Hellou hellou pitkästä aikaa! unohtuu nämä palstailut kausittain välillä vähän pitemmäksikin aikaa, varsinkin kun ei ole mitään kummoisempaa tässä edes tapahtunut.
Pötsi kasvaa, odottelen josko mun parit mammahousut sujahtais postiin nii ei tarvis enää olohousuissa kulkea kun farkkuja en enää uskalla edes katsoa
Perjantaina ois rakenne ultra, hirrrrrveä jännitys josko sitä näkis kumpi sieltä on tulossa, vahva tunne itsellä kuitenkin että poika siellä on
Liikkeet tuntuu jo selvästi, ei ole vielä ukko ehtinyt sille sekunnille laskemaan omaa kättään vatsan päälle että ois itsekin ehtinyt tuntea, ne kun tosiaan tulee niin että muutama selkeä muljahdus ja sitten hiljenee
kovasti tuo mies kuitenkin kärkkyy iltaisin sängyllä vieressä käsi vatsalla josko pieni ilmoittais isällekin olemassaolostaan, mutta toistaseksi ei vielä ole.. säälittää kun toinen ei oo vielä päässy kokemaan pikkusen liikkeitä kun itse kuitenkin jo tuntee ne niin selvästi ja päivittäin
Yksi asia tosin painaa mieltä, paino, se nousee omasta mielestä jo kohta liiankin hurjasti.
Plussauksen jälkeen heti tuli 3kg ja paino pysyi siinä viikolle 14 asti, siitä alkoikin sitten nousu ja korttiin tuli toukokuun käynnin jälkeen merkintä 429g/vko joka on mun korvaan aika paljon, mutta neukkatäti ei kyllä sanonu juuta eikä jaata tuosta määrästä.. viime käynnillä sain myös korttiin ensimmäisen kohdunpohjan korkeusmitan kun se erottui jo niin selvästi, 18vkoa ja yläpalkkiin meni. Neukkaritäti näki heti että mulla silmät aukes selälleen ku näin sen merkinnän ja sanoi heti että en vielä ala ressaamaan noita lukemia kun voivat todennäkösesti muuttua vielä moneenki suuntaan, mutta mitä sitä silti mielelleen voi.
Sokerirasitus on tulossa automaattisesti jossain vaiheessa kun bmi oli raskauden alkaessa 27 ja rd on kyllä viimenen asia mitä toivon, mutta todennäköstä se on että se on edessä.
Painon olen saanut ennen raskautta pysymään samassa lukemassa vuoden sen jälkeen kun sain pudotettua vajaa 10kg. Nyt eletään hetkeä 19+4 ja on plussauksesta tullut melkein 6 kg ja kohta puntarissa kummittelee sama lukema kuin mitä painavimmillaan olen ollu.. ristiriitaset tuntemukset ku on aina ollu arka paikka paino omalle kohdalle ja nyt huolettaa missä menee sen normaalin painonnousun raja..
Muuten osaan kyllä nauttia siitä kun tuo kumpu kasvaa ja kaikki on muuten hyvin, mutta sitte päässä raksuttaa paino-asiat kokoajan niin ärsyttää..
Tulipas paljon tekstiä