaahan vauva protestoida, itkemällä. Jos on jokin hätä niin vauva kyllä itkee ja toki silloin menen heti paikalle.

Ja mitä sanoin ääntelystä ennen nukahtamista niin ei siis ole itkua tai kitinää, vaan sellaista vauvan juttelua.

Jos on todellinen hätä. Itku on se viimeinen keino pyrkiä tavoittelemaan äitiä; siinä on jo monet muut viestit ohitettu. Aika alhaiset standardit vanhemmuuteen jos pelkästään hätään reagoidaan ja kaikki muu on ihan sama.

Itsekseenkö se vauva juttelee? Ei kaipaa ketään, kelle jutella? Ihan omaksi iloksiin pyrkii vuorovaikutukseen ilman kanssa?

 

Näin meillä lapset on nukkuneet aina ja ei kyllä mitenkään normaalista poikkeavia ole...itsellä vaan helpompoaa kun nukkuneet 1-kuisina täydet yöt ja aina omissa sängyissään.

toi tekikin varmaan hyvää imetykselle toi kuvio. nyt sit sanot että maito vaan loppu ja korviketta piti antaa jo alussa..

sit noin yleisesti, mäkään en laittais vauvaa noin nukahtamaan yksikseen vaikka oiskin hiljaa. en todellakaan.

tiedoksi vaan että olen täysimettänyt 2 lasta puoli vuotta jonka jälkeen vasta alettiin kokeilemaan korviketta ja soseita. Eli meillä ei vaikuttanut ainakaan mitenkään muuten, kuin että saatiin kaikki nukkua yöt rauhassa ja saadaan edelleen...

Miksi ihmeessä otit korvikkeita mukaan 6kk ikäisille lapsillesi?

T. Itse imettänyt useita vuosia, kukaan lapsista koskaan tarvinnut korvikkeita...

 

mutta eikö olekin kauheeta; meiän pikkumies on nukkunut laitokselta tultuaan joka ikisen yön omassa huoneessaa

ON. Tulen surulliseksi kun mietin lapsesi hätää kun äiti yhtäkkiä hävisi Ja miten hän on jäänyt paitsi tuhansista ja taas tuhansista tunneista läheisyyttä kanssasi.

Mutta se on vissiin jotenkin hienoa nykyään olla välittämättä lapsistaan? Onko kivaa olla kova?

 

kukin tyylillään.meillä on lapset nukkunu vauvana vieressä ja hyvin on onnistunut omaan sänkyyn nukahtaminen isompana.

 

mutta eikö olekin kauheeta; meiän pikkumies on nukkunut laitokselta tultuaan joka ikisen yön omassa huoneessaa

ON. Tulen surulliseksi kun mietin lapsesi hätää kun äiti yhtäkkiä hävisi Ja miten hän on jäänyt paitsi tuhansista ja taas tuhansista tunneista läheisyyttä kanssasi.

Mutta se on vissiin jotenkin hienoa nykyään olla välittämättä lapsistaan? Onko kivaa olla kova?

Voi kiesus sun kanssa... Mitäs mieltä olet siitä, että meillä vauva on nukkuu omassa sängyssämeidän huoneessa täysiä öitä?

 

mutta eikö olekin kauheeta; meiän pikkumies on nukkunut laitokselta tultuaan joka ikisen yön omassa huoneessaa

no tuo ihan oikeesti on kauheeta. voi kun vaan itekin tajuaisit sen. aatteleppa sitä vauvaasi joka on tottunut tuoksuusi, sydämesi sykkeeseen ja hengityksesi tuhinaan, haluaisi imeä rintaa ja nukahtaa siihen turvallisesti

 

Kannatan lapsentahtisuutta ja omista lapsista toinen on nukahtanut tissille vielä yli 1-vuotiaanakin, toinen söi korviketta 4kk eteenpäin mutta jo 2kk iästä alkaen alkoi nukkua kokonaisia öitä ja on ollut pienenä erilainen kuin esikoinen eli nukahtanut juuri siten, että syötön jälkeen laitettu sänkyyn tyytyväisenä ja saattanut hetken jutella, sitten nukahtaa. En siis mitenkään keksi, kuinka vauvakaan kärsisi siitä kun tyytyväinen on. Ei vauvat tyhmiä ole, osaavat ilmaista oloaan.

 

mutta eikö olekin kauheeta; meiän pikkumies on nukkunut laitokselta tultuaan joka ikisen yön omassa huoneessaa

ON. Tulen surulliseksi kun mietin lapsesi hätää kun äiti yhtäkkiä hävisi Ja miten hän on jäänyt paitsi tuhansista ja taas tuhansista tunneista läheisyyttä kanssasi.

Mutta se on vissiin jotenkin hienoa nykyään olla välittämättä lapsistaan? Onko kivaa olla kova?

juuh, ensinnäkin en ole varmaa sen kovempi kun siekään."mietin lapsen hätää kun äiti yhtäkkiä hävisi?" siis minne hävisi? oletjo sie 24/7 lapsen kanssa? poju oppi vauvana nukahtamaan ittekseen, eikä ole ikinä vaatinut/kaivannut nukutuksia. jos tekisin toisen lapsen, tekisin ihan samalla tavalla. ja toi, että "hienoa olla välittämättä lapsistaan"; en viitti edes vaivautua kommentoimaan

 

mä olen tehny molemmille lapsille noin..eikä siinä mun mielestä ole mitään väärää..pääsee helpommalla sit isompanakin..

Minä tehnyt myös näin.. Eipä ole tarvinnu koskaan olla vieressä nukuttumassa ku oppivat heti alussa ettei siinä kukaan ole jos ei mitään suurempaa hätää ilmaannu..

 

pitääkin pojun kanssa keskustella vähän kun vielä kasvaa, että onko traumoja jäänyt. ja nyt on ikää siis 5v ja aikakin reipasj poika on :heart:

 

Näin meillä lapset on nukkuneet aina ja ei kyllä mitenkään normaalista poikkeavia ole...itsellä vaan helpompoaa kun nukkuneet 1-kuisina täydet yöt ja aina omissa sängyissään.

toi tekikin varmaan hyvää imetykselle toi kuvio. nyt sit sanot että maito vaan loppu ja korviketta piti antaa jo alussa..

sit noin yleisesti, mäkään en laittais vauvaa noin nukahtamaan yksikseen vaikka oiskin hiljaa. en todellakaan.

tiedoksi vaan että olen täysimettänyt 2 lasta puoli vuotta jonka jälkeen vasta alettiin kokeilemaan korviketta ja soseita. Eli meillä ei vaikuttanut ainakaan mitenkään muuten, kuin että saatiin kaikki nukkua yöt rauhassa ja saadaan edelleen...

no mikä tilanteen muka 6kk iässä sitten yhtäkkiä muutti että korviketta aloit antaa? et enää viitsinyt imettääkään? tiesitkö että lehmänmaitoa ei suositella missään muodossa ennen vuoden ikää.

 

Olen jossakin määrin itsekin pehmeiden arvojen kannattaja, mutta tämän palstan kiintymyshömppä on ihan kipeää. Yhtenä hetkenä vauva on niin kehittymätön, ettei se edes tajua olevansa äidistä erillinen persoona. Toisena hetkenä se on taas niin kehittynyt, että jos se nukahtaa yksikseen itkemättä, se ajattelee ettei halua olla kenellekään vaivaksi.

Jos se yksin jätetty itkee, sillä on asiat huonosti. Jos se ei itke, sillä on asiat huonosti. Ja jos se jokeltelee, sekin on merkki siitä, että lapsella ovat asiat huonosti. Kylläpä on kovin syvällistä tämä kiintymysteoreetikkojen analyysi lapsen sielunelämästä.

 

pitääkin pojun kanssa keskustella vähän kun vielä kasvaa, että onko traumoja jäänyt. ja nyt on ikää siis 5v ja aikakin reipasj poika on :heart:

no tuo poikasi reippaudella kehuminen on kyllä huonoin puolustus ikinä, siitähän tässä on kyse. kun lapsi huomaa että äiti ei vastaa tarpeisiin, hän rupeaa kiltiksi että saisi huomiota. taidat tykätä enempi reippailusta, oletko sanonut että voi olla myös heikko ja antanut turvaa?

 

Tuo on juuri oikea tapa. Väärän tavan harrastajat joutuvat usein turvautumaan unikouluun.