Kasariketju, kerro muistosi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Juteltiin mieheni (nuorempi vuosia) millä bändien keikoilla olen käynyt esim. 80-luvulla Provinssissa useammassa ja -88 on jäänyt parhaiten mieleen sekä kävin myös näillä juhannusfestareilla, jotka olivat usein jossain hevonperseessä kaukana maaseudulla kaukana ihan kaikesta... usein jossain pellolla suurin piirtein.

Omat eväät mukana. Olivat aina melko samat. Eli ruisleipää, tonnikalaa, saarioisten jauhelihapizzaa, makkaraa. Toki alkoholia, joten meni siinä muutama bändi ohitsekin kun oli hauskempaa omassa porukassa kitaraa kuunnellen ja elämästä keskustellen.
 
Juteltiin mieheni (nuorempi vuosia) millä bändien keikoilla olen käynyt esim. 80-luvulla Provinssissa useammassa ja -88 on jäänyt parhaiten mieleen sekä kävin myös näillä juhannusfestareilla, jotka olivat usein jossain hevonperseessä kaukana maaseudulla kaukana ihan kaikesta... usein jossain pellolla suurin piirtein.

Omat eväät mukana. Olivat aina melko samat. Eli ruisleipää, tonnikalaa, saarioisten jauhelihapizzaa, makkaraa. Toki alkoholia, joten meni siinä muutama bändi ohitsekin kun oli hauskempaa omassa porukassa kitaraa kuunnellen ja elämästä keskustellen.

Mies on siis kateellinen osasta bändejä, jotka olen ehtinyt livenä nähdä. Luoja sentään, hän on ollut siis n. 10 vuotias.
 
Ei ollut nettiä eikä somea. Elettiin suht. umpiossa kaiken suhteen, onnellisena ja tietämättömänä opiskelijoina. Ei ollut ahdistuneisuutta eikä masennusta kenellekään tutulla. Kännykän hankin ystävien joukosta viimeisimpinä ja heidän painostuksestakin. En jotenkin kaivannut sitä, riitti lankapuhelin yhteydenottoihin.
Tavattiin ystäviä, liikuttiin ja matkusteltiin, juhlittiin.
En opiskelija-aikanakaan mitenkään erityisemmin muistaakseni köyhäillyt. Oli opintorahat ja lainat otettiin.
Myöhemmin opiskelin lisää ja kävin lomilla ja viikonloppuisin töissä, jotta pääsin ulkomaille matkustamaan ja oli muutenkin hieman leveämpää käyttää rahaa.
 
Ei ollut nettiä eikä somea. Elettiin suht. umpiossa kaiken suhteen, onnellisena ja tietämättömänä opiskelijoina. Ei ollut ahdistuneisuutta eikä masennusta kenellekään tutulla. Kännykän hankin ystävien joukosta viimeisimpinä ja heidän painostuksestakin. En jotenkin kaivannut sitä, riitti lankapuhelin yhteydenottoihin.
Tavattiin ystäviä, liikuttiin ja matkusteltiin, juhlittiin.
En opiskelija-aikanakaan mitenkään erityisemmin muistaakseni köyhäillyt. Oli opintorahat ja lainat otettiin.
Myöhemmin opiskelin lisää ja kävin lomilla ja viikonloppuisin töissä, jotta pääsin ulkomaille matkustamaan ja oli muutenkin hieman leveämpää käyttää rahaa.
Samanlaista elämää minullakin. Elin vuoteen 2011 asti ilman nettiä kotona. Monta vuotta nettitaukoa sen jälkeen, kun lapset muuttivat omilleen.
Spotify:ssa on hyvä filosofia-luentosarja omana itsenään elämisestä.
 

Yhteistyössä