Karmea riita miehen kanssa työnjaosta/arjesta, nyt neuvoja!

[QUOTE="vieras";28909415]50-lukulainen mies ei laittanut ruokaa, ei siivonnut, ei pessyt pyykkiä eikä hoitanut lapsia. Täällä on jo useasti viitta 50-lukuun, mutta ei ap:n tilanteessa ole mitään sinnepäinkään viittaavaa.

Se, että ap:n mies haukkuu ap:tä laiskaksi, on varmasti enempi seurausta parisuhteen tilasta kuin siitä, tekeekö ap kotitöitä vai ei. Jostainhan se haukkumisen aihe aina löytyy, vaikka olisi lähes täydellinen tilanne. Haukkumalla tilannetta ei saa paremmaksi puolin eikä toisin, vaan todennäköisesti tilanne menee vain pahemmaksi. Jonkinlaiseen kompromissiin ja yhteisymmärryksen pitäisi päästä. Sitähän ap:n on yrittänyt, mutta mies pitää jääräpäisesti kiinni omista ajatuksistaan ja eduistaan.[/QUOTE]

Haloo. 50-luvulla naimisissa oleva nainen oli harvemmin ansiotyössä kodin ulkopuolella kuten ap!

 

olisit tyytyväinen, kuulostaa täydelliseltä isältä&mieheltä kun tekee noin paljon! Kukaan lähipiirini miehistä ei osallistu noin paljoa...

Olen pahoillani lähipiirisi naisten puolesta Minun ystäväpiirissäni kukaan mies ei ole noin räikeän itsekäs kotitöiden jaottelussa.

Ja ihan oikeasti mies ei ole täydellinen isä/mies jos laiskottelee ja laittaa naisen tekemään suurimman osan. Niiltä miehiltä voi ja pitää vaatia TASAVERTAISTA osallistumista.

En katselisi hetkeäkään laiskaa, sohvalla makoilevaa miestä, joka olettaisi minun olevan ilmainen palvelija herralle.

Että ihan kakkaa tuo lainaamani.. Ja jos olet yh, ei tainnut tuo nöyristelevä asenne auttaa parisuhteen ylläpidossa?

 

Haloo. 50-luvulla naimisissa oleva nainen oli harvemmin ansiotyössä kodin ulkopuolella kuten ap!

En jaksa edes ajatella 50-luvun naisten työtaakkaa. Yksikin kaksosten äiti kertoi, miten lähti töihin kaksosten ollessa 2-kuukautisia. Yöllä pesi vaipat ja vaatteet käsin. En todellakaan ymmärrä, miksi tähän ketjuun pitää koko ajan vetää 1950-lukua. Rankkaa on ollut niilläkin äideillä, jotka ovat olleet kotiäitejä.

 

En ymmärrä miksi niin moni kauhistelee tuota ulkoilua?? Kyllähän monet aikuiset ihmisetkin käy lenkillä tai jumpissa iltaisin liikkumassa, ihminen tarttee liikuntaa. Meillä kotona koira, joka sekin pitää lenkittää joka ilta töiden ja kotitöiden päälle.

Jos lapset tykkää ulkoilla, niin hyväähän se tekee, varmasti tulee uni illalla helpommin ja ehkä hermo kestää kaikilla paremmin kun lapset saa ulkona riehua ja touhuta eikä ole sisällä tappelemassa.

Eikös se ole ihan normaalia, että varsinkin hyvällä säällä mennään ulos töitten jälkeen. En itsekään haluaisi olla sisällä koko iltaa, varsinkaan jos ulkona aurinko paistaa...

 

Haloo. 50-luvulla naimisissa oleva nainen oli harvemmin ansiotyössä kodin ulkopuolella kuten ap!

Ei hajuakaan, miten tämä liittyy ap:n ongelmaan, mutta pakko kysyä tarkennusta.

Missä päin maailmaa tarkoitat? Jos mietin vaikka oman sukuni historiaa, niin sanoisin, että kyllä 50-luvulla naiset on jo ollut töissä. Molemmat mummuni ja kaikki tuntemani isotätini (6kpl) ovat olleet töissä 50-luvulla, vaikka olivat naimisissa. Sukulaiseni ovat kaikki olleet kaupunkilaisia. Maalla on tilanne varmasti ollut eri.

 

Meillä tilanne on sillä lailla samanlainen että molemmat tekee oikeesti paljon mutta silti tulee sanomista. Kotitöiden jako on erilainen kun teillä, sisähommat on melkein vaan mun kontolla ja mies tekee enemmän ulkona. Hän ei juuri pyykkikoneeseen koske... Osaa kyllä laittaa ruokaa mutta ei halua. Omaa aikaa ei ole kummallakaan, siis ei sellaista että voisi vaikka mennä salille tai lojua lukemassa kirjaa.
Teemme myös molemmat kolmivuorotyötä joten välillä toinen on yksin lasten, 3 kpl, kanssa, minä myös öisin ja viikonloppuisin. Sanomista tulee kun molemmat on väsyneitä ja joku työjuttu tökkii tai lapset riitelee keskenään tai ei tottele meitä.
Ymmärrän hyvin tuon iltaulkoilun! Toivoisin että mieheni veisi lapsemme ulos päivällisen jälkeen, voisin rauhassa imuroida ja laittaa pyykit. Jos lapset on vauhdikkaita tapauksia niin ulkoilu tekee hyvää, itse ainakin uskon että uni tulee sitten paremmin. Lapsemme ovat kaikki alle kouluikäisiä ja menevät viim. 9 nukkumaan. Jompikumpi meistä lukee hetken ja istuu sitten lähistöllä, toinen voi mennä vaikka ulos pihatöihin tai siivota. Univelkaa kertyy meille molemmille mutta ei vielä niin paljon että siitä kärsisi joka päivä.
Luulen että tilanteenne on vain ollut liian rasittava liian kauan. Ja univelkasi on liian suurta. Päiväunet illalla ei ole mikään vaihtoehto! Toisen työtä ja kotityötä on arvostettava ja se pitäisi myös sanoa ääneen! Molempien.
Itselle on tullut mieleen tehdä samanlainen lista kun sinä olet tehnyt mutta en ole ehtinyt/jaksanut. Haluaisin sillä osoittaa miehelleni että teen paljon sellaista kotityötä mitä hän ei tiedä olevan olemassakaan, kuten lasten vaatteiden huolto, keittiön kaappien siivous yms.
Ethän anna periksi! Hae apua vaikka perheneuvolasta jos miehesi on siihen suostuvainen. Sano että haluat teidän taas KOHTAAVAN kuin kaksi aikuista, ei vain kuin kaksi perheenhoitorobottia.
Voisitteko illallistaa rauhassa kotona perjantaina jos lapset syötyään katsoisivat dvd:n ja te istuisitte hetken kaksistaan? Avaa lapsille keksipaketti ja teille viinipullo. Pe-su illat voisitte rauhoittaa Kohtaamisille. Ruoan ääressä, saunassa tai sohvalla lasten mentyä nukkumaan. Sano miehellesi että haluat olla hänen lähellään tekemättä mitään.
En nyt saa ehkä asiaani niin selkeästi esiin mutta tunnen siis tilanteesi ja uskon että sen voi ratkaista muutakin kuin erolla.
Ja mieti vielä jos vaihtaisit ensi alkuun muutaman niistä kaveritapaamisista nukkumiseen. Tai voisitko kaveri-illan päätteeksi jäädä lapsettoman ystävän sohvalle yöksi ja nukkua pitkään? Uni on tärkeää, niin myös omat kaverit. Mutta perhe on tärkein, vai mitä?

 

En itse koe, että mies olisi varsinaisesti laiska. Hän siis kyllä tekee paljon kotitöitä, hakee lapset hoidosta, ulkoilee ja harrastaa lasten kanssa, ja hoitaa monia kotiasioita.

Enemmän ongelma on aika iso oman ajan tarve, halu olla rauhassa ja nukkua rauhassa - ja kyvyttömyys ymmärtää, että minuakin välillä väsyttää. Ja minä siis pidän epäreiluna sitä, että mies pitää minua laiskana, kun omasta mielestäni hoidan osani lasten ja kodin asioista, teen ansiotyötä ja tuon toimeentuloa.

Mies on ärtynyt ja väsynyt, enkä minä osaa tätä ratkaista: paljonko omaa aikaa ihminen voi tarvita?

Ihan tossukka en ole: olemme tästä puhuneet ja riidelleet, ja olen ihan suoraan jo sanonut miehelle, että omaa aikaahan saa lisää hankkimalla oman asunnon. Tämä riita on siis jatkunut vuosia, ja alan olla epätoivoinen ja aika syvästi loukkaantunut.

Univaje on osin omaa vikaani: nytkin kirjoitan tänne, enkä nuku, vaikka kello on kymmenen. Odotan tosin vielä, että teen yhden työasian noin tunnin päästä (puhelu toiselle aikavyöhykkeelle).

 

Kiitos #181!!!!! Ihana ja rakentava vastaus. Jään miettimään, mitä sanot.

Me todella olemme kuin kaksi robottia, meidän välinen parisuhde on kadonnut jonnekin olemattomiin. En oikeasti TIEDÄ, mitä mies syvimmillään ajattelee. Hän ei enää puhu minulle, keskustelut kilpistyy katkeruuteen: hän kivahtaa jotain tyyliin että minun pitäisi tietää mikä on.

Etsin keinoja kuumeisesti, mietin mitä tekisin, sanoisin, yrittäisin, järjestäisin. Nyt minä siis joko pelastan tämän liiton tai menetän sen.

 

[QUOTE="vieras";28908415]No sitten pitää vähän katsoa peiliin. Olet selvästi suorittaja-ihminen. Mitä jos hölläisit vähän, ja menisit joka ilta nukkumaan klo 21 mennessä? Jos lapset eivät herätä öisin, ja mikään ei estä sua menemästä aiemmin nukkumaan, niin olet kyllä itse aiheuttanut itsellesi univajeen. Ja todennäköisesti vaadit mieheltäs liikaa...tulee sellainen tunne.[/QUOTE]

Ei saatana, nyt on jo pakko heittää tänne kommentti. Miten vitussa tästä voi tulla "tunne" että AP VAATII MIEHELTÄ liikaa???? Ukkohan nukkuu enemmän kuin kaikki nuo muut yhteensä! Ja sitten ap vielä miettii, miten helpottaa ukkelin elämää, vaikka itsekin alkaa olla piipussa. Tsiissus!

Jatkakaa vaan, kynnysmatot. Hyvää loppuelämää!

 

Ap, mitä jos näyttäisit tämän ketjun miehelle ja antaisit hänen lukea? Suosittelen teille lämpimästi parisuhdeterapiaa. Mielestäni parisuhteessa on jotain vialla, jos tuota on jatkunut jo vuosia.

En näe kuitenkaan niin, että perhe olisi suorittaja. Mielestäni perhe tekee ihan normaalit perheen kotityöt. Joka päivä sitä pyykinpesua, keittiönsiivousta ja lastenulkoilutusta nyt vaan on. Lasten kanssa on hyvä ulkoilla, se tuntuu olevan monille outo käsite. Mekin ulkoillaan joka ilta yleensä se 1-2 h, ihan vaan omalla pihalla. Tykkäään olla ulkona, niin ei tule edes niin suurta kaaosta kotiin Eli säästän siten vaivan siivota lelut tai siivottaa ne lapsille

Ap, oletko harkinnut sitä vuoroviikkotyö-systeemiä? Ehdota sitä miehellesi! Niin ehkä siten molemmat oikeasti tajuaa, mitä toinen tekee ja mitä olisi oikeasti elää laiskan kumppanin kanssa, joka ei tekisi yhtään mitään.

Ymmärrän täysin sen, että ap haluaa itselleen iltaisin tunnin tai kaksi omaa aikaa, vaikka lenkin tai FB:n merkeissä. Ja mielestäni on täysin käsittämätöntä, että jotkut tulee tänne ehdottelemaan päiväunia klo 18 tai 19 aikaan. Siinä kyllä menee jo yöunet ihan sekaisin. Eikä kaikki edes osaa nukkua niin illalla.

 

Ei saatana, nyt on jo pakko heittää tänne kommentti. Miten vitussa tästä voi tulla "tunne" että AP VAATII MIEHELTÄ liikaa???? Ukkohan nukkuu enemmän kuin kaikki nuo muut yhteensä! Ja sitten ap vielä miettii, miten helpottaa ukkelin elämää, vaikka itsekin alkaa olla piipussa. Tsiissus!

Jatkakaa vaan, kynnysmatot. Hyvää loppuelämää!

Äläs nyt! Kyllä se niin on, että naisen kuuluu hoitaa koti ja lapset työpäivän jälkeen, jotta mies saa levätä. Viikonloput on myös miehen/isän lepoaikaa. Miehelle on myös annettava omaa aikaa harrastuksiin ja olemiseen. Pitää olla kiitollinen, jos mies ei ryyppää eikä lyö. Erityisen kiitollinen pitää olla, jos se vaikka joskus huomaa, että talossa asuu lyhytkasvuisia ihmisiä ja huomioi niitä hetken.

Hirveetä, kun naiset nykyään kuvittelee voivansa vaatia mitä vaan. Tuommosesta painostamisesta ja tasa- arvon toitottamisesta mies voi vaikka kerätä kamansa ja häipyä??? Mitä sitten??? Mikä häpeä??? Sitten kaikki saa tietää, ettei se nainen ollut tarpeeksi hyvä äiti ja vaimo, kun mieskin lähti...

Ei kun hei.... me eletäänkin 2000- lukua

 

[QUOTE="aapee";28909962]Kiitos #181!!!!! Ihana ja rakentava vastaus. Jään miettimään, mitä sanot.

Me todella olemme kuin kaksi robottia, meidän välinen parisuhde on kadonnut jonnekin olemattomiin. En oikeasti TIEDÄ, mitä mies syvimmillään ajattelee. Hän ei enää puhu minulle, keskustelut kilpistyy katkeruuteen: hän kivahtaa jotain tyyliin että minun pitäisi tietää mikä on.

Etsin keinoja kuumeisesti, mietin mitä tekisin, sanoisin, yrittäisin, järjestäisin. Nyt minä siis joko pelastan tämän liiton tai menetän sen.[/QUOTE]

Sun pitäis olla sitten ajatustenlukijakin...
Ja ei, sinä et pelasta teidän liittoa, vaan TE pelastatte sen. Mitä jos te järjestäisitte vain kahdenkeskeistä aikaa joskus ja pieniä vapaita arjesta. Lähdette vaikka ostoksille ja syömään? Tai leffaan?

 

Ei saatana, nyt on jo pakko heittää tänne kommentti. Miten vitussa tästä voi tulla "tunne" että AP VAATII MIEHELTÄ liikaa???? Ukkohan nukkuu enemmän kuin kaikki nuo muut yhteensä! Ja sitten ap vielä miettii, miten helpottaa ukkelin elämää, vaikka itsekin alkaa olla piipussa. Tsiissus!

Jatkakaa vaan, kynnysmatot. Hyvää loppuelämää!

Aloituksen listan perusteella kotityöt jakautuvat tasan. Tämä on kohtuutonta kun ottaa huomioon että mies tekee pitempää päivää, tienaa enemmän ja on loppukädessä vastuussa perheen taloudesta. Miehelle on taattava riittävästi lepoa jotta hän jaksaa edetä urallaan.

 

Siitä ulkoilusta vaan sen verran sanon että ehkä se on sinulle helppoa mutta miehen mielestä ei niinkään. Viedä joka ilta töiden jälkeen vielä lapset ulos. Kyllä joskus olisi mukava varmaan vain antaa lasten töllöttää telkkaria ja ottaa torkut tai vain ladata akkuja.

Kyllähän se on kätevää ja helppoa aina sille joka saa jäädä yksin siksi aikaa kun lapset on pihalla.

 

Sun pitäis olla sitten ajatustenlukijakin...
Ja ei, sinä et pelasta teidän liittoa, vaan TE pelastatte sen. Mitä jos te järjestäisitte vain kahdenkeskeistä aikaa joskus ja pieniä vapaita arjesta. Lähdette vaikka ostoksille ja syömään? Tai leffaan?

Kannatan kahdenkeskistä aikaa. Lapsille hoitaja kotiin ja vanhemmat pienelle hotellilomalle. Tällä hetkellä (ja tilanne on jatkunut jo pitkään) kaiken ajan ja ajatukset vievät työ, lastenhoito ja kodinhoito eikä parisuhteelle jää ollenkaan tilaa. Toiset pystyvät hoitamaan parisuhteen siinä sivussa, mutta aina se ei onnistu. Teillä tilannetta hankaloittaa sekin, että työt tulevat kotiin asti, mikä sekin on kaikki parisuhteelta pois.

 

Kai sä ap saat edes palkkaa noist yötöistäsi? Mä näen että tässä ei ole kaikki pelkästään miehen vikaa. Hänelläkin osuus... mutta en ole ikinä ymmärtänyt enkä tule ymmärtämään näitä työssä "korvaamattomia" ihmisiä. Olen itse esimiesasemassa kansainvälisessä firmassa ja totta, välillä on keskusteluja yli aikavyöhykeiden. Mutta ne järjesteään kaikille osapuolille sopivampaa aikaan eikä keskelle yötä. Se kun on mahdollista. Ja ei niin kiireiset jutut hoidetaan sähköpostilla.

Vapaa-aikana EI kenenkään tartte töitään tehdä, ihminen tarvitsee omaa aikaa ja lepo. Toiset vaan itse tekevät itsestään työssä korvaamattomia ja polttavat itsensä loppuun.

Toinen poitti mikä keskutelussa osuu silmään...AP haluaisi enemmän omaa aikaa ja joskus nukkua pitkään. Kukaan ei häntä syyllistä. Mutta kun mies on pyytänyt omaa aikaa niin avot johan kalahtaa sika leima otsaan....Perheessä kaikilla toki pitää olla oikeus pyytää omaa aikaa jos sille on tarvetta. Enkä käy kommentoimaan onko ap perhessä "tasapuolisesti" tämä jaettu.

Sen vaan sanon että toista ihmistä et suoraan voi muuttaa. Mutta oman käytöksen ja tavat voit. Joskus ne ongelmat aukeaa paremmin kun keskittyy oman elämänsä haltuun ottamiseen ja omien vika/kipukohtien tunnistamiseen. Sen sijaan että tekee toisesta syntipukkia. Hienointa tuossa yleensä on se että "metsä vastaa niin kuin sinne huutaa" eli kun saa omat ongelmat hanskaan, se puolisokin alkaa käyttäytyä toisin.

 

[QUOTE="hhh";28910867]Toinen poitti mikä keskutelussa osuu silmään...AP haluaisi enemmän omaa aikaa ja joskus nukkua pitkään. Kukaan ei häntä syyllistä. Mutta kun mies on pyytänyt omaa aikaa niin avot johan kalahtaa sika leima otsaan....Perheessä kaikilla toki pitää olla oikeus pyytää omaa aikaa jos sille on tarvetta. Enkä käy kommentoimaan onko ap perhessä "tasapuolisesti" tämä jaettu.[/QUOTE]

Luitko sä edes tätä keskustelua?? Ei kukaan syyllistäisi miestä oman ajan tarpeesta jos se olisi edes jotenkin linjassa AP:n saaman ajan/yöunien kanssa. Se mitä ihmiset ovat kritisoineet on se, että tässä perheessä ainoastaan mies saa nukkua. Täällä on nimenomaan huomautettu siitä, että mies ei suostu antamaan AP:n nukkua koskaan! Jos tilanne olisikin se, että lauantaisin nukkuu mies ja sunnuntaisin nainen, kukaan ei puhuisi epäreiluudesta. Kaikki ovat nimenomaan sanoneet, että molempien pitää saada sekä nukkua että viettää sitä omaa aikaa (kuten myös parisuhde aikaa!). Eli tietenkään kukaan ei syyllistä AP:ta siitä, että hän haluaisi edes joskus nukkua ja kyllä, mies on sika jos hän vaatii omaa aikaa sillä kustannuksella, että AP tekee vielä enemmän, jo valmiiksi epäreilussa jaossa, jossa mies jo nyt tekee vähemmän.

 

Luitko sä edes tätä keskustelua?? Ei kukaan syyllistäisi miestä oman ajan tarpeesta jos se olisi edes jotenkin linjassa AP:n saaman ajan/yöunien kanssa. Se mitä ihmiset ovat kritisoineet on se, että tässä perheessä ainoastaan mies saa nukkua. Täällä on nimenomaan huomautettu siitä, että mies ei suostu antamaan AP:n nukkua koskaan! Jos tilanne olisikin se, että lauantaisin nukkuu mies ja sunnuntaisin nainen, kukaan ei puhuisi epäreiluudesta. Kaikki ovat nimenomaan sanoneet, että molempien pitää saada sekä nukkua että viettää sitä omaa aikaa (kuten myös parisuhde aikaa!). Eli tietenkään kukaan ei syyllistä AP:ta siitä, että hän haluaisi edes joskus nukkua ja kyllä, mies on sika jos hän vaatii omaa aikaa sillä kustannuksella, että AP tekee vielä enemmän, jo valmiiksi epäreilussa jaossa, jossa mies jo nyt tekee vähemmän.

Niin ja AP itse kertoo kukkuvansa puolle yölle. Siitä olen samaa mieltä että viikonlopun toinen aamu voisi kuulua AP:lle. Mutta tuskin on AP:n miehen vika jos emäntä valvoo liian myöhään?

MISSÄ täällä sanotaan ettei ap saa koskaan nukkua?? Saahan hän. Herääminen aamulla on hänen hommansa tässä mutta lienee aika normaalia perheessä jossa käydään töissä että herätään aikaisin. MUTTA perkele jos nainen menee nukkumaan niin myöhään että ei tule tunnit täyteen niin ei se nyt yksi ole miehen vika. On vaan niin pirun paljon helpompaa syyttää toista kuin tutkia omia tekemisiä.

 

Luitko sä edes tätä keskustelua?? Ei kukaan syyllistäisi miestä oman ajan tarpeesta jos se olisi edes jotenkin linjassa AP:n saaman ajan/yöunien kanssa. Se mitä ihmiset ovat kritisoineet on se, että tässä perheessä ainoastaan mies saa nukkua. Täällä on nimenomaan huomautettu siitä, että mies ei suostu antamaan AP:n nukkua koskaan! Jos tilanne olisikin se, että lauantaisin nukkuu mies ja sunnuntaisin nainen, kukaan ei puhuisi epäreiluudesta. Kaikki ovat nimenomaan sanoneet, että molempien pitää saada sekä nukkua että viettää sitä omaa aikaa (kuten myös parisuhde aikaa!). Eli tietenkään kukaan ei syyllistä AP:ta siitä, että hän haluaisi edes joskus nukkua ja kyllä, mies on sika jos hän vaatii omaa aikaa sillä kustannuksella, että AP tekee vielä enemmän, jo valmiiksi epäreilussa jaossa, jossa mies jo nyt tekee vähemmän.

jossa mies tekee vähemmän...tuossa ei ollut listattuna esim. ulkohommia, auton huoltoja tms. joka on enemmän ns. miehistä kenttää.

Kun puhutaan tasajaosta arjen töissä se todellakin tarkoittaa tasajakoa. Eli sitä että ne naiset osallistuu myös niihin "miehisempiin" aktiviteeteihin kuten sitten vaikka lumen luonti, kodin huolto työt ym.


Mun äiti aina rutkuttaa tosta että isä tekee vähemmän. Mun isä pesee pyykkiä, luuttuaa lattioita, imuroi, tamppaa, laittaa ruokaa jnejne. Tasaverroin "naisten kentällä" mutta samalla saa ylhäisessä yksinäisyydessä leikata nurtsit, luoda lumet, tyhjentää rännit, kuokkia kasvimaan, leikata pensasnaidet...jopa tankata autonkin.

Eli nyt vielä kaipaisin tuohon listaan näitäkin seikkoja, kun nekin kuuluu kodin huoltoo siinä missä muksujen kanssa olot ja ruuanlaitot.

Kun en tunne paremmin tapausta en menen kummankaan puolelle. Mutta herättelen teitä arvon naiset miettimään asioita joskus toiseltakin kantilta

 

mä tätä ketjua lukeneena hämmästelen miten voidaan saadaelämä noin solmuun. teillä kumpikin tekee paljon kotihommia mutta miehelle palkkiona on annettu nukkuminen. ja tosiaan mitään päikkäreitä ei nukuta joskus kuuden aikaan illalla.

Meillä on samankaltainen tilanne, iis et mies on vain niin perkeleen hyvä uninen et vaik talo räjähtää päältä hän vain jatkaa kuorsausta. Koska itse en nukahda helpoti ollaan ongelma ratkaistu niin et
1. kun mies tulee kotiin töistä(itse pääsen jo aikasemmin ja haen lapsen hoidosta) syödään, sit he lähtevät lapsen kanssa pihalle tai leikkivät olkkarissa ja mä saan ottaa hetken vapaata(makaan sohvalla, urheilen, teen kotihommia).
2. mä nukutan lapsen 6iltana viikossa eli miehellä on omaa aikaa klo20 jälkeen siihen asti kun menee nukkumaan. ja mä surffaan netissä tai menen nukkumaan tai jumppaan tai luen kirjaa tms.
3.viikonloppuisin kun itse kuitenkin herään kun lapsi herää ni teen aamupalan yms. mut sittaas mies lähtee lapsen kanssa pihalle ja mä saan levätä tai tehdä jotain.

meillä mä teen eriaatteessa kaikki kotityöt sisällä eli tiskit, ruuat, pyykit, siivoukset. Mies taas hoitaa kaikki ulkotyöt esim nyt rakentaa piharakennusta ja samalla hoitaa lasta joka mukana noissa hommissa.
talvisin tuleekin enmmänkinaa kotitöistä koska miehellä ei silloin ole muita hommia kuin puut ja limutyöt ja niitäkään hän ei muista tehdä ellen sano.
ainoa misä meille tulee riitaa on omien jälkien siivoamisesta ja siitä et jos nyt näkee et roskis ontäynnä ni miksei sitä viedä mennessään. tai jätetään likaset vaatteet minne sattuu, tyhjä maitopurkki pöydälle yms. mut ehkä mä kestän. ja motkotan tasasesti.
mut meillä ainakin umpikin näkee sen et toinen tekee parhaansa ja mies ymmärtää et mäkin tartten lomaa lapesta jos koko päivän hänen kanssaan olen. teen siis osaaikatyötä 3-4päivää viikossa lyhyitäpäiviä mut iltasin aina jotain pientä oman yrityksenkin hommia tehtävä.
mä luulen et monella kauunkilaisella on vain liikaa omaa aikaa ja harrastuksia joten niistä kinaaminen on helppoa. meillä elämä pyörii kotona ja omassa pihassa. päivä täyttyy ihan normi askareista ja ulkoillessakin tehdään ain jotain hyödyllistä ja lasi kulkee mukana. jos kylällä on kaks kertaa viikossa mua kiinnostavaa jumppaa ni meen sinne. mies taas pyöräilee lenkkeilee ja käy salilla mis ovet auki aina.

 

[QUOTE="hhh";28910972]Niin ja AP itse kertoo kukkuvansa puolle yölle. Siitä olen samaa mieltä että viikonlopun toinen aamu voisi kuulua AP:lle. Mutta tuskin on AP:n miehen vika jos emäntä valvoo liian myöhään?

MISSÄ täällä sanotaan ettei ap saa koskaan nukkua?? Saahan hän. Herääminen aamulla on hänen hommansa tässä mutta lienee aika normaalia perheessä jossa käydään töissä että herätään aikaisin. MUTTA perkele jos nainen menee nukkumaan niin myöhään että ei tule tunnit täyteen niin ei se nyt yksi ole miehen vika. On vaan niin pirun paljon helpompaa syyttää toista kuin tutkia omia tekemisiä.[/QUOTE]

AP ei kerro joutuuko mies heräämään arkiaamuisin kuinka aikaisin eli saako hän arkisinkin nukkua pidempään ennen töihin lähtöä vai herääkö koko perhe arkena tuolloin kuudelta (epäilen). Tekstistä saa myös sen käsityksen, että pariskunnan molemmat osapuolet valvovat iltaisin suunnilleen yhtä myöhään. Kyllä AP voisi siitä huolimatta mennä aiemmin nukkumaan - mutta ei se korjaa millään tavalla epäreilua ilta/aamutoimi järjestelyä perheessä, joka on se isoin ongelma. AP oli itse ehdottanut miehelle, että hän ulkoilisi lasten kanssa ja mies hoitaisi lapset nukkumaan, mutta sekään ei ollut miehelle sopinut (koska hän haluaa koko loppu illan omaa aikaa itselleen?). Arkiaamuisin mies voisi ihan yhtä hyvin hoitaa lasten aamutoimet, aamupalat/pukemiset yms. jotta AP:n ei tarvitsisi nousta kuudelta, vaan vasta sitten kun itse pitää valmistautua lähtemään. Mutta AP:n kirjoituksesta saa sen kuvan, että mies nukkuu arki aamuisinkin ainakin tunnin pidempään, herää rauhassa ja huristelee autolla töihin. Kun taas AP nousee kuudelta lasten kanssa, syöttää, pukee, vie tarhaan ja matkustaa itse julkisilla paljon pidemmän työmatkan. Jos molemmilla puolisoilla on yhtä hankala työmatka autolla/julkisilla ja AP:n mies käyttää aina autoa ja AP aina julkisia, niin reilua olisi että auton käyttäjä sekä vie että hakee lapset. Luulen, että AP:lle sopisi kumpi vain - eli hän ajaa autolla ja vie ja hakee lapset tai että hän kulkee julkisilla vain työmatkat ja toinen hoitaa tarhakyydit. Mutta epäilenpä, että miehelle järjestely ei varmasti sopisi.

Eli ei tuo perheen ongelma ole siinä, että AP ei mene ajoissa nukkumaan. Ongelma on se, että mies ei suostu joustamaan mistään ja AP vaan hyväksyy kaiken, koska mies haukkuu häntä laiskaksi. On myös paljon ihmisiä, jotka eivät saa unta kauhean aikaisin ja AP totesi joutuvansa tekemään joskus työjuttuja iltaisin. Eli kyllä silloin korjausta pitäisi hakea nimenomaan siitä, että illat ja aamut puoliksi ja sen jälkeen jos ei auta, niin miettiä sitä nukkumaan menon aikaistamista. Mutta miehellehän se ei sopinut - AP vaan lasten kanssa samaan aikaan petiin, hän kun ei omista aamu-unistaan jousta minuuttiakaan. Kyllä se ongelma on silloin miehessä - ei AP:ssa...

 

AP ei kerro joutuuko mies heräämään arkiaamuisin kuinka aikaisin eli saako hän arkisinkin nukkua pidempään ennen töihin lähtöä vai herääkö koko perhe arkena tuolloin kuudelta (epäilen). Tekstistä saa myös sen käsityksen, että pariskunnan molemmat osapuolet valvovat iltaisin suunnilleen yhtä myöhään. Kyllä AP voisi siitä huolimatta mennä aiemmin nukkumaan - mutta ei se korjaa millään tavalla epäreilua ilta/aamutoimi järjestelyä perheessä, joka on se isoin ongelma. AP oli itse ehdottanut miehelle, että hän ulkoilisi lasten kanssa ja mies hoitaisi lapset nukkumaan, mutta sekään ei ollut miehelle sopinut (koska hän haluaa koko loppu illan omaa aikaa itselleen?). Arkiaamuisin mies voisi ihan yhtä hyvin hoitaa lasten aamutoimet, aamupalat/pukemiset yms. jotta AP:n ei tarvitsisi nousta kuudelta, vaan vasta sitten kun itse pitää valmistautua lähtemään. Mutta AP:n kirjoituksesta saa sen kuvan, että mies nukkuu arki aamuisinkin ainakin tunnin pidempään, herää rauhassa ja huristelee autolla töihin. Kun taas AP nousee kuudelta lasten kanssa, syöttää, pukee, vie tarhaan ja matkustaa itse julkisilla paljon pidemmän työmatkan. Jos molemmilla puolisoilla on yhtä hankala työmatka autolla/julkisilla ja AP:n mies käyttää aina autoa ja AP aina julkisia, niin reilua olisi että auton käyttäjä sekä vie että hakee lapset. Luulen, että AP:lle sopisi kumpi vain - eli hän ajaa autolla ja vie ja hakee lapset tai että hän kulkee julkisilla vain työmatkat ja toinen hoitaa tarhakyydit. Mutta epäilenpä, että miehelle järjestely ei varmasti sopisi.

Eli ei tuo perheen ongelma ole siinä, että AP ei mene ajoissa nukkumaan. Ongelma on se, että mies ei suostu joustamaan mistään ja AP vaan hyväksyy kaiken, koska mies haukkuu häntä laiskaksi. On myös paljon ihmisiä, jotka eivät saa unta kauhean aikaisin ja AP totesi joutuvansa tekemään joskus työjuttuja iltaisin. Eli kyllä silloin korjausta pitäisi hakea nimenomaan siitä, että illat ja aamut puoliksi ja sen jälkeen jos ei auta, niin miettiä sitä nukkumaan menon aikaistamista. Mutta miehellehän se ei sopinut - AP vaan lasten kanssa samaan aikaan petiin, hän kun ei omista aamu-unistaan jousta minuuttiakaan. Kyllä se ongelma on silloin miehessä - ei AP:ssa...

Entäpä jos auton omaava lähteekin aiemmin töihin??? Voisi olettaa äkkiä niin, eli ei siksikään aamulla ole lapsia laittamassa??

Ja kyllä, yksi suuri ongelma on ap:n nukkumaanmeno ja ennen kaikkea asenne että on niin korvaamaton työssän että sitä tehdään kotonakin.

Kukas heillä hoitaa kodin huoltotyöt/pihan ylläpito yms? Nekin kuuluu kotihommiin?

Mä edelleenkään en sano juuta enkä jaata tasavertaisuuteen. Mutta kaikkia faktoja tässä ei todellakaan ole tullut ilmi...Mutta en sitäkään hyväksy että mies noilla tiedoilla leimataan siaksi tällä ämmä-palstalla. Kun tangoon tarvitaan aina kaksi. VOihan ap täällä leikkiä martyyriäkin - ja kotioloissa olla jotain toista. Ei todellkaan tavatonta. Ja siksi yritän herätellä muistamaan että omiakin toimia tulee toisinaan miettiä kriittisesti. On vaan tietenkin hemmetin paljon helpomaa syyttää toista.

 

Tuo on kylla ihan hopo-puhetta etta kenenkaan ei tarvitsisi tehda kotona toitaan. Monellakin alalla se on ihan normi etta kotona tehdaan jonkun verran kiireellisimpia toita, jos et tee, niin menetat tyosi ja joku muu tulee niita tekemaan. Nykyaan taytyy joustaa jonkin verran jos haluaa olla hyvassa virassa.

 

[QUOTE="Lis";28911207]Tuo on kylla ihan hopo-puhetta etta kenenkaan ei tarvitsisi tehda kotona toitaan. Monellakin alalla se on ihan normi etta kotona tehdaan jonkun verran kiireellisimpia toita, jos et tee, niin menetat tyosi ja joku muu tulee niita tekemaan. Nykyaan taytyy joustaa jonkin verran jos haluaa olla hyvassa virassa.[/QUOTE]

ja p**kat. Jos kaikki meistä ottaisivat vapaan vapaana ja työn työnä niin kaikilla olisi paremmin. Mutta kun pitää jousta ja joustaa ja joustaa. Mitä enemmän annetaan työantajille siimaa, sitä enemmän ne "olettaa" että ihmiset vaan tekee ja tekee ja tekee. Ilman palkkaakin.

Mä olen niin monte yt:t seurannut että nuo "Korvaamattomatkin" saa potkuja. Sitten itketään että kun annoin kaikkeni ja tässä tulos...

Itse se tilanne aiheutetaan. Ei kukaan muu. Ja palkatonta työtä ei kenenkään pidä tekemän koska se on sama kuin kusisi kaverin muroihin.

 

[QUOTE="hhh";28911229]ja p**kat. Jos kaikki meistä ottaisivat vapaan vapaana ja työn työnä niin kaikilla olisi paremmin. Mutta kun pitää jousta ja joustaa ja joustaa. Mitä enemmän annetaan työantajille siimaa, sitä enemmän ne "olettaa" että ihmiset vaan tekee ja tekee ja tekee. Ilman palkkaakin.

Mä olen niin monte yt:t seurannut että nuo "Korvaamattomatkin" saa potkuja. Sitten itketään että kun annoin kaikkeni ja tässä tulos...

Itse se tilanne aiheutetaan. Ei kukaan muu. Ja palkatonta työtä ei kenenkään pidä tekemän koska se on sama kuin kusisi kaverin muroihin.[/QUOTE]

No itse naen asian toisin. Tyot hoidetaan silloin kun niita on. Jos joku paiva ei kerkea kaikkea tekemaan toimistolla, niin ne loput tehdaan kotona. Toisena paivana voi lahtea aikaisemmin toista, joustavuutta kumpaankin suuntaan.