Jos 3,5 kuukautta "vanha" vauva on ollut jo PALJONKIN hoidossa, niin kyllä mun käy sääliksi, jos vanhemmat eivät jaksa hoitaa, koska siltä se vähän näyttää, PALJON on hieman eri asia kuin 1 tai 2 kertaa :headwall:Alkuperäinen kirjoittaja k a t a:Vaikee juttu.Mutta vanhemmatkin tarvii kaksinoloa ja tuulettumista.
Mä voisin ottaa jollei itellä olisi pieniä lapsia.
Eihän se mun tehtävä olis määrätä milloin ja mihin vanhemmat saavat mennä.
Siis mä tykkäisin saada tuollaisen pienen käärön vuorokaudeksi..
:wave:
Mutta sanoisin ystävälleni myös että tästä ei tuu jokakuukautinen juttu,ihan suoraan.
Että joskus voin ottaa mutten jatkuvasti.
REhellinen peli.
Mä oon sitten ollut kaamee ihminen kun annoin kaksoset ristiäisten jälkeen kummeille,ja menin ukon kanssa baariin!! :ashamed:
hei,ampukaa!!
Musta kaveruus ei ole tuota mitä täällä kirjoitettu...
Jos tosi ystävä niin auttaa jos pystyy.Eikä ole ystävän asia määrätä että tuon ikäisen kanssa sinä pysyt kotona.
Jos vaihtoehto on että mies menee yksin?
Juovat kotona ja vauva siellä?
Noh,mut mä oonkin ryypännyt ja käynyt baarissa vaikka mulla ollut pieniä lapsia!!
Todellakin! Mun mielestä tossa kohtaa voi huolestua siitä, haluaako ne sitä lasta edes.Alkuperäinen kirjoittaja Hewletin Paccardi:Jos 3,5 kuukautta "vanha" vauva on ollut jo PALJONKIN hoidossa, niin kyllä mun käy sääliksi, jos vanhemmat eivät jaksa hoitaa, koska siltä se vähän näyttää, PALJON on hieman eri asia kuin 1 tai 2 kertaa :headwall:Alkuperäinen kirjoittaja k a t a:Vaikee juttu.Mutta vanhemmatkin tarvii kaksinoloa ja tuulettumista.
Mä voisin ottaa jollei itellä olisi pieniä lapsia.
Eihän se mun tehtävä olis määrätä milloin ja mihin vanhemmat saavat mennä.
Siis mä tykkäisin saada tuollaisen pienen käärön vuorokaudeksi..
:wave:
Mutta sanoisin ystävälleni myös että tästä ei tuu jokakuukautinen juttu,ihan suoraan.
Että joskus voin ottaa mutten jatkuvasti.
REhellinen peli.
Mä oon sitten ollut kaamee ihminen kun annoin kaksoset ristiäisten jälkeen kummeille,ja menin ukon kanssa baariin!! :ashamed:
hei,ampukaa!!
Musta kaveruus ei ole tuota mitä täällä kirjoitettu...
Jos tosi ystävä niin auttaa jos pystyy.Eikä ole ystävän asia määrätä että tuon ikäisen kanssa sinä pysyt kotona.
Jos vaihtoehto on että mies menee yksin?
Juovat kotona ja vauva siellä?
Noh,mut mä oonkin ryypännyt ja käynyt baarissa vaikka mulla ollut pieniä lapsia!!
vieras
Sinä ystävänä siis tuet ystävän hulttiintumista. Ihminen on sitä mitä hän tekee. jos pitää usein päästä tuulettumaan, mitä useammin menee, sitä useammin pitää päästä.Alkuperäinen kirjoittaja k a t a:Vaikee juttu.Mutta vanhemmatkin tarvii kaksinoloa ja tuulettumista.
Mä voisin ottaa jollei itellä olisi pieniä lapsia.
Eihän se mun tehtävä olis määrätä milloin ja mihin vanhemmat saavat mennä.
Siis mä tykkäisin saada tuollaisen pienen käärön vuorokaudeksi..
:wave:
Mutta sanoisin ystävälleni myös että tästä ei tuu jokakuukautinen juttu,ihan suoraan.
Että joskus voin ottaa mutten jatkuvasti.
REhellinen peli.
Mä oon sitten ollut kaamee ihminen kun annoin kaksoset ristiäisten jälkeen kummeille,ja menin ukon kanssa baariin!! :ashamed:
hei,ampukaa!!
Musta kaveruus ei ole tuota mitä täällä kirjoitettu...
Jos tosi ystävä niin auttaa jos pystyy.Eikä ole ystävän asia määrätä että tuon ikäisen kanssa sinä pysyt kotona.
Jos vaihtoehto on että mies menee yksin?
Juovat kotona ja vauva siellä?
Noh,mut mä oonkin ryypännyt ja käynyt baarissa vaikka mulla ollut pieniä lapsia!!
Mielestäni on väärin tukea näiden syöpäläisten menemistä.
vieras
Näin juuri. Jos olisi vaikka koliikkivauva, voisin hoitaa lapsen omassa kodissa, jotta äiti saisi nukkua. Tai, jos vanhemmat haluaisivat käydä syömässä ja vaikka tanssimassa, niin voisin olla muutaman tunnin vahtina - olettaen, että tulevat lapsenhoitokunnossa takaisin. Mutta noin pitkäksi aikaa en eettisistä syistä noin pientä ottaisi...Alkuperäinen kirjoittaja leijona76:
Sun pit'' tehd' niinkun susta parhaalta tuntuu. Jos on joka viikonloppuista tuo meno, niin varsin sanoisin et olkaahan v'lill' kotona lapsenne kanssa, mutta muuten en n'e mit''n ongelmaa. Mied'n poika oli ekaa kertaa 2 kuisena y;kyl'ss' =)
NO tästä ei kyllä käy eksaktisti ilmi, kuinka usein lapsi on poissa kotoa...Alkuperäinen kirjoittaja onneton:
Aika epämääräisesti ilmoitettu,että on ollut hoidossa...
En tiiä,sanoin vaan mielipiteeni.
Voishan sitä puhua suoraan että huolestuttaa heidän "jatkuva meneminen"...
Jos se nyt on jatkuvaa..
Täällä jo tuomittu tuo kaveriperhe hulttioiksi,jotka ei ees lasta halunneet...
:headwall:
onneton
Ei kaveriperheeni ole hulttio. Ja jokaisella on oma mielipiteensä "vauva on ollut jo aika paljon hoidossa" mitä se tarkoittaa. Minun mittapuulla vauva on paljon hoidossa, jos vauva on joka viikko hoidossa vanhemman/vanhempien menojen vuoksi. Tai ehkä minä vaan olen kateellinen. Ja vauva olisi ensimmäistä kertaa yökylässä.Alkuperäinen kirjoittaja k a t a:
kylläpäs täällä ollaan kriittisiä tuon menemisen suhteen...siis vanhempien...
itse aina yritän ajatella asian niin että jonain päivänä saatan itse kaivata kipeästi lapsen vahtia tms palvelusta, enkä ensimmäisenä ala pitämään kirjanpitoa siitä että kuinka monena viikonloppuna äippä tai iskä ovat olleet vapaalla??!!
huh :/
sitten kun joskus on ollut hääpäivää tms. ja on pyytänyt lapsille katsojaa niin tulee näitä kommentteja kuultua:: "mulla on pääkipee nyt, hoida ite lapses kun oot tehnytkin"
itse aina yritän ajatella asian niin että jonain päivänä saatan itse kaivata kipeästi lapsen vahtia tms palvelusta, enkä ensimmäisenä ala pitämään kirjanpitoa siitä että kuinka monena viikonloppuna äippä tai iskä ovat olleet vapaalla??!!
huh :/
sitten kun joskus on ollut hääpäivää tms. ja on pyytänyt lapsille katsojaa niin tulee näitä kommentteja kuultua:: "mulla on pääkipee nyt, hoida ite lapses kun oot tehnytkin"
onneton
Hyvä on. Minä otan vauvan yökylään ja toivon, että joskus saan vastapalvelukseksi viedä oman lapseni heille hoitoon. Nyt minä lopetan tämän aiheen käsittelyn. Hyvää päivän jatkoa kaikille.
Ollaankohan my; nyt ihan hulttio vanhempia, kun poika menee perjantaina mummille y;kyl''n, ett' p''st''n molemmat ukon kanssa tuulettumaan. Ja heti per''n l'hdet''n joulukuussa espanjaan viikoksi ja siell'kin meinattin JOPA parina iltana vied' poika nukkumaan mummin ja ukin hotellhuoneeseen, ett' p''st''n omille menoille :xmas: :xmas:
:xmas: :xmas:
onneton
Ajattelin tulla vielä kertomaan miten meillä meni, kun kaverin vauva oli meillä yökylässä. Vauvan kanssa meni aivan hyvin, mitä nyt nukkui hieman huonosti. Mutta eniten minua risoi se, että vauva tuotiin jo meille lauantaina 13.00 ja haettiin vasta sunnuntaina 16.00. Kun kerran vanhemmat pääsivät irrottelemaan niin otettiin sitten ilo kunnolla irti! Ja vauva on kuulemma menossa kahden viikon päästä myös yökylään isovanhempien luo, kun vanhemilla on pikkujoulu menoja.
hmm
no, mutta nythän ne vanhemmat jaksaa sen kanssa valvoa, kun ovat saaneet kerätä voimia vapaalla.Alkuperäinen kirjoittaja onneton:
eikö?En ottais noin pientä, varsinkaan jos ovat jo olleet tuulettumassa moneenkin otteeseen. Saisivat rauhoittua ja hoitaa itse vauvansa. :/
Voisin hoitaa koliikki-vauvaa yhden yön jos kaveri olisi ihan lopussa, taikka muuten vaan kärsisi unettomuudesta. Mutta kyllä noin pienen lapsen vanhempien luulisi ensisijaisesti hoitavan lapsen itse, bilettää ehtii myöhemminkin.
Kerttu-Kyllikki
Onkohan meillä ap:n kanssa yhteinen kaveri? Kuulostaa nimittäin hurjan tutulta tuo touhu.
rj
Just samanlaista kuin veljellä ja sen avovaimolla.. Molemmilla isovanhemmilla hoidattavat lapsensa. Mutta eivät kysele, kunhan vievät vain.
onneton
Jos on pohjois-karjalassa niin sitten voi olla...Alkuperäinen kirjoittaja Kerttu-Kyllikki:
onneton
Ai kerätä voimia vapaalla=viihteelläAlkuperäinen kirjoittaja hmm:no, mutta nythän ne vanhemmat jaksaa sen kanssa valvoa, kun ovat saaneet kerätä voimia vapaalla.Alkuperäinen kirjoittaja onneton:
Mutta ensimmäinen ja viimeinen kerta oli kuin noin pieni oli meillä hoidossa. Tervetullut on hoitoon uudestaan sitten kun on vanhempi.
vieras
lueppas tää (ammattilaisen mielipide pienen vauvan hoitoonjätöstä)
Vauvan hoitoon jättäminen [5/2007]
Olisimme lähdössä mieheni kanssa noin neljän vuorokauden lomalle ja ajankohta on päätetty jo kauan aikaa sitten, mutta nyt mietityttää, voimmeko jättää vauvamme silloin mummolle hoitoon. Vauvamme olisi silloin noin puolivuotias. Lapsemme on ollut kyllä paljon tekemisissä mummonsa kanssa ja he tapaavat joka kuukausi (mummo asuu eri paikkakunnalla), joten kyseessä olisi tuttu henkilö, mutta mietityttää vain, onko se neljä päivää liian pitkä aika? Voiko lapsi alkaa vierastaa meitä? Tai voiko hänelle tulla erosta jotain traumoja?
Maya
Voi kuinka mielelläni vastaisin, että lähtekää vaan matkalle hyvällä mielellä! Valitettavasti näin en voi tehdä, kerron pian miksi, mutta sitä ennen muutama sana parisuhteesta. Tutkimuksissa on todettu parisuhdetyytyväisyyden kohoavan raskauden ajan aina vauvan syntymään saakka. Seuraavat kolme kuukautta tyytyväisyys laskee kuin kissan häntä. Onneksi tämä on ohimenevää. On tärkeää löytää jokin keino, millä yhteinen sävel parisuhteessa säilyy ja kypsyy.
Tämä onkin haaste, sillä vauvan turvallinen kehitys on niin riippuvainen ensisijaisesta hoitajasta, että yhteiset matkat eivät tässä vaiheessa ole ensisijainen keino parisuhteen hoitamiseen.
Vauva on biologisesti virittäytynyt luomaan alusta lähtien kiinteän suhteen häntä ensisijaisesti hoivaavaan vanhempaan, tässä tapauksessa ilmeisesti äitiin. Ensimmäinen puoli vuotta on tärkeää aikaa turvallisen perusmallin rakentamisen kannalta. Tällöin vauva oppii luottamaan siihen, että saa apua, kun sitä tarvitsee.
Äidistä on tullut 5-6 kuukauden ikään mennessä vauvan mielessä korvaamaton, ja jopa pienetkin erot, kuten äidin katoaminen vessan oven taakse, voivat saada vauvan hälytyskellot soimaan. Isän merkitys kasvaa päivä päivältä, mutta ei edes työssäkäyvä isä, saati sitten harvemmin tapaava (myöhemmin varmasti rakas) mummo, pysty vauvan kokemusmaailmassa korvaamaan äitiä tässä ikävaiheessa pidempiä aikoja.
Vauva on vahvasti läsnä nykyhetkessä. "Menneisyys" (aiemmat kokemukset) rakentuu hiljalleen vauvan muistiksi, oletuksiksi siitä, millainen maailma on. Vauva ei kykene kuvittelemaan muuta kuin aiemmin kokemansa. Vauvaa ei kuvaannollisesti "ole olemassa yksin". Vauva on olemassa vain äidin kanssa jaetun kautta. Äiti on vauvan muisti ja kokemuksien välittäjä. Vauvan aivot pystyvät käsittelemään kiihtymystä hyvin rajallisesti. Jotta vauva selviäisi kiihtymystilojen yli, hän tarvitsee tuttua äitiä: tuoksua, ääntä, syliä, kaikkea mikä on vauvalle tuttua ja turvallista.
Kokemukset, jotka ovat liian intensiivisiä vauvan kestettäväksi, johtavat hetkelliseen olemassaolon jatkuvuuden katkeamiseen (tyhjyyden tunne, ahdistus, paniikki, putoamisen tunne). Tällaiset kokemukset voivat jäädä vauvan kehon mieleen traumamuistoiksi ja voivat johtaa välttämiskäyttäytymiseen, jonka avulla vauva pyrkii (ei tietoisesti) selviämään sietämättömien kokemuksien kanssa. Tällaista käyttäytymistä voi olla esimerkiksi lohdutuksen tarpeen tukahduttaminen tai sylistä kieltäytyminen.
Arjessa vauva joutuu kohtaamaan miltei päivittäin hänelle sietämättömiä kiihtymystiloja (vaikkapa istuminen auton turvaistuimessa nälän yllättäessä). Olennaista onkin, että vauva saa toistuvasti kokemuksia siitä, että yhteys vanhempaan palautuu uudelleen ja mieli rauhoittuu vanhemman avulla. Nämä arkiset kokemukset eivät ole traumaattisia, toisin kuin mitä pidemmät erot vanhemmasta saattavat olla. Joskus toki elämässä sattuu asioita (sairaalareissu, äidin vakava uupuminen), jolloin vanhempi joutuu jättämään imeväisikäisen vauvan pidemmäksi ajaksi hoitoon.
Ideaalitapauksissa hoitajana toimii silloin toinen vanhempi, joka on vauvalle päivittäisestä arjesta tuttu.
Vielä matkaanne ajatellen, jo maiseman vaihdos, vaikkakin yhdessä vauvan kanssa, voi tuntua virkistävältä vastapainolta arjen rutiineille. Onnea ja jaksamista vauvan hoitoon ja parisuhteeseen!
Katri Kanninen
Vauvan hoitoon jättäminen [5/2007]
Olisimme lähdössä mieheni kanssa noin neljän vuorokauden lomalle ja ajankohta on päätetty jo kauan aikaa sitten, mutta nyt mietityttää, voimmeko jättää vauvamme silloin mummolle hoitoon. Vauvamme olisi silloin noin puolivuotias. Lapsemme on ollut kyllä paljon tekemisissä mummonsa kanssa ja he tapaavat joka kuukausi (mummo asuu eri paikkakunnalla), joten kyseessä olisi tuttu henkilö, mutta mietityttää vain, onko se neljä päivää liian pitkä aika? Voiko lapsi alkaa vierastaa meitä? Tai voiko hänelle tulla erosta jotain traumoja?
Maya
Voi kuinka mielelläni vastaisin, että lähtekää vaan matkalle hyvällä mielellä! Valitettavasti näin en voi tehdä, kerron pian miksi, mutta sitä ennen muutama sana parisuhteesta. Tutkimuksissa on todettu parisuhdetyytyväisyyden kohoavan raskauden ajan aina vauvan syntymään saakka. Seuraavat kolme kuukautta tyytyväisyys laskee kuin kissan häntä. Onneksi tämä on ohimenevää. On tärkeää löytää jokin keino, millä yhteinen sävel parisuhteessa säilyy ja kypsyy.
Tämä onkin haaste, sillä vauvan turvallinen kehitys on niin riippuvainen ensisijaisesta hoitajasta, että yhteiset matkat eivät tässä vaiheessa ole ensisijainen keino parisuhteen hoitamiseen.
Vauva on biologisesti virittäytynyt luomaan alusta lähtien kiinteän suhteen häntä ensisijaisesti hoivaavaan vanhempaan, tässä tapauksessa ilmeisesti äitiin. Ensimmäinen puoli vuotta on tärkeää aikaa turvallisen perusmallin rakentamisen kannalta. Tällöin vauva oppii luottamaan siihen, että saa apua, kun sitä tarvitsee.
Äidistä on tullut 5-6 kuukauden ikään mennessä vauvan mielessä korvaamaton, ja jopa pienetkin erot, kuten äidin katoaminen vessan oven taakse, voivat saada vauvan hälytyskellot soimaan. Isän merkitys kasvaa päivä päivältä, mutta ei edes työssäkäyvä isä, saati sitten harvemmin tapaava (myöhemmin varmasti rakas) mummo, pysty vauvan kokemusmaailmassa korvaamaan äitiä tässä ikävaiheessa pidempiä aikoja.
Vauva on vahvasti läsnä nykyhetkessä. "Menneisyys" (aiemmat kokemukset) rakentuu hiljalleen vauvan muistiksi, oletuksiksi siitä, millainen maailma on. Vauva ei kykene kuvittelemaan muuta kuin aiemmin kokemansa. Vauvaa ei kuvaannollisesti "ole olemassa yksin". Vauva on olemassa vain äidin kanssa jaetun kautta. Äiti on vauvan muisti ja kokemuksien välittäjä. Vauvan aivot pystyvät käsittelemään kiihtymystä hyvin rajallisesti. Jotta vauva selviäisi kiihtymystilojen yli, hän tarvitsee tuttua äitiä: tuoksua, ääntä, syliä, kaikkea mikä on vauvalle tuttua ja turvallista.
Kokemukset, jotka ovat liian intensiivisiä vauvan kestettäväksi, johtavat hetkelliseen olemassaolon jatkuvuuden katkeamiseen (tyhjyyden tunne, ahdistus, paniikki, putoamisen tunne). Tällaiset kokemukset voivat jäädä vauvan kehon mieleen traumamuistoiksi ja voivat johtaa välttämiskäyttäytymiseen, jonka avulla vauva pyrkii (ei tietoisesti) selviämään sietämättömien kokemuksien kanssa. Tällaista käyttäytymistä voi olla esimerkiksi lohdutuksen tarpeen tukahduttaminen tai sylistä kieltäytyminen.
Arjessa vauva joutuu kohtaamaan miltei päivittäin hänelle sietämättömiä kiihtymystiloja (vaikkapa istuminen auton turvaistuimessa nälän yllättäessä). Olennaista onkin, että vauva saa toistuvasti kokemuksia siitä, että yhteys vanhempaan palautuu uudelleen ja mieli rauhoittuu vanhemman avulla. Nämä arkiset kokemukset eivät ole traumaattisia, toisin kuin mitä pidemmät erot vanhemmasta saattavat olla. Joskus toki elämässä sattuu asioita (sairaalareissu, äidin vakava uupuminen), jolloin vanhempi joutuu jättämään imeväisikäisen vauvan pidemmäksi ajaksi hoitoon.
Ideaalitapauksissa hoitajana toimii silloin toinen vanhempi, joka on vauvalle päivittäisestä arjesta tuttu.
Vielä matkaanne ajatellen, jo maiseman vaihdos, vaikkakin yhdessä vauvan kanssa, voi tuntua virkistävältä vastapainolta arjen rutiineille. Onnea ja jaksamista vauvan hoitoon ja parisuhteeseen!
Katri Kanninen
susi
Ollaan niin tietävinään lasten hoidosta ja sitten heitellään näitä "asiantuntijoiden" kommentteja. Noita kommentteja löytyy puolesta vastaan. Sama kun jotkut pervot imettävät melkein vuoden ikäiseksi.
4n mamma
Täällä 1 pervo sitten ilmottautuu! Imetänyt kaikkia neljää lasta vuoden ikään ja vähän yli