Kannattaako terveen nuoren miehen alkaa vakavaan parisuhteeseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kahden vaiheilla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kahden vaiheilla

Vieras
Oon 29v mies ja seurustelen 27v naisen kanssa, yhdessä ollaan oltu nyt 2 vuotta. Ei asuta yhdessä kun tyttöystävä opiskelee eri paikkakunnalla ja nähdään yleensä vaan vkloppusin tai jos mulla on arkivapaita. Oon ollu tilanteeseen enemmän kuin tyytyväinen, mul on paljon kavereita, vapaa-aikaa, kiva duuni ja viikonloput menee mukavasti naisseurassa. Nyt keväällä tyttöystävä on kuitenkin alkanut puhumaan että valmistuttuaan haluaisi muuttaa yhteen, ottaa seuraavan askeleen jne. no eikä se vielä mitään, mutta nyt on ollut puhetta lapsistakin :O

Mua on alkanut vähän kuumottaa koko juttu. Tuntuu että oon vielä aivan liian nuori mihkään tollaseen ja ihan liikaa koettavaa ja nähtävää jäljellä. En tajuu mikä järki mun ois nyt jo jämähtää aloilleen ja sanoo elämälle hyvästit..
 
:D no sopii toivoa että sitten kun olet sopivan ikäinen, niin saat jonkun naisen. Ei kai siinä, miehethän voi saada lapsia koko ikänsä jne, naisilla on enemmän hoppu ihan biologiankin takia.
 
Joa tuollaisia ajatuksia tulee, ei kyseessä taida olla elämäsi nainen. Jos tyttöystävä tahtoo kovasti rakentaa pesää, voi olla molemmille parasta jatkaa matkaa kantapäät vastatusten.
 
Eihän se kyllä kannata. Kannattaa olla tosin yksi-kaksi vakipanoa koska uusien pokien hommaaminen on kallista puuhaa ja mieluusti jos menee kavereiden kanssa baariin niin sitten seurustelee kavereiden kanssa eikä tartte yrittää kaikkia mahdollisia naisia. Juotat illan ja sitten taksimatkat yms ja silti et saa joka kerta.

Nettideitit ei sen parempia, niitäkin tarttee syöttää ja juottaa ennenkuin pillua lohkeaa. Tietenkin jos kuulut siihen 0.1% joukkoon joka saa pillua aina kun haluaa mitään tällaisia ongelmia ei edes ole.

Halvinta olisi käydä parikertaa viikossa huorissa, tosin itse en tykkää semmoisesta puhasta mutta jos nyt ihan eurot laitetaan riviin niin se on se halvin tie.
 
Eihän se kyllä kannata. Kannattaa olla tosin yksi-kaksi vakipanoa koska uusien pokien hommaaminen on kallista puuhaa ja mieluusti jos menee kavereiden kanssa baariin niin sitten seurustelee kavereiden kanssa eikä tartte yrittää kaikkia mahdollisia naisia. Juotat illan ja sitten taksimatkat yms ja silti et saa joka kerta.

Nettideitit ei sen parempia, niitäkin tarttee syöttää ja juottaa ennenkuin pillua lohkeaa. Tietenkin jos kuulut siihen 0.1% joukkoon joka saa pillua aina kun haluaa mitään tällaisia ongelmia ei edes ole.

Halvinta olisi käydä parikertaa viikossa huorissa, tosin itse en tykkää semmoisesta puhasta mutta jos nyt ihan eurot laitetaan riviin niin se on se halvin tie.

Ravintoloissa käynti on nykyään pirun kallista ja mitään takeita ei ole, että naisia saa baarireissullaan, monesti pitäisi tyytyä ties minkätasoisiin naisiin. Huorissa käynti on halpa vaihtoehto ja todella mutkaton sellainen.
 
Turha irvailla ap:lle. Hyvähän se on et asiaa pohtii vakavissaan ennen yhteenmuuttoa. Mitään kannattavuutta ei mielestäni pidä miettiä, vaan tehdä asiat sitten, kun tietää olevansa valmis.

Eihän noin 30v. toki mikään lapsi ole, mutta ei kaikki ole valmiita sitoutumaan vakissaan ja aloittamaan perhe-elämää vielä tossa iässä.

Kyllä mullakin tietty haikeus oli, kun perhettä aloin perustamaan, et oma nuoren sinkkunaisen elämä on ohi, olin 29v silloin. Toisaalta oli taas selvää, et perheen ja lapsen haluan mieluummin, kuin jatkaa "villiä ja vapaata" elämääni.

Et vaikuta ap olevan vielä valmis yhteenmuuttoon, joten älä tee sitä. Pieni epäröinti on normaalia, mut jos oikeesti ei tunnu siltä niin silloin sitä ei kannata tehdä.
 
En mäkään ap:na yhteen muuttaisi, enkä varsinkaan lasta pukkaisi, jos oikeesti tuntuu, että elämälle tulee hyvästit. Silloin on parempi kertoa naisellekin, ettei halua sitoutua vielä.
 
  • Tykkää
Reactions: Minni:)
[QUOTE="qwer";29971142]Jos siltä tuntuu, että elämä loppuu vakiintumiseen, niin tuskin olet valmis. Mutta mietipä, oisko kumminkin tuossa iässä jo aika aikuistua.[/QUOTE]

Kyllä kai sitä aikuistua voi ilman perhettäkin?

Mut miettikää miten siistiä ois viettää samanlaista elämää kuin vaikka iiro seppänen. Kiertää maailmaa vapaana, kokea ja nähdä kaikkea mahdollista ilman että kukaan tai mikään määrää, paitsi tietty raha. Ja haluun tehä sen nyt kun oon vielä nuori enkä mikään eläkeläinen joka maakunta matkustaa jollain töysän bussilla lierihattu päässä. Kun oon nähny mitä kaverille esim on käyny nii mun pahin painajainen tällä hetkellä ois et kaikki illat meniskin harrastusten ja kavereiden sijasta vaipanvaihdossa sun muussa ja pe/la illat kotona kyhjöttäen. No thanks.
 
Mieheni ratkaisi ongelman ottamalla vela-puolison itsellensä ja laitattamalla piuhansa poikki. Voi rentoutua, elää ihanaa parisuhde-elämää ja sitoutua huoletta, eikä tarvitse pelätä kauhuskenaariota lapsista ja sitä kautta "nalkkiin jäämisestä".
 

Yhteistyössä