Karmea riita miehen kanssa työnjaosta/arjesta, nyt neuvoja!

  • Viestiketjun aloittaja voihan voihan voihan
  • Ensimmäinen viesti
"vieras"
Mitä jos tekisitte kotihommia lasten kanssa eikä niin, että kun toinen "viihdyttää" lapsia, toinen ahertaa? Kyllä ne tarpeelliset tulee siinä sivussa tehtyä, ei lapsiperheen kodin tarvii olla vimpanpäälle koko ajan. Ulkoilkaa koko perhe yhdissä, ruoka siksi aikaa uuniin tai eväät mukaan. Ei arki saa tuntua työleiriltä vaikka sitä helposti pienten lasten kanssa onkin.
 
Missä elämänilo?
[QUOTE="aapee";28908071]Minä en siis kaipaa lisää omaa aikaa. Paitsi nukkua joskus aamulla, esim. kerran viikossa, kunnes lapset kasvavat ja alkavat myös nukkua vähän pidempään. Jonakin päivänä sekin kuitenkin tapahtuu :)

Enkä siis halua palkata meille lastenhoitajaa (kuten moni on neuvonut), koska haluan olla itse lasteni kanssa. Minusta olisi kivaa tehdä arki-iltaisin jotain yhdessä koko perhe, mies tosiaan haluaa että mennään vuorovetona, jotta jompikumpi saa levätä.

Ongelma ei siis ole se, että haluaisin "lapsista eroon". Haluan nukkua välillä pitkään, ja että mieheni ei pitäisi minua niin laiskana vastuunväistelijänä, että hän alkaa tuntea ettei esim. halua olla seurassani.

Tuossa joku ehdotti, että onkohan mies masentunut tmv., kun vaan väsyttää vaikka saa nukkua. Olen välillä miettinyt samaa, ja myös fyysisen sairauden mahdollisuutta. Siksi aloituksessakin kysyin, nukkuuko muiden puolisot yhtä paljon kuin minun.

Olen yhtä aikaa huolissani sekä miehestä että avioliitosta. Jotenkin meidän/minun täytyy tämä tilanne korjata, mutta en osaa. Ihan mielipiteitä ja neuvoja kyselin.[/QUOTE]

No täällä ehkä yritettiin herätellä sinua siihen, että arkenne kuulostaa kovin ikävältä, kun se on jaettu niin tarkkaan siihen mikä TYÖ kuuluu kummallekkin. Koska sellainen ajatusmalli selvästi istuu päässänne, jaatte töitä ikään kuin olisitte töissä vaikka olette kotona.

Sitä veikkaisin miehen väsymisen syyksi, enemmän kuin mitään varsinaista sairautta. Väsyyhän siihen, että elämä on tylsää päivästä toiseen.

Ja vastaus kysymykseen, ei mun mies ainakaan tarvitse noin paljoa unta. Arkisin menee nukkumaan puolen yön aikaan ja herää 7-8 aikaan, viikonloppusin menee ehkä vieläkin myöhemmin nukkumaan ja herää 9 mennessä. Sama juttu minulla. Mitään päiväunia ei kukaan meistä harrasta. Mutta unentarvehan on kovin yksilöllistä.
 
"vieras"
[QUOTE="aapee";28908071]
Tuossa joku ehdotti, että onkohan mies masentunut tmv., kun vaan väsyttää vaikka saa nukkua. Olen välillä miettinyt samaa, ja myös fyysisen sairauden mahdollisuutta. Siksi aloituksessakin kysyin, nukkuuko muiden puolisot yhtä paljon kuin minun.
[/QUOTE]

Mä kysyin sitä siksi, koska olen itse ollut masentunut ja se oireili ihan tajuttomana väsymyksenä vaikka mies antoi mun nukkua paljon ja oli enemmän vastuussa kotitöistä ja lapsista. Välttämättä ei mitään tietysti ole, mutta laita mnies vaikka tekemään netistä masennustesti?
 
"vieras"
Mitä jos mies tekisi vähemmän? Siis et musta ole laiska tms, todellakaan, mutta jos mies kokee kaiken arkipuuhan noin raskaaksi, niin auttaisi varmaan jos hän pääsisi vähemmällä.
Viikonloppuaamut: lapset pikku kakkosen ääreen ja vanhemmat nukkumaan pitempään. Jos näin ei uskalla niin sit sohvalle lasten viereen ja unta palloon siinä, siis sinä jos kerta mies ei omista aamu-unistaan sängyssä luovu.
Mies SAA ulkoilla lasten kanssa halutessaan, ei ole pakko yhtenäkään iltana.
Leikkiikö teillä lapset keskenään ollenkaan? Meillä siis kolme lasta, ja tuon ikäiset tosiaan leikkii keskenään vaikka mitä, siis sisällä.Yhdessä välillä pelaillaan ja luetaan kirjoja lapsille, ei me aikuiset leikitä kovin usein.
Tää nyt ei tee tasa-arvoisemmaksi tilannetta, mutta jospa arki olisi kivempaa molemmille ja romantiikkaakin taas löytyisi!=)
 
sissus
[QUOTE="vieras";28908283]Mitä jos mies tekisi vähemmän? Siis et musta ole laiska tms, todellakaan, mutta jos mies kokee kaiken arkipuuhan noin raskaaksi, niin auttaisi varmaan jos hän pääsisi vähemmällä.
Viikonloppuaamut: lapset pikku kakkosen ääreen ja vanhemmat nukkumaan pitempään. Jos näin ei uskalla niin sit sohvalle lasten viereen ja unta palloon siinä, siis sinä jos kerta mies ei omista aamu-unistaan sängyssä luovu.
Mies SAA ulkoilla lasten kanssa halutessaan, ei ole pakko yhtenäkään iltana.
Leikkiikö teillä lapset keskenään ollenkaan? Meillä siis kolme lasta, ja tuon ikäiset tosiaan leikkii keskenään vaikka mitä, siis sisällä.Yhdessä välillä pelaillaan ja luetaan kirjoja lapsille, ei me aikuiset leikitä kovin usein.
Tää nyt ei tee tasa-arvoisemmaksi tilannetta, mutta jospa arki olisi kivempaa molemmille ja romantiikkaakin taas löytyisi!=)[/QUOTE]

No ei ap:tä auta, jos mies tekee entistä vähemmän!! Hän on jo nytkin uupunut.
 
"aapee"
Ihana vastaus, nro 129, kiitos :)

Viikonloppuaamuisin lapset herää 06.15, joten telkkari ei kauheasti auta (pikkukakkonen alkaa 07.50) - tai sitten voisin laittaa jotain nauhalta tulemaan hetkeksi. Yleensä pienempi lapsi haluaa heti aamupalaa, on nälkäinen, vaikka syö illalla ihan kunnon iltapalan. Taitaa kasvaa niin kovaa että nälättää koko ajan...

Olen nyt kommenttien innostamana päättänyt aloittaa tänään tällaisen: En ehdottele miehelle arki-illoiksi yhteistä tekemistä, kun ei kerran halua. Ehkä myöhemmin sitten itse näkee sen taas tarpeelliseksi. Sen sijaan otan lapset touhuamaan kanssani ihan tietoisesti pari iltaa lisää tällä viikolla, ja annan miehen levätä yksin kotona. Jos se väsymys ja ärtymys sitten poistuisi lepäämällä.

Tänään illalla menen lasten kanssa puistoon tuttujen kanssa, sovin niin. Joku ilta vien ne mäkkärille muuten vaan :)

Lisäksi menen itse iltaisin vielä aikaisemmin nukkumaan.

Kokeilen tätä "kevennystä" muutaman viikon ja katson auttaako miehen oloa ja minun univajettani.
 
"vieras"
[QUOTE="aapee";28908071]Minä en siis kaipaa lisää omaa aikaa. Paitsi nukkua joskus aamulla, esim. kerran viikossa, kunnes lapset kasvavat ja alkavat myös nukkua vähän pidempään. Jonakin päivänä sekin kuitenkin tapahtuu :)

Enkä siis halua palkata meille lastenhoitajaa (kuten moni on neuvonut), koska haluan olla itse lasteni kanssa. Minusta olisi kivaa tehdä arki-iltaisin jotain yhdessä koko perhe, mies tosiaan haluaa että mennään vuorovetona, jotta jompikumpi saa levätä.

Ongelma ei siis ole se, että haluaisin "lapsista eroon". Haluan nukkua välillä pitkään, ja että mieheni ei pitäisi minua niin laiskana vastuunväistelijänä, että hän alkaa tuntea ettei esim. halua olla seurassani.

Tuossa joku ehdotti, että onkohan mies masentunut tmv., kun vaan väsyttää vaikka saa nukkua. Olen välillä miettinyt samaa, ja myös fyysisen sairauden mahdollisuutta. Siksi aloituksessakin kysyin, nukkuuko muiden puolisot yhtä paljon kuin minun.

Olen yhtä aikaa huolissani sekä miehestä että avioliitosta. Jotenkin meidän/minun täytyy tämä tilanne korjata, mutta en osaa. Ihan mielipiteitä ja neuvoja kyselin.[/QUOTE]

No sitten vaan mies masennustestiä tekemään, se löytyy netistä. Ärtyisyyden ja väsymyksen syy voi löytyä masennuksesta.
Mutta mun mielestä jompi kumpi teistä tai molemmat on perfektionisteja, ja rivien välistä kyllä selvisi millainen periaate teillä on pyörittää perhettä: mun mielestä se kuulostaa ahdistavalta. Kuka tahansa uupuisi moisesta. Kaikki kotihommat ja lapsiin liittyvät jutut on ennalta määrätty, se tekee arjesta tylsää ja ahdistavaa. Yrittäkää keksiä elämäänne vaihtelua, ja ei se lapsenhoitajan palkkaaminenkaan huono ajatus ole. (Sanot että et halua muuta kuin nukkua, mutta et halua palkata lastenhoitajaa koska haluat olla lastesi kanssa? Aika vaikeeta saada univelkaa nukuttua ja olla lasten kanssa samaan aikaan? Anna hiukan periksi tiukoista määritelmistäsi ja säännöistä, että kenen tulee tehdä mitäkin, ja opettele rentoutumaan. Se auttaa tuhat kertaa enemmän kuin yhdetkään päikkärit!)
 
sdafjasdklöfjasdkl
Suurin epäkohta tuossa on ehdottomasti tuo nukkuminen. Tai se että ap ei saa nukkua tarpeeksi kun toinen taas vetää joka viikonloppuaamu kunnon unet ja päikkärit päälle. Mies tietää sen itsekin, siksi suuttuu kun yrität ehdottaa roolien vaihtoa. Tuota nukkumista pitää ehdottomasti tasata. Eihän siitä mitään tule, että toinen hoippuu viikosta toiseen univajeessa ja toinen nukkua porskuttaa.

Myöskin iltatoimia itse jakaisin. Meillä ainakin toimii joka toinen ilta -periaate.

Itse ymmärrän vallan mainiosti miksi ap:n perheessä ulkoillaan vielä illallakin vaikka päiväkodissa kuinka oltaisiin ulkoiltu. Meidänkin 2- ja 4 -vuotiaat viihtyvät todella paljon paremmin ulkona kuin keskenään kotona tapellen. Kavereita on piha täynnä varsinkin näin kevät-, kesä. ja syysaikaan ja siellä aika kuluu paljon paremmin. Illallakin tulee uni paremmin.
 
"vieras"
Olen siis edellisen "Mies tekis vähemmän" ehdotuksen kirjoittaja. Ja kyllähän se auttais. Mies kokisi pääsevänsä helpommalla, milloin voisi olla ettei se vaimon kuviteltu laiskuuskaan niin ärsyttäisi.
Ja jos luit mun ehdotukset tuon toteuttamiseksi, niin se sisälsi ap:lle viikonloppuaamun nukkumista, tosin sohvalla, mutta kuitenkin. Ja sen, ettei mies ulkoiluttaisi lapsia, joka ei lisäisi ap:n työmäärää ollenkaan, mutta vähentäisi miehen "työ"määrää lähemmäs kymmenen tuntia viikossa. Suosittelin myös lasten keskenään leikkimistä, jota ei tuohon ap:n kuvailemaan kuvioon tunnu mahtuvan, mikä taas on suuri sääli sisarussuhteen kannalta.
Toki jos syitä erolle etsii mielummin, kuin yrittää pelastaa tilanteen, niin sit mun ehdotukset ei ehken toimi, noilla nimittäin saattais sopua löytyä siellä kotona.
Nimim. kokemusta on/ olen vaimo joka tekee suurimman osan ja avioliitto toimii ja kaikilla on kotona mukavaa ja rentoa
 
"aapee"
Ei herätä lapset juurikaan öisin. Menen nukkumaan illasta riippuen klo 22 ja 00 välillä. Herään kuudelta.

Aika usein minulla on vielä illalla töitä kotona, joita teen vähän aikaa kun lapset jo nukkuvat. Minun ammatissani se on joskus vähän "pakollista", ikävä kyllä. Esim. on oltava yhteydessä toisille aikavyöhykkeille, ja puheluita pitää hoitaa myöhään illalla.

Ja joskus on kiusaus valvoa muuten vaan, ottaa illasta aikaa olla FB:ssä jne. ei ihan niin tarpeellista. Joskus jopa käyn lenkillä klo 21.30-22.30 :)
 
"vieras"
Vastaus 136 oli nimimerkille "sissus".
Ap:lle: se löysääminen ja arjesta nauttiminen lasten kanssa kuullostaa hyvältä, jospa lapsille vois antaa aamulla vaikka jugurtit pika-avuksi ja sen jälkeen makoilla sohvalla(ja vaikka nukkua).
Ja toivottavasti et sun mies taas huomais kaiken kivan mitä yhdessä voi tehdä ja arvostais sun panosta kotona=)
 
"vieras"
[QUOTE="aapee";28908398]Ei herätä lapset juurikaan öisin. Menen nukkumaan illasta riippuen klo 22 ja 00 välillä. Herään kuudelta.

Aika usein minulla on vielä illalla töitä kotona, joita teen vähän aikaa kun lapset jo nukkuvat. Minun ammatissani se on joskus vähän "pakollista", ikävä kyllä. Esim. on oltava yhteydessä toisille aikavyöhykkeille, ja puheluita pitää hoitaa myöhään illalla.

Ja joskus on kiusaus valvoa muuten vaan, ottaa illasta aikaa olla FB:ssä jne. ei ihan niin tarpeellista. Joskus jopa käyn lenkillä klo 21.30-22.30 :)[/QUOTE]

No sitten pitää vähän katsoa peiliin. Olet selvästi suorittaja-ihminen. Mitä jos hölläisit vähän, ja menisit joka ilta nukkumaan klo 21 mennessä? Jos lapset eivät herätä öisin, ja mikään ei estä sua menemästä aiemmin nukkumaan, niin olet kyllä itse aiheuttanut itsellesi univajeen. Ja todennäköisesti vaadit mieheltäs liikaa...tulee sellainen tunne.
 
"aapee"
Lisään vielä, että on ollut tosi herättävää, kun moni kommentoi "liiasta perfektionismista". Ehkä sitä tosiaan on. On hyvä miettiä omia tapojaan ja etsiä helpotusta asioihin niiden muuttamisesta/kyseenalaistamsiesta.

Mies siis nimenomaan HALUAA, että lapset menee illalla ulos. Hän on itse mieluummin lasten kanssa ulkona TAI yksin kotona. Nämä ovat hänestä ne vaihtoehdot. Mies inhoaa sitä että ollaan kaikki sisällä, ja kun lapset kumminkin melskaa ja esimerkiksi tappelee leluista. Lapset eivät leiki sisällä kovin hyvin yhdessä, tulee aika paljon riitaa.

Oeln tästä ulkoilusta miehelle puhunut, että minä voin kyllä "hoitaa" lapset illan, mutta OMALLA tavallani: leikkiä ja esim. askarrella kotona. Mutta sittenhän mies ei saa olla rauhassa...

Aina pitää saada olla yksin (=eri paikassa kuin minä), sehän se pointti hänellä ehkä sitten on... :-( Voi miten masentavaa.
 
qwqa
Tuota, onpas osa aika outoja vastauksia.... Täällä syytetään ap:n perhettä tylstästä elämästä ja syytetään, että mies joutuu tekemään niiiin paljon. Ja tässä kuitenkin ap:n mies se joka saa nukkua kun nukuttaa, ja aika usein pikkulapsiperheen arki on aika tylsää. Kun ollaan työssä ja päiväkodissa se 7-9 tuntia/pvä, niin ei meillä ainakaan arki-iltoina juuri muuta tehdä kuin ollaan.

Ja lista tekemisistähän on tehty riidan seurauksena. Tuskin kukaan tuollaista to do -listaa väsää muuten vain. Yleensä ne tekemiset ja kotityöt vain jakautuvat ja jonkun ne on tehtävä. Oli se kuinka tylsää tahansa. Nyt sitten jo ehdotellaan, että mies saisi vain lekotella, ettei vain rasitu liikaa. Ja univajeessa oleva ap:n pitäisi alkaa tehdä enemmän. Voi kristus, näinhän se menee. Miehiä pitää olla rasittamatta liikaa mutta naisen pitäisi valittamatta jaksaa huonoilla yöunilla vaikka mitä.
 
  • Tykkää
Reactions: Oisku
qwqa
[QUOTE="vieras";28908396]Nimim. kokemusta on/ olen vaimo joka tekee suurimman osan ja avioliitto toimii ja kaikilla on kotona mukavaa ja rentoa[/QUOTE]

Eli kaikkien pitäisi olla yhtä tyhmiä kuin sinun eli pyörittää miehelle täyshoitolaa ja hotellia jossa herra saa vain olla ja nukkua ja nainen hoitaa kaiken. Huh huh, sinä jos joku olet se suorittaja, anteeksi vain.
 
outry
[QUOTE="tiiu";28905476]Komppaan tätä.

Meillä mies ulkoilee aina työpäivänsä jälkeen esikoisen (2v) kanssa niin minä hoitelen sillä aikaa kuopuksen (4kk) kanssa kotona kotihommia. Vkonlopun nukkumiset jaetaan puoliksi,mies hoitaa vauvan yöherätykset ja herää lasten kanssa toisena aamuna niin minä saan nukkua.

Vaadi hyvä ihminen enemmän uniaikaa,sen olet ansainnut![/QUOTE]

Sinulla on ihan eri tilanne, kun olet kotona. Jos toinen on kotona, sen pitääkin tehdä enemmän kuin jos olisi töissä. Kyllä työssä olevan pitää saada nukkua enemmän.
 
hetkinen!
[QUOTE="aapee";28908418]Lisään vielä, että on ollut tosi herättävää, kun moni kommentoi "liiasta perfektionismista". Ehkä sitä tosiaan on. On hyvä miettiä omia tapojaan ja etsiä helpotusta asioihin niiden muuttamisesta/kyseenalaistamsiesta.

Mies siis nimenomaan HALUAA, että lapset menee illalla ulos. Hän on itse mieluummin lasten kanssa ulkona TAI yksin kotona. Nämä ovat hänestä ne vaihtoehdot. Mies inhoaa sitä että ollaan kaikki sisällä, ja kun lapset kumminkin melskaa ja esimerkiksi tappelee leluista. Lapset eivät leiki sisällä kovin hyvin yhdessä, tulee aika paljon riitaa.

Oeln tästä ulkoilusta miehelle puhunut, että minä voin kyllä "hoitaa" lapset illan, mutta OMALLA tavallani: leikkiä ja esim. askarrella kotona. Mutta sittenhän mies ei saa olla rauhassa...

Aina pitää saada olla yksin (=eri paikassa kuin minä), sehän se pointti hänellä ehkä sitten on... :-( Voi miten masentavaa.[/QUOTE]

Hetkinen-mies haluaa olla lasten kanssa illat ulkona tai kotona YKSIN. Mitä hittoa?
Jos mies ei kestä lasten ääniä kodissaan, menköön hän sitten lenkille ja te saatte rauhassa melkskata kotona!!!!? Miksi sä ap annat miehesi määräillä sinua näin? Kyllä lapsiperheessä pitää osata olla kotonakin, ja lapset SAA riidellä. Jos koko ajan ollaan menossa, niin burn-outiin sairastutte kohta koko perhe!!

Anteeksi, mutta tulee mieleen että miehelläsi saattaa olla narsistisia piirteitä. Miksi hän saa määrätä miten illat hoidetaan? Jotain mielenterveydellisiä syitä tosiaan saattaa olla, jos ei kestä olla hetkeäkään kotona OMIEN lastensa kanssa! Eri asia jos lapset olisivat sinun, ja mies ei olisi niiden isä.

Minä harkitsisin vakavasti eroa tuossa tilanteessa. Mies määrää kaiken, ja vielä haukkuu sinua laiskaksi! HUH huh! Anteeksi jos vastaukseni on masentava, mutta luulen että voisit itsekin paljon paremmin jos ottaisit eron tuollaisesta dominoivasta miehestä. Saisit rauhassa viettää iltojasi lasten kanssa niin kuin huvittaa.
 
hetkinen!
Otappa ap selvää narsisteista, ja tutkaile asiaa. Narsistien puolisot väsyvät, ja lopulta sairastuvat, koska narsisti haukkuu ne maanrakoon, ja imevät kaiken energian. Ja ovat erittäin itsekkäitä. Jos ongelmanne onkin SINUN väsymyksesi, minusta sinulla ei pitäisi olla univajetta; kertomuksesi mukaan. Mitä jos itse olet masentunut? Se oireilee aluksi niin , että on väsynyt koko ajan, vaikka onkin nukkunut.
 
"vieras"
Joo, mäkin lisään kyllä omaan "mies tekisi vähemmän"-ehdotukseeni aikamoisen MUTTA sanan, jos tosiaan on miehen vaatimus että lapset ulkoilee joka ilta. Ei kuullosta normaalilta ettei mies "kestä" omia lapsiaan sisällä samaan aikaan. Onko aina ollut tuollainen?
Jos ei kestä olla sisällä lasten kanssa niin musta kans niinkuin joku yllä ehdotti: mies sitten ulos illoiksi. EI niin että muu perhe pakenee paikalta että mies voi ola rauhassa.
Meillä siis vaikka mä teen enemmän, mies on seurana, viihtyy kotona ja vietetään paljon aikaa perheenä yhdessä. Jos mies ei haluisi olla meidän seurassa, niin olisin kyllä todella loukkaantunut.
 
korvaamaton-ko
[QUOTE="aapee";28908429]Alan mennä aikaisemmin nukkumaan. Jos on töitä illalla, sitten en tietenkään voi. Työt täytyy tehdä, tai olen seuraavissa yt-neuvotteluissa aika heikolla jäällä :)[/QUOTE]
Mun mies teki noita "pakollisia" töitä yömyöhään. Istui illat ja alkuyöt puheluissa. Joskus teki töitä koko yönkin. Niin vain tuli miehelle yt-neuvotteluissa kenkää. Muista, että työpaikalla kukaan ei ole korvaamaton toisin kuin kotona. Pidä huolta itsestäsi äläkä polta itseäsi loppuun.
 
"vieras"
Joo, mun mielestä mies on outo, tai ainakin ilkeä. Ei perhettä voi ajaa pois kotoaan siksi että mies ei kestä lasten ääniä. Jotain tossa on vialla. Ja jos mies ei halua viettää ap:n kanssa aikaa, niin miksi olette yhdessä?
 
"nuuh"
Aika mulukulta sun miehes kyllä vaikuttaa, sori vaan. Narinari ja nillin nillin kun lapset melskaa, akka pyörii jaloissa ja nukkuakkin saa "vaan" kahdet yöunet enemmän kuin sinä. Ja kaiken päälle saat haukut laiskottelusta :/
Otat aamulla auton ja jätä bussiraha pöydälle. Lappu viereen mitä ruokaa haluatte lasten kanssa sitten lämmitellä kun saavutte kotiin. Mies sitten pihalle lasten kanssa että saat olla YKSIN kotona. Pe-iltana lähdet hotelliviikonlopun viettoon YKSIN ja nuku niiiiin paljon kun sielu sietää.
 

Yhteistyössä