kaveri on ärsyttävä kotihoito fanaatikko!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja koti vs päiväkoti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No periaatteessa olen kaverisi kanssa samoilla linjoilla, normaalilapsien pitäisi mun mielestä kodinkin arjessa pärjätä ihan hyvin "tylsistymättä". Mutta jos lapset ovat tosiaan vain pari päivää viikossa hoidossa, niin sehän on melkein sama kuin joku kerho. Että siinä mielessä ihan sama. Mutta kokoaikaista päivähoitoa en kuitenkaan ymmärrä silloin kun toinen vanhemmista on kotona.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No on siinä se ero, että joku työssäkäyvä joutuu sitten ehkä kuskaamaan lapstaan hankalan matkan päähän hoitoon, kun virikemukulat vie paikat lähipäiväkodista. Kun on itse ollut siinä tilanteessa, että kunnan tarjoamaan hoitopaikkaan olisi ollut mahdotonta kuljettaa ilman autoa, niin tiedä mistä puhun. Onneksi meidän kunta on nyt tehnyt viisaan ratkaisun ja lakannnut maksamasta kuntalisää niille, jotka vievät osan lapsistaan hoitoon ja osa on kotona. Kuntalisää saavat vain ne, jotka pitää kaikki alle kouluikäiset kotona, eskarilaisia lukuunottamatta. Tiedän muitakin kuntia, missä on näin ja veikkaan, et monessa perheessä kummasti löytyykin yhtäkkiä halua viedä niitä isompia lapsia kerhoon ja muihin harrastuksiin päiväkodin sijaan varsinkin jos kuntalisä olisi suuri.

Mutta jos tilanne on tämä kuin ap:lla, niin kunnan tulee sitten tarjota sitä kerhotoimintaa ettei "virikemukulat" vie niitä päivähoidon paikkoja. Kyllä tuon ikäiset lapset nyt kuitenkin jotain aktiviteettia elämäänsä tarvitsevat minunkin mielestäni, kerhoa, ohjattua liikuntaa, virikehoitoa.. jotain.
 
Ihmettelen hiukan miksi otit aiheen täällä esiin. Nimimerkkien takaa kun on niin helppo huudella... Mutta kun kerran kommentteja haluat, niin täältä tulee lisää mielipiteitä!

Kasvatusalan ammattilaisena tiedän lasten olevan todella erilaisia. Lapset kuitenkin tarvitsevat sosiaalisia kontakteja, toisten lasten kanssa leikkimistä ja ikätasolleen sopivaa tekemistä riippumatta luonteenpiirteistään jne. Se, kuinka paljon kukin mitäkin tarvitsee, riippuu ihan lapsesta.

Yksi tämän päivän ongelmia jo päiväkodeissa (saati sitten kouluissa) on lasten huono kyky kestää tylsyyttä/pitkäveteisyyttä/epämiellyttäviä tehtäviä. Kaiken pitäisi olla mielekästä, hauskaa, mukavaa, innostavaa ja mielellään vielä melko hyvin "valmiiksi pureskeltua". Tänä päivänä lasten kasvatuksessa sorrutaan helposti lasten viihdyttämiseen ja ohjelman järjestämiseen. Ja kun lapset siihen oppivat ja tottuvat, alkavat he sitä myös vaatia. Omat taidot itsenäiseen toimintaan eivät pääse kehittymään ja tämä näkyy myöhemmin myös kyvyttömyytenä ottaa vastuuta omista teoista. Päiväkoti-ikäisillä huomaa huolestuttavasti mielikuvituksen heikkoa kehitystä, leikit eivät ole keksittyjä vaan ohjelmien, elokuvien ja pelien toistamista. Monet hahmot ovat tavalla tai toisella erityisiä, supereita, lentävät tai omaavat taikavoimia. Tällaiset leikit ovat toki myös leikkiä, mutta niiden osuus leikeistä on huolestuttavasti kasvussa.

Ap:n tilanteessa varsinkin vanhin lapsista kaipaa varmasti ystäviä, harkitsemisen arvoista olisi yhtenä vaihtoehtona harrastuksen aloittaminen ja vaikkapa sovittu kyläpäivä, jolloin kaveri tulee kylään tai mennään kaverille leikkimään. MUTTA oikeasti jokaisen perheen on mietittävä mihin rahkeet riittävät ja minkä ratkaisun kanssa on valmis elämään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No on siinä se ero, että joku työssäkäyvä joutuu sitten ehkä kuskaamaan lapstaan hankalan matkan päähän hoitoon, kun virikemukulat vie paikat lähipäiväkodista.

Mutta ap:n tapauksessahan päiväkodissa on tyhjiä paikkoja, joten mitä pari lasta lisää siellä haittaa? Ehkä parempi jopa että ne lapset käyvät siellä, ettei lähipäiväkotia lakkauteta kannattamattomana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kukin tyylillään:
Ap:n tilanteessa varsinkin vanhin lapsista kaipaa varmasti ystäviä,

En nyt suoraan tarkoita kommentoida sulle, mutta yleensäkin on aika yleistä ajatella niin että lapset kaipaavat yleisesti toisen lapsen seuraa. Siis ihan kenen lapsen vaan. Eli monien aikuisten mielestä on ihan sama onko se lapsi siellä päiväkodissa niiden kavereiden kanssa vai aloittaako uuden harrastuksen, jossa ei tunne ketään.

Lapsetkin ovat yksilöitä, joilla on ihan oikeati tunteet ja jotka tutustuvat ihmiseen kuten me aikuisetkin. Lapset solmivat ihan oikeita ystävyyssuhteita ja heillä on ihan oikeita kavereita. Ei aikuinenkaan pidä jokaisesta omanikäisestään eikä ystävysty hänen kanssaan, miksi sitten lapselta vaaditaan sitä?
 
Mun mielestä teet hyvän ratkaisun ja tekisin itse samalla tavalla :)
Oon sitä mieltä et täälä vinkuu lähinnä ne superäitiä leikkivät tosta kotona olosta. Mun mielestä tarha on hyvä sosiaalisten taitojen oppipaikka ja pari päivää viikossa siellä tekee hyvää lapsille.
Itse viihdyin tarhassa pienenä tosi hyvin ja samaa tekee omat lapseni. Monet äidit vaan laittavat ns. oman äitiysylpeytensä lastensa edelle jos oikeasti väittävät että tarha on huono paikka lapsille ja koti kaiken edellä. Se lapsi kun ei menetä mitään jos on pari päivää viikossa muualla kun kotona.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pesky Pixie:
No periaatteessa olen kaverisi kanssa samoilla linjoilla, normaalilapsien pitäisi mun mielestä kodinkin arjessa pärjätä ihan hyvin "tylsistymättä". Mutta jos lapset ovat tosiaan vain pari päivää viikossa hoidossa, niin sehän on melkein sama kuin joku kerho. Että siinä mielessä ihan sama. Mutta kokoaikaista päivähoitoa en kuitenkaan ymmärrä silloin kun toinen vanhemmista on kotona.

Mun lapset ei sit ole "normaaleja" kun tylsistyvät kotona.. Ser on niin helppo sanoa kun ei tunne toisen lapsia. Mun poika vaatii kovasti tekemistä KOKO ajan tai ei viihdy ja täällä ei vaan ole kavereita muuta kun päivähoidon jälkeen jolloin lapset ovat kotona. Eli meillä lapset tarhassa vaan sillon kun tarve eli max 14 päivää/kk ja aina ne päikkyyn kaipaa kavereiden seuraan kunnes tulee ilta ja lähitienoon kaverit on paikalla.
 
Jos tosiaan kerhoja,puistoja,leikkikavereita, harrastuksia ei ole lähellä tai sinne on vaikea mennä. Pari kertaa viikossa päiväkotiin meno ei mielestäni ole mitenkään ihmeellistä. Mutta varmaan myös tosiaan katsoisin että se pysyy siinä parissa päivässä, ja koittaisin sitä kotiarkea. Onhan se erilaista, mutta 5v osallistuu kodintöihin jo omalla panoksellaan ja innostuu helposti, kotona voi maalata ja askarrella antaa mielikuvituksen lentää. Nauttisin rauhallisista aamuista, kun kuitenkin aika verkkaista se elämä vauvan kanssa on aluksi yms. Ja sitten on ne aktiivisemmat tarhapäivät erikseen.
 
Ihan oikein teet, kyllä asioita pitää katsoa kokonaisuutena. Olisihan se nyt järjetöntä sunkin ajella satoja kilometrejä viikossa etsimässä harrastusta/kerhoa ja kavereita lapsille, kun päiväkodissa on tilaa ja vanhat kaverit!!
Joku täällä kritisoi valintaa sen vuoksi, kun joku työssäkäyvä joutuu sitten kuljettamaan lapsia hankalien matkojen päähän. Jos päiväkotipaikkoja ei käytetä, toimintaa supistetaan, ja uusia paikkoja hakevat vanhemmat kuskaavat lapsiaan hankalien matkojen päähän. Näin haja-asutusalueilla voi käydä. Järki käteen!
 
Sinä olet oikeassa. Olen ennen ollut kotihoitofanaatikko, mutta kun lapseni kasvoi, muutin mieleni. Teet aivan oikein, ystäväsi on tietämätön ja oppii läksynsä myöhemmin. Ajattelet lastesi parasta. En kiikuttaisi mitään 2-vuotiasta päiväkotiin todellakaan, mutta isommat lapset ovat eri juttu.
 
Totta hitossa ne menee sinne päikkyyn tuossa tilanteessa. Varsinkin kun vapaita paikkoja on pk:ssa niin sehän on vaan järkevää, että pk pysyy pystyssä ja tädit voivat pitää työpaikkansa.

Eikä se kerhoilukaan ole aina mikään itsestäänselvyys. Eli esim meidän kunnassa jouduttiin vähentämään kehoaikaa kolmesta kerrasta viikossa kahteen, koska sinne oli niin paljon hakijoita. Muuten ei olisi ollut mahdollisuutta tarjota kerhopaikkaa kaikille. Toivottavasti vuoden päästä saataisiin sitten uusia ohjaajia tms että paikat riittäisi, muuten ei ole mitään isommille lapsille ja sitten ne päivähoitopaikat vasta täyttyykin. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tottakai koti on tylsä paikka jos vanhemmat ei pysty lapsille antamaan mitään virikkeitä.

Ja aina sitä ei pysty/ehdi/jaksa kun on pieni vauva. Siksi musta on ihan fine, jos lapsi on esim pari päivää viikossa tutussa hoitopaikassaan kaveriensa kanssa leikkimässä. Mikä useimmille lapsille mieluisaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja poipoipoi:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tottakai koti on tylsä paikka jos vanhemmat ei pysty lapsille antamaan mitään virikkeitä.

Ja aina sitä ei pysty/ehdi/jaksa kun on pieni vauva. Siksi musta on ihan fine, jos lapsi on esim pari päivää viikossa tutussa hoitopaikassaan kaveriensa kanssa leikkimässä. Mikä useimmille lapsille mieluisaa.

Jaksaa, tai ei vaan viitsi..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja poipoipoi:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tottakai koti on tylsä paikka jos vanhemmat ei pysty lapsille antamaan mitään virikkeitä.

Ja aina sitä ei pysty/ehdi/jaksa kun on pieni vauva. Siksi musta on ihan fine, jos lapsi on esim pari päivää viikossa tutussa hoitopaikassaan kaveriensa kanssa leikkimässä. Mikä useimmille lapsille mieluisaa.

Jaksaa, tai ei vaan viitsi..

Miten vain. Kotona kuitenkin yli 95% ajastaan jos on osa-aikahoidossa lyhyet päivät. Ei se, onko lapsi kotona 24/7 tai sen muutaman prosentin ajastaan hoidossa, kerro vielä mitään siitä, miten aktiivisia, ihania, rakastavia ja mukavia vanhemmat ovat tai eivät ole.

Jos hoitoonmeno on mieluisaa ja lapsi ikävöi ystäviään, miksi ei menisi parina päivänä viikossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
ja mielestäni sekin olisi typerää katkaista 5v:n päiväkoti "ura" ja sitten kuitenkin taas vuoden päästä pistää eskariin.

No toi nyt on ihan älytön perustelu. Jätä säkin lomas pitämättä ettei vaan ura yhtään katkea.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tottakai koti on tylsä paikka jos vanhemmat ei pysty lapsille antamaan mitään virikkeitä.

No jos äiti on yksin kotona vastasyntyneen vauvan ja kahden mahdollisesti vilkkaan alle kouluikäisen kanssa, niin voi olla tosiaan hieman hankala keksiä joka päivälle hirveä kasa virikkeitä samalla kun kenties valvotun yön jälkeen syöttää ja nukuttaa vauvaa, vaihtaa vaippaa jne. Kaikki kun ei oo näitä kaikkivoipia superäitejä, joita tämä palsta on pullollaan :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tottakai koti on tylsä paikka jos vanhemmat ei pysty lapsille antamaan mitään virikkeitä.

No jos äiti on yksin kotona vastasyntyneen vauvan ja kahden mahdollisesti vilkkaan alle kouluikäisen kanssa, niin voi olla tosiaan hieman hankala keksiä joka päivälle hirveä kasa virikkeitä samalla kun kenties valvotun yön jälkeen syöttää ja nukuttaa vauvaa, vaihtaa vaippaa jne. Kaikki kun ei oo näitä kaikkivoipia superäitejä, joita tämä palsta on pullollaan :D

Sorry vaan, en mä ainakaan mikään superäiti ollu. Mulla oli reilu 2v ja 1v9kk ja vauva. Ei se puistoon kävely, pihalla oleminen ja kavereilla käyminen vaadi kauheetakaan ponnistusta. Uskoisitte jos viitsisitte edes kokeilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tottakai koti on tylsä paikka jos vanhemmat ei pysty lapsille antamaan mitään virikkeitä.

No jos äiti on yksin kotona vastasyntyneen vauvan ja kahden mahdollisesti vilkkaan alle kouluikäisen kanssa, niin voi olla tosiaan hieman hankala keksiä joka päivälle hirveä kasa virikkeitä samalla kun kenties valvotun yön jälkeen syöttää ja nukuttaa vauvaa, vaihtaa vaippaa jne. Kaikki kun ei oo näitä kaikkivoipia superäitejä, joita tämä palsta on pullollaan :D

Sorry vaan, en mä ainakaan mikään superäiti ollu. Mulla oli reilu 2v ja 1v9kk ja vauva. Ei se puistoon kävely, pihalla oleminen ja kavereilla käyminen vaadi kauheetakaan ponnistusta. Uskoisitte jos viitsisitte edes kokeilla.

Useimmat "kokeileekin" sitä viisi päivää viikossa (ja jopa onnistuu siinä) "vaikka"lapsi onkin parina päivänä hoidossa :)

Haluaisin tuoda myös esiin sen, että jokainen vauva on erilainen (esim heräilyt, imetykset jne) ja jokainen äiti toipuu synnytyksestä eri tavoin ja kokee esim yöherätykset erilailla. Luontainen unentarve on sellainen jota on vaikeaa, ellei mahdotonta muuttaa ja jotkut univaje tekee oikeasti aika sekopäiseksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tottakai koti on tylsä paikka jos vanhemmat ei pysty lapsille antamaan mitään virikkeitä.

Kyllä vanhemmat pystyy järjestämään samalla lailla virikkeitä kotona. Ei niiden "virikkeiden " tarvitse olla mitään ihmeellistä.
Mieluummin pidin omat lapset kotona kuin pistin päiväkotiin ylisuuriin ja vajain resurssein ylläpidettyihin päiväkotiryhmiin.
Jokainen puolipäiväinen ja osaviikkoinen lapsi suurentaa ryhmän kokoa :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tottakai koti on tylsä paikka jos vanhemmat ei pysty lapsille antamaan mitään virikkeitä.

No jos äiti on yksin kotona vastasyntyneen vauvan ja kahden mahdollisesti vilkkaan alle kouluikäisen kanssa, niin voi olla tosiaan hieman hankala keksiä joka päivälle hirveä kasa virikkeitä samalla kun kenties valvotun yön jälkeen syöttää ja nukuttaa vauvaa, vaihtaa vaippaa jne. Kaikki kun ei oo näitä kaikkivoipia superäitejä, joita tämä palsta on pullollaan :D

Sorry vaan, en mä ainakaan mikään superäiti ollu. Mulla oli reilu 2v ja 1v9kk ja vauva. Ei se puistoon kävely, pihalla oleminen ja kavereilla käyminen vaadi kauheetakaan ponnistusta. Uskoisitte jos viitsisitte edes kokeilla.

Nyt olikin kyse vähän vanhemmista lapsista. Ja siitä ettei kavereita ole lähellä. Eli turha kiillottaa sädekehää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tottakai koti on tylsä paikka jos vanhemmat ei pysty lapsille antamaan mitään virikkeitä.

Ei vanhemmat pysty aintamaan samanlaisia kaverisuhteita kuin oikeat kaverit, joita saa varmimmin ollessaan hoidossa kodin ulkopuolella. Siellä lapsi oppii myös pitämään puoliaan kun äiti ei aina ole ratkomassa riitoja kun niitä tulee. 5v. tarttee mun mielestä ehdottomasti muutaman kerran viikossa joko päiväkerhoa ilman vanhempiaan tai päiväkodissa olemista, että pärjää sitten eskarissa ja koulussa sosiaalisesti.

Yleensä myös lapsen oppimista haittavat ongelmat havaitaan parhaiten päiväkodissa ja niihin saa apua parhaiten kun ne havaitaan ajoissa, koska eskarivuosi on lyhyt aika tehdä enää yhtään mitään. Omat vanhemmat ovat yleensä aika sokeita omaa lasta koskevissa ongelmissa ja kotihoidossa ne on hyvä peittää ja sitten ne räjähtävän naamalle eskarissa tai vasta koulussa.
 
Jos puhtaasti lapsesta lähdetään, useimmille 5-vuotiaille omien hyvin kaverien näkeminen ja omassa hyvässä hoitopaikassa oleminen on kiva juttu eikä kamalaa :) Silti hän on tyyliin 95% ajastaan vanhempiensa kanssa. Eikä tosiaan se, että äiti on kotona ja lapsi myös 24/7, kerro vielä mitään siitä, viitsitäänkö kotona nähdä vaivaa minkään suhteen tai miten laadukasta kasvatusta tai kotoloja vanhemmat lapsilleen tarjoavat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tottakai koti on tylsä paikka jos vanhemmat ei pysty lapsille antamaan mitään virikkeitä.

Kyllä vanhemmat pystyy järjestämään samalla lailla virikkeitä kotona. Ei niiden "virikkeiden " tarvitse olla mitään ihmeellistä.
Mieluummin pidin omat lapset kotona kuin pistin päiväkotiin ylisuuriin ja vajain resurssein ylläpidettyihin päiväkotiryhmiin.
Jokainen puolipäiväinen ja osaviikkoinen lapsi suurentaa ryhmän kokoa :(

Päiväkodeissa on eroja. Meidän päiväkodissa en ole ikinä nähnyt, että kaikki ryhmän lapset olisivat samaan aikaan paikalla. Hoitajat ovat pysyneet samoina vuodesta toiseen ja tunnelma on hyvä ja rauhallinen.
 

Yhteistyössä