vierailija
Kauppalehti: Pääkirjoitus / Arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Tilanteessa, jossa verot ovat valmiiksi korkealla, kotimainen kulutus on jumissa ja talouden toipuminen on viivästynyt, vaikutus näyttäisi olevan monella tapaa kielteinen.
"Hallitus nosti yleistä arvonlisäverokantaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin syyskuun alusta. Suomi ei veroja korottamalla nouse ja alv-korotus osuu vielä suhdannemielessä huonoon saumaan.
Aiemmin tänä vuonna suhdanteen odotettiin alkavan piristyä vuoden loppupuoliskolla, mutta toipuminen on lykkääntynyt eteenpäin.
Hintojen nousun ja korkeiden korkojen jäljiltä kuluttajat ovat edelleen varovaisia. Korot ovat kääntyneet laskuun ja ostovoima on kohenemaan päin, mutta talouden mateleminen ja työttömyyden nousu pidättelevät kulutusta. Alv-korotus tähän väliin pahentaa tilannetta.
Ensi vuoden alusta hallitus aikoo vielä nostaa useiden tuotteiden ja palveluiden arvonlisäveroja kymmenestä prosentista 14 prosenttiin.
Ensi vuonna voimaan tuleva veronkorotus koskisi joukkoliikenteen lippuja, taksimatkoja, liikuntapalveluja, hotelliyöpymisiä, kulttuuri- ja viihdetapahtumia, kirjoja sekä lääkkeitä.
Korotukset osuvat harvempiin tuotteisiin, mutta prosentuaalisesti ne ovat suurempia kuin yleisen arvonlisäveron nosto. Vaikutus hintoihin tulee todennäköisesti olemaan isompi.
Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja ja valtiotieteen tohtori Juha Tervala haastoi kesäkuussa Vitriini-lehdessä suomalaisekonomistien näkemyksiä ja nosti esiin, että arvonlisäveron korotuksen vaikutukset riippuvat suuresti veron alkuperäisestä tasosta.
"Kun alv on korkea, ja sitä edelleen nostetaan, talous kärsii väistämättä. Alv:n korotuksella 24 prosentista 25,5 prosenttiin on huomattavan kielteiset vaikutukset tuotantoon."
Ensitietojen perusteella argumentille löytyy katetta. Tilanteessa, jossa verot ovat valmiiksi korkealla, kotimainen kulutus on jumissa ja talouden toipuminen on viivästynyt, vaikutus näyttäisi olevan monella tapaa kielteinen."
Tämä yllätti vain kokoomuksen ja persut, joille ainoa vaihtoehto veronkorotuksiin ovat tasaverot mm. ALV-tasaverot, joita köyhin toimeentulotukiasialas, opiskelija tai kansaneläkeläinen maksaa varmasti euromääräisesti yhtä paljon kuin Suomen rikkain mies monimiljardööri Antti Herlin.
Tilanteessa, jossa verot ovat valmiiksi korkealla, kotimainen kulutus on jumissa ja talouden toipuminen on viivästynyt, vaikutus näyttäisi olevan monella tapaa kielteinen.
Arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Tilanteessa, jossa verot ovat valmiiksi korkealla, kotimainen kulutus on jumissa ja talouden toipuminen on viivästynyt, vaikutus näyttäisi olevan monella tapaa kielteinen.
www.kauppalehti.fi
"Hallitus nosti yleistä arvonlisäverokantaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin syyskuun alusta. Suomi ei veroja korottamalla nouse ja alv-korotus osuu vielä suhdannemielessä huonoon saumaan.
Aiemmin tänä vuonna suhdanteen odotettiin alkavan piristyä vuoden loppupuoliskolla, mutta toipuminen on lykkääntynyt eteenpäin.
Hintojen nousun ja korkeiden korkojen jäljiltä kuluttajat ovat edelleen varovaisia. Korot ovat kääntyneet laskuun ja ostovoima on kohenemaan päin, mutta talouden mateleminen ja työttömyyden nousu pidättelevät kulutusta. Alv-korotus tähän väliin pahentaa tilannetta.
Ensi vuoden alusta hallitus aikoo vielä nostaa useiden tuotteiden ja palveluiden arvonlisäveroja kymmenestä prosentista 14 prosenttiin.
Ensi vuonna voimaan tuleva veronkorotus koskisi joukkoliikenteen lippuja, taksimatkoja, liikuntapalveluja, hotelliyöpymisiä, kulttuuri- ja viihdetapahtumia, kirjoja sekä lääkkeitä.
Korotukset osuvat harvempiin tuotteisiin, mutta prosentuaalisesti ne ovat suurempia kuin yleisen arvonlisäveron nosto. Vaikutus hintoihin tulee todennäköisesti olemaan isompi.
Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja ja valtiotieteen tohtori Juha Tervala haastoi kesäkuussa Vitriini-lehdessä suomalaisekonomistien näkemyksiä ja nosti esiin, että arvonlisäveron korotuksen vaikutukset riippuvat suuresti veron alkuperäisestä tasosta.
"Kun alv on korkea, ja sitä edelleen nostetaan, talous kärsii väistämättä. Alv:n korotuksella 24 prosentista 25,5 prosenttiin on huomattavan kielteiset vaikutukset tuotantoon."
Ensitietojen perusteella argumentille löytyy katetta. Tilanteessa, jossa verot ovat valmiiksi korkealla, kotimainen kulutus on jumissa ja talouden toipuminen on viivästynyt, vaikutus näyttäisi olevan monella tapaa kielteinen."
Tämä yllätti vain kokoomuksen ja persut, joille ainoa vaihtoehto veronkorotuksiin ovat tasaverot mm. ALV-tasaverot, joita köyhin toimeentulotukiasialas, opiskelija tai kansaneläkeläinen maksaa varmasti euromääräisesti yhtä paljon kuin Suomen rikkain mies monimiljardööri Antti Herlin.