Kavereilla syöminen?

Toisen ketjun innoittamana...

Mikä siinä on niin kauheeta, ettei niille lapsen kavereille voi tarjota/antaa ruokaa kun oma perhe syö??! Luulis ettei se rahasta voi johtua ja jos kuitenkin omalle perheelle sen ruuan jokatapauksessa tekee niin ei siitä ylimääräistä vaivaakaan pitäs olla.

Omat lapset on niin pieniä vielä, että kyläilyt hoidetaan vanhemman seurassa. Mutta omasta lapsuudesta muistan, että aina kun itse oli kavereilla tai kaverit meillä niin ruokaa tarjottiin puolin ja toisen ilman sen kummempia sopimisia (tyyliin söitkö jo kotona vai syötkö meillä). Mun mielestä olis jotenkin tylsä syödäkin jos yks olis porukan ulkopuolella.

Tulevaisuudessa meillä ainakin on keittiö auki ihan kaikille sillon kun ruokaa tarjolla on! Minne on kadonnut kaikki yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen?? *avaa sateenvarjon*

 

Kyllä meillä ruokitaan kaikki, jotka ovat talossa ruoka-aikaan, niin lapset kuin aikuisetkin. Samaa tekevät kaverit myös.

 

ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin meillä kyllä tarjotaan lapsen kavereille,jos sattuuvat olemaan ruoka-aikaan käymässä..

 

Joskus ruokin, joskus en. Riippuu ihan siitä, kuka meillä on kylässä, mitä ollaan hänen vanhempiensa kanssa sovittu, mitä meillä on ruokana, jne.

 

Kaikki ruokitaan jotka paikalla sattuu oleen.

 

Ei voi rahasta johtua? Mitenniin? Itse olen kotihoidontuella niin jos tässä vielä söis yksi tai kaksi lasta lisää niin ei se nyt kauheesti ilahduttais. EI ole tosin tilannetta tullut eteen vielä, kun vanhin vasta eskarissa mutta en aio alkaa ruokkia jatkuvasti toisten lapsia. Satunnaisesti eri, jos joku meillä vaikka SOVITUSTI koko päivän.

Muistan muuten kun olin itse lukiossa, alaikäinen kuitenkin vielä. Asuin isäni luona ja hän oli uusissa naimisissa ja tässä oli hieman tätä "paha äitipuoli" -asetelmaa.

Kerran koulun jälkeen olimme meillä, minä ja kaksi ystävääni. Olimme keittäneet kahvia. Siis pelkkää kahvia ja joimme sitä. Ei edes mitään voileipäkeksipakettia ollut edessämme. Enkä muutenkaan syöttänyt meillä kavereita, harvoin sitä kahviakaan joimme juuri siitä syystä, että olimme mieluummin muualla kuin meillä.

No joimme siis kahvia ja sitten isäni ja tämä äitipuoleni tulevat töistä niin tämä tulee kiljumaan siihen meidän eteen, että "Tämä ei ole mikään saatanan sosiaalitoimisto, mitä helvettiä te siinä oikein teette?!?!?!" Jäi sit muuten kahvit kesken.

 

No kyllä meillä tarjotaan kaikille. En osaisi kuvitella, että alkaisin syömään, tarjoamatta muille...

 

Mun mielestä vaan on pirun outoa, kun lapsi tulee sanomaan; Äiti sanoi, että jos mulle tulee nälkä, niin voin tulla teille syömään.

 

Joskus ruokin, joskus en. Riippuu ihan siitä, kuka meillä on kylässä, mitä ollaan hänen vanhempiensa kanssa sovittu, mitä meillä on ruokana, jne.

samoin.
ja nyt noita naapureiden lapsia on alkanut itsenäisesti pyörii tässä meilläkin päivittäin pojan kaverina, joten mulle ei tod tule huonoo omaatuntoo olla heille tarjoomatta, kun heidän omat lihapadat on siinä nurkan takana, jos nälkä tulee.
itse en tykkää siitä että mun lapsi söis kylässä- tosin en nyt siitä repisi pelihousuja, mutta noin niinku pääsääntösesti - jotenehkä sekin vaikuttaa.

 

Minä suhtauduin lasten pienempiä ollessa siten, että kaikki lapset, joitten vanhempien kanssa on ruokailusta sovittu, ruokin ilomielin. Muuten en. En halunnut, että meidänkään lapset syövät kavereiden luona ja minä teen kotona ruokaa heille "turhaan"

 

Varsinkaan kun en tunne koko äitiä, ja lapsikin on ihan uusi tuttavuus. Ja asiasta ei ollut sovittu mun kanssa. Ja lapselle ei ole tarjolla kotona ruokaa 8-9 tuntiin.

 

Joskus ruokin, joskus en. Riippuu ihan siitä, kuka meillä on kylässä, mitä ollaan hänen vanhempiensa kanssa sovittu, mitä meillä on ruokana, jne.

Näin. Ja etenkin: onko sitä ruokaa kaikille. (Ei aina osaa varautua asiaan.) Ja onko se sama naama aina ruokapöydässä...

 

meillä tarjotaan kaikille, mutta lapseni on ollu kylässä paikassa missä ei tarjottu ruokaa vaikka muut söi, jokanen tyylillään, mutta ikävä lapselle (5v) ku muut syö sellasta ruokaa mikä varmasti ois lapsellekkin maistunu niin ei saanu, piti oottaa vieressä.

 

5-vuotiaan kaverit asuvat muutaman metrin päässä naapureissa. Piipahtavat kotona syömässä ruoat, välillä meillä mehua & keksiä.

Meillä on molemmat vanhemmat päivät töissä ja lapsi päivähoidossa, kotiin tullessa rauhoitutaan hetki oman perheen kesken ja syödään, jonka jälkeen lapsi lähtee vielä hetkeksi kavereiden kanssa leikkimään.

 

Kun mä olin lapsi,niin meillä eikä kavereiden luona tarjottu automaattisesti ruokaa paitsi jos oli selvää,että olen tuntitolkulla kylässä ollut tai päinvastoin.Nyt kun on omia lapsia niin tuntuu taas ihan itsestäänselvältä,että kun lapset tuosta kasvaa ja heillä kavereita alkaa meillä käymään niin ruoka-aikaan myös kavereille tarjotaan ruokaa.Toisaalta taas en odota,että lasteni kavereilla vanhemmat toimivat samoin,vaan tulen ohjeistamaan lapsia tulevissa tilanteissa sitten.

 

Ei voi rahasta johtua? Mitenniin? Itse olen kotihoidontuella niin jos tässä vielä söis yksi tai kaksi lasta lisää niin ei se nyt kauheesti ilahduttais. EI ole tosin tilannetta tullut eteen vielä, kun vanhin vasta eskarissa mutta en aio alkaa ruokkia jatkuvasti toisten lapsia. Satunnaisesti eri, jos joku meillä vaikka SOVITUSTI koko päivän.

Harvoin ne lapset niin hirveästi syö, että siitä vararikkoon joutus. Ja tuskin se kevereilla syöminen ihan jokapäivästä on. Itsekkin kodinhoidon tuilla elelen..


Kiva kuulla, ettei kaikki vanhemmat vedä heti hernettä nenuun jos lapsen kaverit "pitäs ruokkia".

 

Harvoin ne lapset niin hirveästi syö, että siitä vararikkoon joutus. Ja tuskin se kevereilla syöminen ihan jokapäivästä on. Itsekkin kodinhoidon tuilla elelen..

Vetäähän tuollaiset 4-6 v muksut jo ihan isot annokset. Ainakin omat ja lasteni kaverit myös

 

Jos lapsen vanhempi käyttää vähävaraista talouttani ilmaisena soppakeittiönä välittämättä pätkääkään siitä syökö hänen lapsensa päivän aikana vai ei, en ruoki heitä päivittäin.

Jos taas lapsen tulosta ja olosta yli ruoka-aikojen on erikseen sovittu, niin varaan toki ruokaa myös vieraan tarpeisiin.

 

On tarjottu kaikille paikallaoleville. Mut jos sitte kouluaikana joku lisäsuu ois aina norkoamassa niin voisin jo aatella, en kuitekaan ole vieraiden lasten ruoka-automaatti ja heillä koditkin on.

 

kyllä meillä ainakin ruokaa tarjotaan myös lapsen kavereille jos haluavat. olisi se kurjaa pistää ne odottamaan jonnekin.. ja toisaalta omakin lapsi syö paremmin kun ei ole kiire leikkimään vaan kaverikin syö..

 

Varsinkaan kun en tunne koko äitiä, ja lapsikin on ihan uusi tuttavuus. Ja asiasta ei ollut sovittu mun kanssa. Ja lapselle ei ole tarjolla kotona ruokaa 8-9 tuntiin.

Varsinkin tollasessa tilanteesse itse ainakin tarjoisin ruokaa ja olisin huolissani lapsesta jos omat vanhemmat ei huolehdi. Onkohan kaikki kotona hyvin vai vain jokin sekaannus..?

 

Ei meilläkään aina kaverit ruokaa saa. Naapurin lapset, jotka asuvat näissä samoissa taloissa saavat mennä kotiinsa syömään ja näin olen omallenikin sanonut, että kotiin tulee syömään, jos ei muuta ole sovittu. Leikkivät päivittäin yhdessä ja omaa kotiin on tosiaan pisimmilläänkin ehkä 100 m. Jos muksulle tulee kavereita suoraan koulusta, niin tarjoan ruokaa samalla kun itsekin syödään. Jos paistan lettuja, leivon tms. niin tarjoan aina myös kavereille. Myös hedelmiä jne. saa kaveritkin syödä, jos omakin ottaa. On toiminut meillä.
Ja olen tässä kyllä Åboriginaalin kanssa samoilla linjoilla, että ruuan tarjoaminen riippuu paljon siitäkin, mitä olen tehnyt. On helompi tarjota kaverille, jos on tehnyt laatikkoa, keittoa tms. kuin jotakin "kappaletavaraa", jonka on ehkä laskenut oman perheen kulutuksen mukaan.

 

Joopanoo:

Varsinkaan kun en tunne koko äitiä, ja lapsikin on ihan uusi tuttavuus. Ja asiasta ei ollut sovittu mun kanssa. Ja lapselle ei ole tarjolla kotona ruokaa 8-9 tuntiin.



Varsinkin tollasessa tilanteesse itse ainakin tarjoisin ruokaa ja olisin huolissani lapsesta jos omat vanhemmat ei huolehdi. Onkohan kaikki kotona hyvin vai vain jokin sekaannus..?

Annoin tietenkin ruokaa, ja ei ikävä kyllä ollut sekaannus.

 

Mun mies aina muistelee miten yks sen kaverin äiti yläasteikäisenä teki mielettömän hyvä lihapiirakoita ite kotona. Ilmeisesti sämpylätaikinasta tms, ja uunissa paistoi, niin että niissä oli jauhelihat ja riisit sisällä.

Olis kiva jos omilla lapsilla tällaiset ruokamuistot tulis minun tekemistä kokkauksista, joita olis varaa tarjota kavereillekin. Mutta tietenkään ei aina voi ruokkia laumaa teini-ikäisiä, vaikka haluaisi.

 

Meillä yksi kesä tyttö toi syömään välipalaa useamman kaverin monena päivänä...Siihen oli pakko sanoo et me ei tarjota kavereille.Ku ei yksinkertasesti ollu kiva tulla kotiin ku jääkaappi tyhjä ja leivät loppu.
Sillon saa myös kaverit jos aikuisia paikalla.Muuten meillä ruuan tarjoamis kielto kotona.Eri asia sitten jos soittaa ja kysyy lupaa.