❃ Kauan plussaa odottaneet (vuosi →) ❃

Lääkäri takana ja lähete saatu. Aivan paska fiilis käynnistä kyllä jäi. Ei osannut oikein mihinkään vastata, eikä ottaa kantaa mihinkään. "Kyllä ne siellä polilla sitten selviää..." :mad: Joo-o, 3-4kk:n päästä selviää, mutta kun haluaisin jotakin vastauksia nyt...

Tässä pohdin, että jos aukiolotutkimus on joka tapauksessa edessä, voisiko sen tehdä "odotellessa" yksityisellä...? Hyödyttäiskö mitään...?
 
@Josia joo eipä lähetteen tekevä lääkäri hirveesti mihinkään puutu. Voi olla että aukiolotutkimus yksityisellä nopeuttais hommaa ehkä kierron verran, jos se pitää olla tehtynä ennen hoitojen aloitusta, mutta hinnakastahan se on aina yksityisellä. Tosin kevät etenee, nii oishan se hyvä jos pääsis aloittaa hoidot ennenkuin on jo taas kesätauot polilla :cautious:
 
@Josia kannattaa ehkä oottaa että tulee kutsu ja katsoa milloin ensiaika on, käy sitten tekee aukkarin yksityisel jos näyttää siltä ettei ehdi ennen kesää muutoin hoitoi aloittaa tai jättää käymättä jos näyttää ettei tästä huolimattakaan ehtisi..
 
  • Tykkää
Reactions: Josia
@Jennipä järkevä neuvo, kiitos :D Kriisissä oleva ihminen olis taas vähän äkkipikainen. Mutta palatakseni siihen lääkärikokemukseen, niin kyllä mä toivoisin vähän kohteliiaampaa kohtaamista. Mies oli hyvä kun sanoi, että huomasinko ettei lääkäri kertaakaan hymyillyt saati esitellyt itseään... Oli hyvin nuiva, että koitappa siinä sit pysyä kasassa itkun keskellä...:unsure: Kohtaamisesta ei voi puhua ja aihe oli kuitenkin joku muu kuin luomen poisto... :cautious:
 
Täällä odotellaan nyt Terolutien avulla uutta kiertoa, tässä tiistaina vetäisin terolut napin nro 10. Viime kierrossa jossa ovis tapahtui, alkoi tiputtelee jo pari päivää ennen viimeistä terolutia..
Nyt ei oo mitään oireita, mihinkää suuntaan. Kunpa alkais viimeistään ylihuomenna.
 
@Josia voi sentään kuinka tylyjä lääkärit voivat olla... Vaikka heidän ammatissaan nimenomaan empatiakyvyllä olisi tärkeä rooli! Mutta toivotaan, että tieto ajasta tulisi pian ja sitten saisi asiat etenemään!

Mä olen täällä tunteiden ristivedossa.... Tänään alkoi kierto yllättäen vähän etuajassa (yleensä varsin täsmällistä) ja riemastuin että kp 3 johon aika pitää varata osuu kivasti perjantaille eikä viikonloppuun. Jee! En voinut tänään vielä soittaa ja varata aikaa kun se on vain klo 8-10 auki ja hanat aukes myöhemmin. No, ketutus puolestaan nosti päänsä juuri äsken kun kysyin mieheltä hänen työpvnsä tilaa perjantain osalta. (Hänen roolinsa tällä käynnillä olisi hoitosopimuksen allekirjoitus ja toki yleinen info) Pääsee jos aika saadaan mahd myöhään iltapäivään, mutta aamupvllä kuulemma ei pysty.... Ja julkisen terveydenhuollon toiminnassa kun tuo valinnanvara on aika pieni et mihin sen sit saa osumaan. Voi kilin kellit! Hän oli ärsyyntynyt myös ja sanoi että ymmärtäisi oman roolinsa jos pitää antaa näytteitä yms, mutta että karrikoidusti sanottuna pelkän paperin allekirjoituksen vuoksi hänen pitää tulla mukaan. Hänellä jäi niin tympeä maku ensikäynnistä kun siinä ei tosiaan tullut silloin hänelle MITÄÄN kättä pidempää todettiin vain mikä tilanne ja mitä tutkittu ja että odotellaan. Olisihan me voitu munkin mielestä jo silloin nimiä laittaa paperiin mut ei käynyt kun piti odotella ja katsella tän vuoden puolelle... No, nyt jos ei aikataulun eli mahdollisen aamuajan takia päästä hyödyntämään tätäkään kiertoa niin pää poksahtaa! Huomennahan se selviää kun soitan sinne, mut nyt on sekä toiveikas että ärsyyntynyt olo yhtaikaa...
 
@maximus Voi ei miten tyhmää jos ette saa sopivaa aikaa! Noin lyhyellä varoajalla tietty on ylipäätään vaikeaa saada aikaa julkisella, täyteen ne kuitenkin pyrkii buukkaamaan itsensä. Me saatiin tehdä hoitosopimukset heti ensikäynnillä, kun ei vastustettu sitä että ruksittiin kaikki mahdolliset hoidot joihin saatetaan joutua (koska silloin ei tietty vielä tiedetty, että onko tarvetta millaisiin hoitoihin). Tehtiin tää just sen takia, että miehen ei tarvii sit rampata myöhemmin mukana, kun ei sillä niillä käyneillä juuri roolia ole, enkä mäkään kädestä pitelijää niin kaipaa.

Ristiriitaisesti kädestä pitelijää tai ainakin kyyditsijää vähän jäin kyllä kaipaamaan tänään, kun aamulla oli aukiolotutkimus. Ei se toki juuri ekstrapahoja menkkoja kamalampi kokemus ollut, mutta näemmä kuulun näihin ihmisiin joilla kohdunkaulan sörkkiminen aiheuttaa melko ikävän pahoinvoinnin. Ihan ei laatta lentänyt toimenpiteen jälkeen, mutta sain kyllä kävellä kaupungilla hyvän aikaa ennen kuin uskalsin bussiin nousta :sick: Krampit ja kipu onneksi hellitti ehkä tunnissa toimenpiteestä, eli kauaa ei kärsimys kestänyt.

Tulos aukkarista sentään oli mukava: luultavasti kohtu on normaalin mallinen, tai ei ainakaan yksisarvinen. Ei tutkita tässä kohtaa enempää, koska molemmat munanjohtimet on auki, eikä lievät kohtuanomaliat vaikuta hoitojen kulkuun mitenkään. Jos on tarvis, niin sitten anatomiaa voidaan myöhemmin tutkia vielä 3D-ultralla, ja pahimmillaankin poikkeamat tarkottaisi vain sitä, että koskaan ei siirrettäisi yhtä alkiota enempää.

Mutta meille tehdään nyt seuraavaan kiertoon lääkkeillä tuettu inssi! Huh! Nopeasti tää homma tuntuu kuitenkin etenevän, kun pelkäsin paljon pidempiä jonoja ja hitaampaa säätämistä. Marraskuussa saatiin lähete, tammikuussa ensiaika ja tutkimukset ja nyt sit helmikuussa tositoimiin!!!
 
  • Tykkää
Reactions: Jennipä
@Tuimatar No hyvä, että tulokset aukiolotutkimuksessa oli hienot!! Onneksi myös pahoinvointi hellitti kohtuullisessa ajassa, vaikka eihän se kivaa ole lyhyenäkään jaksona....

Täällä meni sitten tämä kierto pyllylleen... Perjantaille ei vain ollut mitään aikoja. Helmikuuta odotellessa, perhana. Vaikka joo, tuleehan se pian mut silti - on tässä jo riittävästi odoteltu!
 
@Tuimatar hienoo että homma etenee noinkin vikkelään (y)

@maximus voi :poop:. Toi on niin surkeeta, et tietyllä päivällä pitäis olla käynti eikä se sitten onnistu :(. Kai nyt voitte edes ne hoitosopparit käydä kirjoittaa miehen kaa ennen helmikuuta, ettei sen takia mikää mee pieleen?

Ja oonko nyt huonomuistinen, ku ei mieletäni oo ikinä mitää hoitosopimuksia tehty miehen kaa enkä oo moisesta kuullutkaan? Liittyyks nää nyt sitten IVF:ään ja tämmösiin?
 
@Jennipä Mä yritin sitä ehdottaa hoitajalle puhelimessa että eikö me voitais tulla paperit hoitamaan ihan erillisellä käynnillä vaikka. Vastaus oli, että siihen pitää varata lääkärinaika ja niitä he (ymmärrettävästi toki) varaa vain kun on hoitotoimenpiteitä tms "oikeaa" asiaa myös lääkärille.... Eli parempaa tuuria vaan sit ens kuuhun...

@-dino- Kiitos tsempistä! Tulee tarpeeseen....
 
Moi kaikille !

Tulin tänne 'juhlistamaan' kun yritystä tuli täyteen 2 vuotta. Rentoilu onnistui tovin asian suhteen, kyyniseksi olen kyllä tullut. Tällä hetkellä onkin kaiken kukkuraksi kummallisin kierto ikinä. Tänään kp 26/34, ovulaatiota en tikuta, limoista ja haluista päätellen jossain kp 18-20 välillä (oli myös alavatsakipuja). Keskiviikkona kp 23 aamulla pyyhkiessä rusehtavaa valkovuotoa, joka jatkunut tähän päivään asti pistelyjen ja hentoisen jomotuksen saattelemana. Välivuotoja ei ole koskaan esiintynyt, ja yleensä oviksen tiedän tspahtuneen siitä että tissit kipeytyvät kuukautisiin asti heti oviksen jälkeen, ja nyt sekin on jäänyt uupumaan. Pelkään että keltarauhasessa on joku häiriö. Onko kellään kokemuksia vastaavasta? Testata haluaisin jo nyt mutta tiedän ettei mitään näkyisi. Lämmöt aamuisin 36,4 , illaksi nousee 37,4, vaikuttaisi keltarauhasen toimimattomuudelta. Vitutus ja suretus palasi rytinällä, kun ajattelin että kroppani toimii kuitenkin suhteellisen normaalisti, joitain kierron heittelyjä lukuunottamatta. Tähän odottamisen odottamiseen on mahtunut kolmen ystäväni raskautumiset, joista yksi vielä odottaa. Huoh. En enää tiedä miten jaksaa.
 
Tiistaina otettu viimeinen terolut ja edelleen odottelen uuteen kiertoon pääsyä, ei siis tällä viikolla päässyt letrozoleja syömään.. inhottaa ihan vietävästi, kohta tarvi lokakuun vauvaa edes yrittää kun ei uuteen kiertoon pääse.
 
Hei kaikille! Ajattelin, että voisin aloitaa tänne kirjoittelun! Oon käväissyt tossa esikoita haaveilevien keskustelussa, mutta lähes kolmen yrityskerran jälkeen lakkasi oikeastaan innostus kirjoitella siellä itse mitään, koska ikinä ei tapahtunut mitään. Vaan aina sama kiertopituus ja sitten menkat, ei jänniä oireita tai muuta mielenkiintoista:LOL::LOL:. Säännöllisesti oon sitä käynyt vieläkin lukemssa, mutta tämä keskustelu vaikuttaa siltä, että tänne taidan sopia paremmin! :)

Syy siihen, että taas olisi mukavaa littyä keskusteluun on se, että meillä oli tänään ensikäynti naistentautien polilla ja sieltä lähtikin homma etenemään hyvin vaihdukkaasti.:ROFLMAO: Mulla alkoi menkat juuri eilen eli nyt on kp 2/29, niin sainkin heti letroreseptin mukaan ja ultralle ajan ensi viikolle ja kuulemma sen jälkeen olisi ilmeisesti inssiä tiedossa.o_O Lääkäri puhui tosi huonosti suomea ja oli muutenkin aika ikävä näin ensikäynnille kun ei oikeen tahtonut saada selvää, että mitä nyt taphtuu ja onko kaikki ok. Lisäksi ei määrätty aukiolotutkimusta minulle, joka oli kans vähän kummallista, mutta en sitten tiedä olisiko se sitten vielä joskus myöhemmin tiedossa?(n)(n)(n)

Ja taustosta Sosh 26, ya 12/16 yk 15 menossa:):) Miehen simpat on jo tutkittu ja ne on ollut ok ja lisäksi oon käynyt verikokeissa viime vuoden puolella alkukierrosta ja siinäkin oli kaikki kunnossa niin ei ole meillä vielä ainakaan mitään selitystä sille, miksi ei lasta ole kuulunut.:unsure:
 
Maanantaina tosiaan soittelin naistenklinikalle kun ei menkkoja kuulu eikä näy kun viimeinen terolut tuli otettua 16.1 hoitaja soitteli takasin päin ja pisti tiedot eteenpäin menemään lääkärille. Kysyin siis maanantaina jos saisin primot käyttöön, eilen se hoitaja sitten soitteli että kyllä se lääkäri määräsi mulle ne primolutit.
Oli määrännyt 2x 30tabletin pakkausta mutta otin nyt alkuun vaan sen yhden pakkauksen.. Meillä siis jää kokonaan haaveiden edes toivoa tai yrittää lokakuun vauvaa kun meni noilla teroluteilla nyt hommat sit ihan uusiksi! Pikkusen ottaa päähän.
No ehkä tähdätään marraskuun vauvaan. Letrozolit sitte joskus käyttöön kun sinne uuteen kiertoon pääsen...
 
Tervetuloa @Sosh :)

Mä oon aivan loppu töiden ja tän kaiken kanssa. Pitkiä päiviä, väsyttää, itkettää, unet on kadonneet... Alkaa olla jo vähän huoli itestäänkin, kun kiukuttaa koko ajan. Mutta ehkä se tästä taas. Lohdutuksena kattelen matkoja loppusyksylle. Tuntuu niin turhauttavalta, ettei viittis taas jättää varaamatta, kun jos sitten kuitenkin olis toivoa... Turhauttaa!:cautious:
 
Viimeksi muokattu:
Täällä kp 4 ja kp 12 olisi nollaultra, jossa sitten katsotaan tilannetta ja aloitanko heti samana päivänä Gonal-F:n, mitä muita lääkkeitä vielä tarvitaan ja milloin mahdollisesti ajoittuu punktio. Ei enää montaa viikkoa kun toivottavasti saadaan siirrettyä pieni kyytiläinen matkaan ja alkaa pitkästä aikaa ne piinapäivät :):love:
 
  • Tykkää
Reactions: Nonsk ja aavalvar
Mulle on kaikki nämä hoitomuodot niin uusia, etten oikein osaa kommentoida mihinkään mitään. Yritän kovasti tässä lueskellessa oppia :) tsemppiä kuitenkin kaikille kellä on nyt toimenpiteitä luvassa!

Tervetuloa @Sosh :)

Meillä on kahden viikon päästä ensikäynti julkisella puolella. Mitähän siellä mahdetaan ekalla kerralla tehdä? Alkaa jo vähän jännittää..

Mulle on iskenyt pitkästä aikaa oikein kunnon vauvakuume. Haaveilen tuhisijasta, vauva-arjesta kotona lapsen kanssa, viikonlopuista lapsellisena ym.. eipä oo moneen kuukauteen ollut tällasta, vaan ennemminkin luovuttanut olo koko vauvan suhteen. Jotain oviksen jälkeisiä hormoonihuuruja kai:LOL: menkat pitäs alkaa viikon päästä. Mites muilla fiilikset?
 
Moikka tännekin pitkästä aikaa. @-dino- tuossa kyselikin simppatestin tuloksia. Jostain syystä tuloksia ei tullut Kantaan nähtäviksi ollenkaan, joten reilu viikko sitten soittelin tuloksista suoraan polille, josta sanoivat arvojen olevan kunnossa eli diagnoosi normospermia. Tarkemmat arvot ovat kuitenkin edelleen arvoitus, ovatko reilusti hyvät vai nipinnapin rajoilla... Mulla olisi edessä HSSG, jota yritin ensi viikolle saada mutta lääkärillä sattuu olemaan loma. Menee siis seuraavaan kiertoon. Ei kyllä haittaa yhtään, tässä on sen verran syvissä vesissä uitu vähän kaikkien asioiden suhteen. Suoraan sanottuna olen miettinyt haluanko toista lasta ollenkaan, kun olen niin sidoksissa jo tämän yhden uhmaikäisen kanssa, miehen kanssa yhteistyö ei pelaa lapsen hoitamisen tai yhtään minkään asian suhteen, ja ajatus kotiin jäämisestä kahden lapsen kanssa oikeastaan enemmänkin ahdistaa. Maanantait tuntuvat nykyään perjantailta kun pääsee pois kotoa töihin. Vaikea tosin sanoa että onko omat ajatukset vain jotain tiedostamatonta pakenemista tästä ikävästä lapsettomuusasiasta vai ihan "oikeita" tuntemuksia... Omat ajatukset velloo kyllä aikamoisessa ristiaallokossa.

Onpa todella ollut hiljaista plussien suhteen kaikilla muillakin :(
 

Yhteistyössä