Kamalaa tämä syyllisyys

[iita]

Eilen kärsin kovista vatsa- ja selkäkivuista ja kävin tk.päivystyksessä lääkärissä koska olen raskaana ja huolestuin kivuista.
Lääkäri laittoin lähetteen ensiapupäivystykseen koska epäili umpisuolentulehdusta.
Mies vei minut sinne lasten kanssa, heti työpäivänsä jälkeen. Miehellä työmatkaa 40 km. Ja sairaalaan 80km. Eli tuli ensin kotiin, vei minut sairaalaan ja koska jouduin jäämään sinne tarkkailuun niin tuli lasten kanssa kotiin. Ja kun sai lapset nukkumaan niin saikin lähteä minua vielä myöhään illalla hakemaan kotiin. Eli ajeli koko päivän työpäivän päätteeksi
Oli ihan hirmuisen väsynyt illalla, ja tänäänkin vielä kuulema ja minulla on kamala syyllisyys siitä että minun takia on joutunut ajelemaan. Nytkin taas jo töissä.
Mietin että olisinko kuitenkin pärjännyt yksinkin ettei olisi tarvinut miehen ajella jne.

ARGH!

 

[Turbojurpo]

Miehen osa on olla kulina tarvittaessa. Kyllä sen kestää, kunhan ei joka päivä tarvitse ajella.

 

[TULKINNANVARAINEN]

tota se perhe-elämä on. se on toisesta huolehtimista ja välittämistä. ei siitä mitään huonoa omaatuntoa pitäis kokea. sä todennäköisesti valvot seuraavan vuoden lapsen kanssa ja olet aina väsynyt...näin karkeasti sanottuna.

 

[no]

Eilen kärsin kovista vatsa- ja selkäkivuista ja kävin tk.päivystyksessä lääkärissä koska olen raskaana ja huolestuin kivuista.
Lääkäri laittoin lähetteen ensiapupäivystykseen koska epäili umpisuolentulehdusta.
Mies vei minut sinne lasten kanssa, heti työpäivänsä jälkeen. Miehellä työmatkaa 40 km. Ja sairaalaan 80km. Eli tuli ensin kotiin, vei minut sairaalaan ja koska jouduin jäämään sinne tarkkailuun niin tuli lasten kanssa kotiin. Ja kun sai lapset nukkumaan niin saikin lähteä minua vielä myöhään illalla hakemaan kotiin. Eli ajeli koko päivän työpäivän päätteeksi
Oli ihan hirmuisen väsynyt illalla, ja tänäänkin vielä kuulema ja minulla on kamala syyllisyys siitä että minun takia on joutunut ajelemaan. Nytkin taas jo töissä.
Mietin että olisinko kuitenkin pärjännyt yksinkin ettei olisi tarvinut miehen ajella jne.

ARGH!

Mitä hullua? Miten ihmeessä tuollaisesta tarvitsee tuntea syyllisyyttä, sinullahan epäiltiin umpparia, mikä ei ole lastenleikkiä jos pääsisi puhkeamaan!!! Ja mitä miehesi työmatkoihin, mieheni ajaa päivittäin 300 km yhteensä ja päälle yli 12 h vaativat asiantuntijatehtävät.

 

[usein kipeä ja syyllisyyden tuntoinen äiti]

Siinähän tuskailet... Mutta ei kai sen miehen tarvii sua siellä lääkärissä kuskailla ihan joka toinen päivä? Kyllä se varmasti sietää moisen väsymyksen sinun hyvin voinnin takia (ja vauvan) Ja jos tilanne olisi ollut toisin päin, että miehesi olisi tarvinnut apuasi niin itkisitkö nyt että hitto ku väsyttää, pitikin ajella koko päivä ton perhanan ukon vaivojen vuoksi...?!

 

[Ap]

Kyllä hän sanoi että kuskailee koska vaan. Itselle vaan tuli huono omatunto, varsinkin kun se oli "turhaa" eikä mitään vikaa kivulle löytynyt. Nestetippa ja lääkkeet suoraan suoneen auttoi aika hyvin.
Kaikesta sitä saakin itselleen omantunnon tuskia

 

[vieras]

Mä en olis tuossa tilanteessa kertonut, kuinka väsynyt olen. Kaikki hyvin, ei huolta. Ja onko tuo autolla ajaminen nyt mitenkään raskasta, ei minusta.

 

["syyllinen"]

No joo äärimmäisyyksiin voi aina mennä. Kannattaa opetella kontrolloimaan syyllisyyden tuntojaan. Itse kornein esimerkki oli kun synnytettyäni kaksoset olimme perhe huoneessa ja hoidin pojat itse öisin kun mies oli niin väsynyt koin syyllisyyttä siitä että mun ois pitäny herättää se apuun... haloo

 

[Pai80]

Älä nyt tosta mitään syyllisyyttä kanna.
Ethän voinut tietää että onko kivut jotain vakavampaa vai ei.
Huolehtivainen puoliso sinullakin !

 

[LisaMarie]

Et kai kuulu siihen ihmislajiin, oka tuntee syyllisyyttä aina ja kaikesta ja varsinkin asioista, joihin ei voi vaikuttaa :hug:

 

[=0]

Kyllä suhteessa kuuluu toisen eteen olla valmis tekemään pieniä tekoja. Mitä sitten jos sun umppari olis puhjennut? Ei mikään pikkujuttu. Mä itse jouduin umpparileikkaukseen raskaana ollessani enkä kyllä toivo sitä kenellekään, parantuminen vei pari kuukautta eikä helpottanut sekään että oli kesä ja jalat turvonneet ja liikkumiskielto alkuun päällä..
Joten olis ollut aika paljon pahempaa jos se olis puhjennut.
Joten ole tyytyväinen ettei sun tartte yksin kaikkea kestää ja että mies huolehtii.

 

[Ap]

Siis tottakai olen onnellinen ettei tarvinut kivuissa yksin tuota matkaa ajaa ja että mies auttaa mutta jotenkin siitä että kertoi ja selkeästi näyttikin väsyneeltä niin tuli kamala syyllisyys. Ei ole tarvinut minua juuri kuskailla Paljon olen pärjännyt ja kulkenut lasten kanssa lääkärissä/neuvolassa yksikseni

 

[Mutzilla]

eikö siulla sit ollu mahollista saada taksilappua niin ei ois miehen tarvinnu sua illalla hakee? meillä sen saa aika helposti, mutta onneksi kuitenkin kaikki kunnossa :wave: