Varmaan se periaate on tärkein. Kaikki adoptiosta jotain tietävät ymmärtävät että yksikään homopari ei adoptiolasta saa, mutta se että asia kielletään on arveluttavaa. Minusta lapsen edusta puhuminen tässä yhteydessä on hurskastelua, lapselle on tärkeintä saada vanhempi/vanhemmat jotka rakastavat ja hyväksyvät lapsen. Vanhempien seksuaalisuus on kaukana sen jälkeen, sitä voi käydä miettimään sitten jos ei ole oikeita ongelmia lapsella.
Ja mitä tuohon viimeiseen lauseeseen tulee, ei tässä ole kysymys vanhempien seksuaalisuudesta vaan heidän sukupuolestaan ja siitä, mitä he voivat ja eivät voi tarjota adoptiolapselle.
Hurskastelua on puhua lapsen edusta ja vanhempien seksuaalisesta suuntautumisesta samassa lauseessa! Lapsen etuhan on adoption lähtökohta, ja adoptio on ennen kaikkea lastensuojelutyötä. Ei suinkaan aikuisen oikeutta adoptoida lapsi.
Vanhemmuutta on monenlaista, ja suurin osa vanhemmista varmasti ajattelee aina lapsen etua. Itse erityislapsen adoptiovanhempana koen tuon seksuaalisuuden tärkeäksi osaksi itseäni, mutta kuitenkin niin ettei se vaikuta kykyyni toimia vanhempana. Olen siis ihan normihetero
Jos mielessä on tavoite, kaiken hyväksyvä sopuisa Suomi ja vaikka koko maailma, nin sittenhän tässä on järkeä. Toivotaan, että Suomi voisi olla muille maille edellänäyttäjä adoptoinnissa homopareille. Toivotaan, että kaikkien näiden lapset saavat yhtä ehjän elämän kuin heteroiden lapsetkin. Mitään kiusaamista ei tietenkään suvaitsevassa maailmassa tapahtuisi. Aika utopistiselta kuulostaa!