Kärsiikö vauvani?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

ä

Vieras
Olen tosi masentunut tämän takia :( Meillä on puoli vuotias lapsi. Miehen kanssa meillä on koko ajan riitaa. Pelkään että lapsi jotenkin traumatisoituu tästä tai saa jonkun turvattomuuden kokemuksen tai vastaavaa... Olen kamala äiti :( Jotenkin mieheni on muuttunut ihan kamalaksi tämän vauvan tulon myötä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ä:
Olen tosi masentunut tämän takia :( Meillä on puoli vuotias lapsi. Miehen kanssa meillä on koko ajan riitaa. Pelkään että lapsi jotenkin traumatisoituu tästä tai saa jonkun turvattomuuden kokemuksen tai vastaavaa... Olen kamala äiti :( Jotenkin mieheni on muuttunut ihan kamalaksi tämän vauvan tulon myötä.

Kyllähän sitä riitaa aina tulee meillä ihmisillä, mutta itse yritimme riidellä miehen kanssa hillitysti, silloin kun lapsi oli noin pieni. En halua, että lapsi joutuu pelkäämään.

Minulla tulee riitatilanteissa voimakkaita vihantunteita miestä kohtaan, koska ei kykene ajattelemaan lapsen parasta.

 
Me riitelimme ensimmäisen vuoden tosi tosi paljon, ja lapsi oli rauhallista sitterissä viihtyvää lajia. Muistan kuinka yhtäkkiä oli mennyt kaksi tuntia kun oltiin huudettu toisille kurkku suorana ja vauva oli vain kuunnellut sitä hiljaa omissa oloissaan. Tuntui ihan kamalalta. Hänen vauvaikänsä meni riidellessä.. :-( Nyt lapsi on 4v. ja yritän joka päivä valaa häneen positiivisuutta. Hän pelkää todella monia asioita ja hermostuu pienistä asioista neuroottisesti.
 
Kyllä meilläkin ärräpäitä lenteli, ja huuto oli aikamoista, ihan pikkuvauva aikana. Olin itse niiiin väsynyt ja turhautunut, etten osannut hallita kiukkuamista. Kun yöt alko helpottaa ja vauva-arki alkoi sujumaan riidatkin väheni. Mun ja miehen välinen yhteistyö ei toimi luonnostaa, vaan joudutaan tekemään aika paljon töitä sen eteen. Pahan paikan tulle, minä en osaa vetää yhtä köyttä, ja vauvan tulo oli meidän suhteelle todellinen koitin kivi, mutta me selvittiin. Vaikk vauva kuuli huutoa, niin me ollaan nyt onnellisesti yhdessä, eikä erottu, ehkä ehjä perhe vähän parantaa niitä haavoja, joita lapsi sai meidän riidoista..=/
 
Pöh... riidelkää vaan. Mutta osoittakaa sitten kanssa rakkautta toisillenne lapsen nähden. Ja osoittakaa lapselle että olette tehneet sovinnon.

Ja ehkä ne kaikkein kamalimmat kommentit voisi jättää pois lapsen kuullen riidellessä.

Meillä 1kk lapsi ja kyllä mekin riidellään ja aiotaan riidellä lapsen kuullen - ja pussailla lapsen nähden. Mun mielestä lapsen on nähtävä realistinen ihmissuhde, ei mitään teeskenneltyä taivasta.
 
Minusta tuntuu pahalta ajatella että minkään ikäiset lapset joutuvat kuuntelemaan vanhempiensa tappelua, se on varmasti ihan pienestä, ja isosta lapsesta yhtä pelottavaa.

Luulisin että vauvasta tulee stressaantunut ja pelokas jos joutuu kuuntelemaan huutoa ja kokemaan usein kireää ilmapiiriä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiutau:
Pöh... riidelkää vaan. Mutta osoittakaa sitten kanssa rakkautta toisillenne lapsen nähden. Ja osoittakaa lapselle että olette tehneet sovinnon.

Ja ehkä ne kaikkein kamalimmat kommentit voisi jättää pois lapsen kuullen riidellessä.

Meillä 1kk lapsi ja kyllä mekin riidellään ja aiotaan riidellä lapsen kuullen - ja pussailla lapsen nähden. Mun mielestä lapsen on nähtävä realistinen ihmissuhde, ei mitään teeskenneltyä taivasta.

Ei todellakaan tarvitse esittää mitään teeskenneltyä taivasta, mutta se nyt olisi suotavaa ettei lapsen tarvitse huutoa kuunnella tai törkeyksiä joita vanhemmat toisilleen syytää! En minä ainakaan halua ikinä opettaa lapsilleni että huutamalla ratkotaan ongelmia, siinä ei ne pusut paljon auta sitten enää.

Meillä kyllä ollaan eri mieltä asioista, mutta aikuisina ihmisinä ei ole koskaan tarvinnut huutaa tms. Ja jos sellainen välttämätön tarve tulee huutamiselle j amuulle riekkumiselle niin sitten se pitää tehdä niin etteivät lapset sitä joudu kuuntelemaan.

Ystäväni, joka on kasvanut eripuraisessa kodissa ja joutunut kuulemaan ja näkemään kaikenlaista, korjaa niitä jälkiä nyt lääkityksellä ja psykiatrilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Minusta tuntuu pahalta ajatella että minkään ikäiset lapset joutuvat kuuntelemaan vanhempiensa tappelua, se on varmasti ihan pienestä, ja isosta lapsesta yhtä pelottavaa.
Meillä ainakin lapsena aina vanhemmat riiteli avoimesti ja kiihkeästi, mutta ei meitä lapsia se pelottanut. Ja toisaalta myös suutelivat ja halailivat avoimesti, ja makailivat parisänkyssä toisiinsa kietoutuneina iltapäivisin :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiutau:
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Minusta tuntuu pahalta ajatella että minkään ikäiset lapset joutuvat kuuntelemaan vanhempiensa tappelua, se on varmasti ihan pienestä, ja isosta lapsesta yhtä pelottavaa.
Meillä ainakin lapsena aina vanhemmat riiteli avoimesti ja kiihkeästi, mutta ei meitä lapsia se pelottanut. Ja toisaalta myös suutelivat ja halailivat avoimesti, ja makailivat parisänkyssä toisiinsa kietoutuneina iltapäivisin :)

Kuten joku jo sanoi, lapsethan tottuu kaikenlaiseen. Valitettavasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiutau:
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Minusta tuntuu pahalta ajatella että minkään ikäiset lapset joutuvat kuuntelemaan vanhempiensa tappelua, se on varmasti ihan pienestä, ja isosta lapsesta yhtä pelottavaa.
Meillä ainakin lapsena aina vanhemmat riiteli avoimesti ja kiihkeästi, mutta ei meitä lapsia se pelottanut. Ja toisaalta myös suutelivat ja halailivat avoimesti, ja makailivat parisänkyssä toisiinsa kietoutuneina iltapäivisin :)

Ilmeisesti pidät kuitenkin tuollaista riitelyä normaalina?
 
Alkuperäinen kirjoittaja sisero:
Ihan normaalia on että riidellään!

Satunnaiset, nopeasti ohimenevät riidat, jotka eivät jää muhimaan, ovat normaaleja. Toistuvat, raivoisat ja ilmapiiriä latistavat tappelut eivät ole normaaleja.
 
Meillä riidat ratkotaan huutamatta mutta kiristyyhän tunnelma aina riitatilanteessa todella kireäksi. Huutaminen on varmasti lapsesta pelottavaa mutta kyllä kaiken ikäiset vaistoaa myös sen kireyden, joka ilmassa viiltää. Olemme yrittäneet miehen kanssa siirtää riidat ilta-aikaan, jolloin lapset ovat jo nukkumassa. Puhumme eri kerroksessa hiljaisella äänellä. Väkisin tunnelma kuitenkin on kireänä ennen kuin asioista päästään puhumaan. Ehkä lasten tekisi hyvää nähdä myös riidan selvittämistä mutta en halua puhua aikuisten asioista lasten kuullen.
 

Yhteistyössä