Kauppareissu HELVETISTÄ!!! Ja pian varmaan lastesuojelu oven takana...

Tapahtuu vastaavaa täälläkin Ei keltään voi täydellisyyttä odottaa. Ja Emilyn voi tulla selittämään juttujaan vasta sit, kun oma lapsi on ton ikäinen ja saa vastaavat raivarit...

Oma lapsi on kohta 3vee ja on kyllä saanut varmasti pahempiakin raivareita kaupoissa kuin apn kuvailemassa tapauksessa

3 vee on 3vee. Mut 7-8 veen pitäisi ymmärtää jo enemmän. Ne raivarit ei oo ihan sama kun 3 veen uhma. Tervetuloa takas vastaamaan 5 vuoden päästä!

 

Mä olen itse ollut tollanen penskana, siis kiukutellut kaupassa lähes aina, kun halusin jotain :ashamed: ja äiti aika usein sitten antoi periksi..

Näin jälkikäteen parasta, mitä äiti olisi sillä hetkellä voinut tehdä, eli olis _nopeasti_ hoitanut ne ostokset (ettei äidin pinna kiristy pitkästä kauppareisusta kitisevän ipanan takia) ja siis nopeasti ulos kaupasta ja kotio. Eli ei puhu sille lapselle, ei vastaa siihen rutinaan (paitsi tietty alkuun ilmoitus ettei osteta!), pois vaan ja kotona keskustelu asiasta, lisäksi vastaisuuden varalle suunnitelkaa joku rangaistus, joka ehkäisee vastaavia juttuja tapahtumasta toiste.

 

Voimia! Kyllä ne siitä kasvaa... Uhmaikä loppuu kuulemma 25 vuoden jälkeen =) Tai ainakin helpottaa... Meillä 4 lasta, vanhin eskarissa, sitä odotellessa...

 

Lopetat sen raivoamisen. Hyvin yksinkertaista. Jos muksu kiukkuaa, ei se kauaa jaksa kun jätät sen noteeraamatta.

Kertoo neiti kaikkitietävä taas, jonka omat lapset on jotain vaunuikäsiä..

No ei kannata tulla kyselemään neuvoja tilanteeseen, jos ei voi hyväksyä sitä että se raivohulluäiti-käyttäytyminen ei todellakaan toimi.

 

Tapahtuu vastaavaa täälläkin Ei keltään voi täydellisyyttä odottaa. Ja Emilyn voi tulla selittämään juttujaan vasta sit, kun oma lapsi on ton ikäinen ja saa vastaavat raivarit...

Oma lapsi on kohta 3vee ja on kyllä saanut varmasti pahempiakin raivareita kaupoissa kuin apn kuvailemassa tapauksessa

Oletko näyttänyt mallia kun lapsesi saa raivareita, ei meillä vaan

 

Lukiko Rouva Emilyn edes tuota avausta!?!

Sympatiani ap:n puolella, raivokohtaus lapsella kaupassa ei ole mitään mukavaa. Varsinkin tuon ikäisellä, joka tasan tietää saavansa ulkopuolisten huomion huutamalla. :hug:

 

pahin vaihtoehto ois ollut antaa lapselle periksi. jätskin menettäminen oli kuitenkin rangaistus siitä toisen tönimisestä.

itse tiedän, että omia hermoja on joskus vaikea hallita, kun toinen jankkaa ja huutaa "jalassa kiinni". sillon pitää vain laskea kymmeneen ja olla hiljaa. huutaminen ei paranna asiaa, eikä loppujen lopuksi omaakaan oloa.

mutta se, mitä itse olisin tilanteessa tehnyt: jos lapsi oli todella otettava kauppaan mukaan, eikä autoa ollut käytössä (silloin olisi voinut jättää autoon odottamaan) toisaalta minulla ei vielä ole tuon ikäisestä tietoa, miten käyttäytyy jos jättää yksin autoon, meillä voi vielä kaks vuotiaan laittaa vöihin ja se ei siitä karkaa mihinkään toisaalta jätän tenskut autoon vain silloin, jos kumpikin on nukahtanut automatkalla.

kaupassa kirkuvaa lasta on vaikea rauhoittaa. lapsi luulee saavansa periksi, kun käyttää tarpeeksi ääntä ja muutenkin herättää huomiota (lattialle makaamaan, kirkuu, potkii, ym.) nähty on tuossa kassatyöskentelyssä monenlaista..

jos kunnon nuhtelu ei auta, niin ole kuin et huomaisikaan lapsen kiukkua. ei se jaksa koko päivää yksin tapella. periksi ei saa myöskään antaa, seuraavalla kerralla lapsi kyllä muistaa tämän ja toistaa koko episodin. meillä käytettiin pienenä sitä, että äiti uhkasi jättää seuraavan kerran kotiin kauppareissulta, jos ei oltu nätisti (kyllä tehosi), myös karkit yms. jää automaattisesti pois, jos ei ole kunnolla.

tässä on kyllä järkeä. Koita ap jaksaa :hug:

 

joo ymmärrän täysin, että meni hermot. ei ois munkaa hermo kestäny..

 

Täällä taitaa kaikki olla sellaisia täydellisiä äitejä jotka ei hermostu ikinä. On se kumma että heti haukutaan ap kun menettää hermot. Ihan luonnollista tuo on.

 

No en yhtään ihmettele että lapsi käyttäytyy noin, kun äiti antaa mallia :headwall:

Missähän vaiheessa äiti manku jäätelöä ja työnsi mukulan naama verille?

'

...sori, mä näin vaan mielessäni TUON tilanteen.

 

siis oikeesti.. aina toitotetaan että pitäis puhua niistä äitiyden "kielletyistä" tunteista jne NEGATIIVISISTAKIN asioista.. täällä ainakin jos joku niin erehtyy tekemään on näköjään saletti että paskaa sataa niskaan..
Ollaan me suomalaiset himputin outoa sakkia..

Sori, meni vähän aiheen ohi..

Ap:lle isosti jaksamista jos tilanne toistuu.. =) Koita vaan purra hammasta ja kestää "uhmakohtaus".

 

Miks sä noin kovasti hermostuit? Onko sulla tapana, vai onko hermot kireellä jostain syystä?

En mä tolleen normaalisti hermostu. Mutta eipä tämmösiä tilanteita oo ennen näin pahana ollukaan :/
Kun kuuntelee sen 15-20 min tota ulinaa ja raivoomista(joka ylty koko ajan kovemmaksi), ihmisten mulkoillessa vieressä, kiehahti päässä :ashamed:
En oo siitä ylpee millään lailla, siksi olis kiva tietääkin, miten muut olis hoitanu tilanteen.

 

taitaa emilynillä olla kyllä jotain vikaa ymmärryksessä...

 

Ymmärrän kyllä että joskus sitä kilahtaa. Äiti voi olla väsynyt, stressaantunut, kiukuttelua on jatkumoa kiukuttelu aamulle/yölle jne. Lapsi on jo sen verran iso, että kestää kyllä sen että äiti saa 'hulluuskohtauksen'.

Mä myös kannatan, että ensi kerralla annat huutaa, et noteraa mitenkään. Siis et edes niin, että sanot että älä huuda, vaan kerta kaikkiaan et huomioi lasta yhtään. Jos ei siltikään meinaa riittää hermot, menkää penkille mitä kaupoissa siinä kassojen luona yleensä on ja istut siinä kunnes lapsi on rauhoittunut. Laula vaikka itsellesi tai mieti jotain ihanaa, mistä sulle tulee hyvä olo ja jätä lapsen raivari huomioimatta.

Ja jätskin poisottaminen oli mun mielestä ihan ok juttu. Tuon ikäiseltä kuuluukin jo odottaa väkivallatonta elämää. Kaksi vuotias nyt ehkä vielä tönii ym miettimättä. Mutta kyllä ekaluokkalainen tietää jo, että siitä kyllä seuraa jotain.

 

No ei kannata tulla kyselemään neuvoja tilanteeseen, jos ei voi hyväksyä sitä että se raivohulluäiti-käyttäytyminen ei todellakaan toimi.

Miksi se sun pentus sitten raivoaa jos itse olet semmonen viilipytty? Ei taida omatkaan konstisi tehota vai?
Sitäpaitsi, sulla on tosiaankin vielä senverran pienet muksut, etten lähtis sinuna neuvomaan kouluikäsen äitiä.

 

Koska kaksi aikuista oli mukana, niin varmaan toinen olisi voinut mennä sinne kaupan pihalle sen kiukuttelevan lapsen kanssa tai jopa kotiin.

 

Tiedän tuon epäonnistumisen tunteen, ja häpeän siitä kuinka voikaan lapselleen raivostua pahasti, joskus ollu meilläkin tilanne samaa luokkaa ja siinä mulla ei ole auttanut muu kuin poistua paikalta, tyttö kun vielä alkaa karjumaan ihan täysillä ja jatkaa sitä puolikin tuntia että karjuu raivoissaan/itkuissaan samaa asiaa ja siihen auta mikään, koitan vaan olla "kuulematta" ja sitten kun rauhoittuu niin sit jutellaan.

 

Tapahtuu vastaavaa täälläkin Ei keltään voi täydellisyyttä odottaa. Ja Emilyn voi tulla selittämään juttujaan vasta sit, kun oma lapsi on ton ikäinen ja saa vastaavat raivarit...

Oma lapsi on kohta 3vee ja on kyllä saanut varmasti pahempiakin raivareita kaupoissa kuin apn kuvailemassa tapauksessa

No pikkulasten raivarit nyt ymmärtää, mutta eikö ap:lla ollut ekaluokkalainen huutaja kyseessä? Ja kun ympärillä on vielä muita ihmisiä todistamassa niin on tiukka paikka, varmasti huoli toisen lapsen naamastakin on lisännyt pinnan kiristymistä.

 

No en yhtään ihmettele että lapsi käyttäytyy noin, kun äiti antaa mallia :headwall:

Missähän vaiheessa äiti manku jäätelöä ja työnsi mukulan naama verille?

Ekaluokkalainen tuskin ajatellut toista tönäistyään, että hei pistänpä sen naaman verille. Väärin tehty tottakai ja jätskin menetys oli ihan oikein. Mutta ei kannata ihmetellä että lapset ei yhtään tottele jos ei itse kykene pysymään kasvattavana aikuisena tuollaisissa tilanteissa. Hermot menee joskus varmaan jokaiselta mutta se miten sen ilmaisee, onkin eri juttu. Ei auta että aikuinen vajoaa lapsen tasolle.

MLL sivuilta löytyy hyviä ohjeita vaikeisiin tilanteisiin jos niitä ei kuitenkaan halua nettipalstalla ottaa vastaan jonkun kirjoittamana.

 

Aikuiset ovat siksi aikuisia, että he pystyvät hallitsemaan reaktioitaan. Lapset eivät siihen pysty. Aikuisen ei todelllakaan ole pakko lähteä huutosirkukseen mukaan. MLLn sivuilla on lisää tietoa, jos kiinnostaa!

 

Tapahtuu vastaavaa täälläkin Ei keltään voi täydellisyyttä odottaa. Ja Emilyn voi tulla selittämään juttujaan vasta sit, kun oma lapsi on ton ikäinen ja saa vastaavat raivarit...

Oma lapsi on kohta 3vee ja on kyllä saanut varmasti pahempiakin raivareita kaupoissa kuin apn kuvailemassa tapauksessa

Oletko näyttänyt mallia kun lapsesi saa raivareita, ei meillä vaan

Ja niin, mitä isompi lapsi, sitä vaikeampaa hillitä itseään. Eikä mullakaan isoin ole kuin 5v. 3v:lle on vaikeampi suuttua, kuin 5v:lle. :/ Ja just siksi, kun isommalta sitä ymmärrystä odottaa enemmän.

 

No en yhtään ihmettele että lapsi käyttäytyy noin, kun äiti antaa mallia :headwall:

Okei
:headwall:

Näitä mä en kaivannu, vaan nimenomaa neuvoja miten välttää tämmöset tilanteet!

Lopetat sen raivoamisen. Hyvin yksinkertaista. Jos muksu kiukkuaa, ei se kauaa jaksa kun jätät sen noteeraamatta.

Todennäköisesti pienempi lopettaa mutta kouluikäinen ei

 

Mä olisin pannut muksun isänsä kanssa kotiin tai ainakin pihaan odottamaan.

 

Yhdyn siihen että pahinta mitä olisit voinut tehdä olis ollu antaa periksi jäätelö-rangaistuksessa.
Itsellä ei oo kokemusta tuon ikäsen raivareista, tuon taaperon kanssa vielä pärjää kun uhkailee että joutuu istumaan ison kärryn kyytiin/vaunuihin jos ei totella ja tuumaa että kilju minkä keuhkoista saat ulos jos intoutuu huutamaan jonkun kokemansa vääryyden johdosta.

Ekaluokkalainen on kuitenkin jo niin iso, että pitäisi ymmärtää ettei toisia saa tuuppia alas liukumäistä enkä ukso hetkeäkään ettettekö olisi asiasta hänelle joskus sanoneet (useamman kerran). Ja tuon ikästä on jo vaikeampi hallita noiden kiukkukohtausten aikana (jos vertaa tollaseen 2-3v taaperoon jonka saa nakattua hätätapauksessa vaikka kainaloon ja kävelee sitten kotia).

 

kyllä lapselle pitää rajat asettaa vaikka se huutas ja kiljus! ei ihme et menee hermot kyllä mullaki menis! hyvä kun toteutit uhkauksesi mutta ensikerralla ota uhkaus joka helpompi toteuttaa eikä niin sanotusti nolaa tenavaa (vaikka ei siitä kärrykyytistä varmasti itsetunto rikki menny ) meillä kauppa reissulla ei noteerata jos joku lapsista kiukkuaa ja jos on isompi esim koululainen laitetaan se autoon ottaan kun ei osaa käyttäytyä ja jos vahinkoa tekee autossa tai muuten kiukkuaa vieläki keskustellaan kotona mikä on sopiva rangaistus ja mitään hyvää ei ainakaan kauppareisuulta riehujalle osteta/anneta vaikka muut saiski! tai jos ei autoa ole oon passittanu kassojen taakse penkille istuun.. pienemmät joutuu ostoskärryyn mihin ne ei halua ja sen kokonen joka ei mahu kärryyn esim. 5v joutuu äidin käsipieleen (harjoiteleen kaupassa oloa) vaikka kuinka märisis...jolloin ilmoitetaan et sitte kun osaa olla niin saa kävellä itsekseenkin. aina on tepsiny eikä montaa kertaa kaupassa ole tarvinnu kättä vääntää ja kun pari kertaa vetää loppuun uhkauksen niin pelkkä katse riittä et lapsi tajuaa et nyt äiti tarkoitaa et ihan oikeasti pitää lopettaa.... teoilla kun pitää olla seurauksensa ja tympeä sitä on aikuisena opetella.....