Tervehdys uusille yrittäjille! :flower:
tyttö91 Mullakaan ei ole mitään ammattia vielä, enkä ole haluamiini kouluihinkaan päässyt, joten teen vähän kaikennäköisiä hommia, jotta jossain vaiheessa tietäisin "mikä musta tulee isona". Olen monta vuotta haaveillut eläintenhoitajan ammatista, mutta kouluihin tosiaan on hirmu vaikea päästä, kun on tunkua enkä ole ns. oleellisin valittava tällä hetkellä. Ja täällä ei noita oppisopimuspaikkojakaan tunnu löytyvän. Haen siis elämälleni suuntaa tällailla pitkän kaavan mukaan, ja voisin hyvin kuvitella että varsinkin isälläni olisi sanomista, jos ja kun lapsi olisi tulossa. Olen vain yrittänyt ajatella, että elän elämääni niin kuin itse parhaalta tuntuu eikä siihen vaikuta sukulaiset eikä kaverit. Me ostettiin myös vuosi sitten tämä rivitalokaksio miehen kanssa, tosin meillä oli molemmilla vakipaikat silloin, mutta ei se lainansaaminen kovin helppoa ollut. Nordeasta melkein naurettiin päin naamaa (en tiedä miksi, kun kuitenkin ihan hyvät säännölliset tulot oli), Handelsbankenista oltaisiin saatu ehkä just ja just johonkin kerrostaloyksiöön lainaa, mutta sitten taas Osuuspankissa oltiin taas tosi positiivisia meitä kohtaan. Ja sanoivat vielä, että jos tulee lapsia tai muuten sellainen tilanne, että tulot muuttuu niin takaisinmaksua saadaan kyllä muutettua. Ja hyvin ollaan pärjätty! Että rohkeasti vain juttelemaan pankkiin, siellä kyllä lasketaan tarkkaan mihin rahat riittää.
duulia Vähän kuin mun äitini, sillä on semmoista omaa keskustelua aina että toisaalta olisi ihanaa olla mummo jo ja sitten samaan lauseeseen melkein jatkaa että ei meillä mikään kiire vielä ole tässä vaiheessa.
En ole ikinä mitään kommentoinut, vaihtanut vaan puheenaihetta, mahtaakohan sekin arvata...on se sellanen ketku kyllä aina, tuntuu välillä siltä että se lukee ajatuksia
Kai se ajattelee, kun mä en taas ikinä ole ollut sellainen "OOI IHANA VAUVA"-tyyppi, ettei musta olis äidiks vielä. Lapsenakin aina sanoin, että mulle ei tuu yhtään muksua mutta 10 koiraa, pari kissaa ja monta hevosta hankin. Ja miehen otan itselleni palvelemaan
No mutta, näköjään sitä ihminen muuttuu vuosien varrella, olin aika lailla tuota mieltä vielä pari vuotta sitten, mutta nyt on ihan eri ääni kellossa. =)
Napailua: Piti mennä lekurille tänään, mutta kaikki suomea puhuvat lääkärit oli jo varattu tältä päivältä. Mulla niitä virolaisia mitään sillailla ole vastaan, mutta kyllä mä haluan sellaisen lääkärin, joka ymmärtää mua ja minä sitä kun siitä kerran maksankin. Katsoo jos ens viikolla sitten menis vaikka yksityiselle gynelle, niin sais kerralla asian hoitoon. Multa tulee edelleen valkkaria päivittäin ja polttelee alavatsaa ihan kuin menkat alkaisi. Lisäksi huimaa aina välillä ja tissit on kipeät. Oon varmaan valeraskaana