Kaksikielisyys uusperheessä! Help!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tsuppadui
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tsuppadui

Vieras
Kaipaisin käytännön vinkkejä!


Olemme muuttamassa alle 3 v. lapseni ja uuden miehen kanssa yhteen. Yritämme lasta. Mies on puoliksi englanninkielinen ja päätimme, että haluamme lapsistamme kaksikielisiä. Toteutus on vähän auki. Mies on ruvennut lukemaan lapselle englanniksi (lapsi on ollut vähän turhautunut koska ei ymmärrä) ja muuton jälkeen ryhtyy puhumaan kokonaan englantia. Lapsi menee myös englanninkieliseen kerhoon, tarhaan ja kouluun sitten tulevaisuudessa.

Onko kellään muulla kokemusta tästä? Miten on toiminut? Onko lapsen ja uuden miehen välit "kylmenneet" kielen vaihtamisesta?


Kiitos!
 
Mitä tarkoittaa puoliksi englanninkielinen? Onko englanti hänen äidinkielensä vai ei?

Käytännössä tuon kaksikielisyyden voi lapsen kohdalla saavuttaa ainoastaan niin että kumpikin vanhemmista puhuu lapselle omaa äidinkieltään. Jos otetaan joku muu kieli, on iso todennäköisyys siitä ettei lapsi opi lauserakenteita ja painotuksia kuten tulisi vaan hänestä tulee "puolikielinen".

Eli jos englanti on miehen äidinkieli niin kuulostaa hyvälle, jos ei ole en suosittele tuota.
 
Minäkin ihmettelin tuota "puoliksi englanninkielinen". Mitä se voi tarkoittaa?

Jos englanti ei ole oikeasti miehen äidinkieli, sitä ei kannata puhua lapselle - olisi se sitten omasta mielestä miten hauskaa tahansa tai miten hyvin kuvittelee itse sitä puhuvansa. Lapselle tulee puhua omaa äidinkieltä.
 
[QUOTE="aloittaja";28467543]Mies on kaksikielinen, kotona puhuttiin englantia ja kavereiden kanssa suomea. Äiti on myös suomenkielinen, mutta puhui siis kotona englantia.[/QUOTE]

Tämäkään ei nyt selitä sitä onko englanti miehesi äidinkieli, vai onko hänen äidinkielensä suomi? Minäkin käytän päivittäin englantia työssäni, teen töitä yrityksessä jonka virallinen kieli on englanti ja puhun jatkuvasti puhelimessa brittien, intialaisten yms. henkilöiden kanssa. Mielestäni mulla on oikein loistava kielitaito, mutta ei kävisi edes mielessä että alkaisin opettaa lapselle kieltä jota en puhu kuten natiivi puhuu.

Siitä yksinkertaisesta syystä että ajattelun kieli on kuitenkin suomi, ja lauserakenteisiin yms asioihin tarttuu rakenteita suomen kielestä ja suomen kielen rakenteesta. Vähän samalla tavalla kuin saksaa puhuvissa maissa lauseen sanajärjestys on erilainen, myös suomalaisen käyttämässä englannissa tulee helposti vastaavia virheitä.

Englannikielisessä leikkikoulussa ja koulussa lapsi oppii varmasti ihan riittävästi tuota kieltä, ja mieshän voi sitten kun lapsi on kieltä jonkun verran oppinut käyttää sitä hänen kanssaan kotona. En kuitenkaan lähtisi toteuttamaan kielikylpyä kotona, jos kyse ei tosiaan ole miehen varsinaisesta äidinkielestä.
 
[QUOTE="aloittaja";28467723]Kyse on miehen toisesta äidinkielestä (vrt. suomenruotsalainen), miehen isä on Englannista.[/QUOTE]

Olisit sanonut tämän heti aluksi. Siinä tapauksessa englanti on miehesi toinen äidinkieli, jota hän voi halutessaan puhua lapselle, mutta se on parasta tehdä johdonmukaisesti. Eli isä puhuu lapselle _aina_ englantia ollessaan lapsen kanssa kaksin. Kotikielenne on ilmeisesti suomi, joten kun äiti on mukana, sitten kaikki puhuvat suomea.
 
No, jos mies on tähän asti puhunut lapselle suomea, on varsin erikoista nyt vaihtaa kieltä toiseen, mitä lapsi ei edes ymmärrä. Englanninkieliseen leikkikouluun voi varmasti mennä jne. Mutta en vaihtaisi lapsen ja aikuisen välistä kieltä "tunnekieltä". Kamala ajatus. Miten ajattelet, että pieni lapsi saa ilmaistua itseään? Kokee varmasti turvattomuutta.

Lapsen elämässä on tulossa muutenkin paljon muutoksia, uusi koti, ympäristö, äitipuoli, ehkä sisarus jne jne. Älkää nyt ihmeessä lisätkö enää hänen taakkaansa.
 
Mä antasin miehen puhua sun ja teidän yhteisille englantia. Osaa varmasti sen hyvin, kun on toinen äidinkieli ja se on todella hyvä, että lapset oppii englantia. Jos asutte Suomessa ja lapset menee suomen kieliseen kouluun, niin oppivat varmasti suomen kielen täydellisesti ja englannin 95 prosenttisesti. Eli riittävästi ja takuulla paremmin kuin kaverit pelkästään koulussa oppivat.
 
Mä antasin miehen puhua sun ja teidän yhteisille englantia. Osaa varmasti sen hyvin, kun on toinen äidinkieli ja se on todella hyvä, että lapset oppii englantia. Jos asutte Suomessa ja lapset menee suomen kieliseen kouluun, niin oppivat varmasti suomen kielen täydellisesti ja englannin 95 prosenttisesti. Eli riittävästi ja takuulla paremmin kuin kaverit pelkästään koulussa oppivat.

Minä ajattelisin niin että sitten kun lapsi alkaa oppia englantia jossain muuallakin, isäpuoli voi siirtyä käyttämään sitä lapsen kanssa. Mutta jos 3v ei tähän asti ole vielä kuullut englantia, ei se kielen oppiminen käy ihan kirjaa lukemalla. Englanninkielinen tarha ja koulu olisivat varmaankin hyviä vaihtoehtoja. Kielenoppimista voi sitten kotona tukea, kun kerran isäpuoli hyvin kieltä osaa.

Mutta 3v ei vielä osaa edes suomen lauserakenteita kovin hyvin, joten tuossa kohdassa toisen kielen ottaminen kuvioihin mukaan ei mun mielestä olisi kovin järkevää. Varsinkaan jos lapsi ei tähän mennessä vielä ole kieltä puhunut. Lapset oppivat kielen esim. uudessa maassa nopeasti, mutta jos nyt tuossa tilanteessa ainut englantia käyttävä olisi uusi miehesi niin onkohan huono ajankohta muutokselle?
 
[QUOTE="vieras";28467865]Minä ajattelisin niin että sitten kun lapsi alkaa oppia englantia jossain muuallakin, isäpuoli voi siirtyä käyttämään sitä lapsen kanssa. Mutta jos 3v ei tähän asti ole vielä kuullut englantia, ei se kielen oppiminen käy ihan kirjaa lukemalla. Englanninkielinen tarha ja koulu olisivat varmaankin hyviä vaihtoehtoja. Kielenoppimista voi sitten kotona tukea, kun kerran isäpuoli hyvin kieltä osaa.

Mutta 3v ei vielä osaa edes suomen lauserakenteita kovin hyvin, joten tuossa kohdassa toisen kielen ottaminen kuvioihin mukaan ei mun mielestä olisi kovin järkevää. Varsinkaan jos lapsi ei tähän mennessä vielä ole kieltä puhunut. Lapset oppivat kielen esim. uudessa maassa nopeasti, mutta jos nyt tuossa tilanteessa ainut englantia käyttävä olisi uusi miehesi niin onkohan huono ajankohta muutokselle?[/QUOTE]

Höpöhöpö. Ei lapsen tule ensin oppia toista äidinkieltään missään muualla kuin kotona. Eikä uusi kieli vahingoita kielenkehitystä, päinvastoin.

Kolmevuotias oppii uuden kielen vielä helposti. (Jos lapsi olisi yli kuusivuotias, asia voisi olla toisin.) Jos isäpuoli on vasta tullut mukaan kuvioihin, uusi kieli tulee lapselle samalla helposti ihan luonnollisesti, varsinkin kun tulee myös uusi sisarus, jolle isä puhunee englantia alusta asti.

t. kielentutkija

Ps. Isäpuoli ei "osaa kieltä hyvin", vaan puhuu sitä äidinkielenään. Kyse on siis aivan eri asiasta kuin vieraan kielen opettaminen pienelle lapselle yksikielisessä perheessä.
 
[QUOTE="vieras";28467899]Höpöhöpö. Ei lapsen tule ensin oppia toista äidinkieltään missään muualla kuin kotona. Eikä uusi kieli vahingoita kielenkehitystä, päinvastoin.

Kolmevuotias oppii uuden kielen vielä helposti. (Jos lapsi olisi yli kuusivuotias, asia voisi olla toisin.) Jos isäpuoli on vasta tullut mukaan kuvioihin, uusi kieli tulee lapselle samalla helposti ihan luonnollisesti, varsinkin kun tulee myös uusi sisarus, jolle isä puhunee englantia alusta asti.

t. kielentutkija

Ps. Isäpuoli ei "osaa kieltä hyvin", vaan puhuu sitä äidinkielenään. Kyse on siis aivan eri asiasta kuin vieraan kielen opettaminen pienelle lapselle yksikielisessä perheessä.[/QUOTE]

Kyllä juu...mutta isä on puhunut lapselle koko tämän elämän ajan suomea! On ihan järkyttävä ratkaisu lapsen tunne-elämän ja kehityksen kannalta alkaa käyttää jotain muuta kieltä. Olkoonkin miehen toinen äidinkieli. Lapselle tulee yhden henkilön puhua aina samaa kieltä.
 
[QUOTE="vieras";28467899]Höpöhöpö. Ei lapsen tule ensin oppia toista äidinkieltään missään muualla kuin kotona. Eikä uusi kieli vahingoita kielenkehitystä, päinvastoin.

Kolmevuotias oppii uuden kielen vielä helposti. (Jos lapsi olisi yli kuusivuotias, asia voisi olla toisin.) Jos isäpuoli on vasta tullut mukaan kuvioihin, uusi kieli tulee lapselle samalla helposti ihan luonnollisesti, varsinkin kun tulee myös uusi sisarus, jolle isä puhunee englantia alusta asti.

t. kielentutkija

Ps. Isäpuoli ei "osaa kieltä hyvin", vaan puhuu sitä äidinkielenään. Kyse on siis aivan eri asiasta kuin vieraan kielen opettaminen pienelle lapselle yksikielisessä perheessä.[/QUOTE]

Sehän ei ole tullut alusta asti kuvioihin tuo uusi kieli, vaan vasta nyt kun pikkusisarusta suunnitellaan. Ketjun ensimmäisistä viesteistä ei kyllä mitenkään selkeästi käynyt ilmi se että kyse on miehen äidinkielestä, vaan siitä että mies puoliksi puhuu tuota kieltä.

On ihan eri asia jos miehen suomenkielinen äiti on puhunut englantia kuin se että englanninkielinen henkilö puhuu englantia lapselleen. Tässä meidän naapurissa asuu perhe jossa isä puhuu lapsille englantia, äidinkieltään ja hienosti sujuu. Hän on kuitenkin johdonmukaisesti puhunut kieltä heti lasten syntymästä asti, joten kieli ei ole vaihtunut lennosta. Itseasiassa kaksikielisyyden huomasin ensimmäisen kerran kun tuo mies ei tiennyt ihan tavallisen työkalun nimeä suomeksi. Aksentista sitä ei huomaa.

Kummasti tässä ketjussa kuten palstalla yleensäkin faktat muuttuvat ketjun edetessä ja aina palstailemaan löytyy "kielentutkija" tai "lääkäri" taikka "terveydenhoitaja". Kuka tahansa kun voi täällä kirjoittaa nimimerkikseen mitä haluaa. Olenko minäkin kielentutkija, kun olen opiskellut yliopistossa englantilaista filologiaa syventävien verran (ei tosin ensisijaisena pääaineena)? Vai muuttuuko kielentutkijaksi vasta siinä vaiheessa kun on tehnyt tarpeeksi jatko-opintoja?
 
[QUOTE="...";28467950]Kyllä juu...mutta isä on puhunut lapselle koko tämän elämän ajan suomea! On ihan järkyttävä ratkaisu lapsen tunne-elämän ja kehityksen kannalta alkaa käyttää jotain muuta kieltä. Olkoonkin miehen toinen äidinkieli. Lapselle tulee yhden henkilön puhua aina samaa kieltä.[/QUOTE]

Tässä oli käsittääkseni kyse isäpuolesta, joka on uusi ihminen lapsen elämässä. En näe mitään ongelmaa siinä, että isä puhuu lapsilleen englantia. Kolmevuotias on vielä niin pieni, että oppii hyvin nopeasti. Ei lapsi siitä sekaisin mene.
 
[QUOTE="...";28467950]Kyllä juu...mutta isä on puhunut lapselle koko tämän elämän ajan suomea! On ihan järkyttävä ratkaisu lapsen tunne-elämän ja kehityksen kannalta alkaa käyttää jotain muuta kieltä. Olkoonkin miehen toinen äidinkieli. Lapselle tulee yhden henkilön puhua aina samaa kieltä.[/QUOTE] mutta mikäs asiantuntija sinä olet. Ihmiset vaan toistelee sokeana kuulemiansa fraaseja. Perustele!
 
[QUOTE="vieras";28467974]Tässä oli käsittääkseni kyse isäpuolesta, joka on uusi ihminen lapsen elämässä. En näe mitään ongelmaa siinä, että isä puhuu lapsilleen englantia. Kolmevuotias on vielä niin pieni, että oppii hyvin nopeasti. Ei lapsi siitä sekaisin mene.[/QUOTE]

Tämä on muuten totta, anteeksi luin huolimattomasti.

Tilanne on sitten tosiaan vähän eri. Tosin, ei poista sitä mitenkään että lapselle on tulossa paljon muutoksia samaan aikaa. Eikä varmasti helpota hyvän suhteen syntymistä sisäpuoleen. Kuitenkin, jos on tarkoitus puhua englantia sitten pikkusisarukselle, ehkä se siten on loogista. Vaikka sisaruksesta ei vielä olekaan tietoa.

Tärkeää on joka tapauksessa johdonmukaisuus, yksi naama puhuu yhtä kieltä.

Tämä asettaa myös vanhempien kommunikoinnille haasteita. Tai "perhekommunikoinnille".
 
[QUOTE="vieras";28467974]Tässä oli käsittääkseni kyse isäpuolesta, joka on uusi ihminen lapsen elämässä. En näe mitään ongelmaa siinä, että isä puhuu lapsilleen englantia. Kolmevuotias on vielä niin pieni, että oppii hyvin nopeasti. Ei lapsi siitä sekaisin mene.[/QUOTE]

Kirjan lukeminen ei minusta kuulosta järkeävältä tavalta alkaa opettaa lapselle uutta kieltä. Opettaisin käyttämään kieltä sellaisissa tilanteissa, kuten ruokapöydässä lapsi voi pyytää milk please, tai juice please. Arkielämän tilanteessa, eikä niin että joku alkaa yhtäkkiä lukea kirjaa farsin kielellä. Ymmärtäisitkö itsekään mitään?
 
[QUOTE="vieras";28467964]Sehän ei ole tullut alusta asti kuvioihin tuo uusi kieli, vaan vasta nyt kun pikkusisarusta suunnitellaan. Ketjun ensimmäisistä viesteistä ei kyllä mitenkään selkeästi käynyt ilmi se että kyse on miehen äidinkielestä, vaan siitä että mies puoliksi puhuu tuota kieltä.

On ihan eri asia jos miehen suomenkielinen äiti on puhunut englantia kuin se että englanninkielinen henkilö puhuu englantia lapselleen. Tässä meidän naapurissa asuu perhe jossa isä puhuu lapsille englantia, äidinkieltään ja hienosti sujuu. Hän on kuitenkin johdonmukaisesti puhunut kieltä heti lasten syntymästä asti, joten kieli ei ole vaihtunut lennosta. Itseasiassa kaksikielisyyden huomasin ensimmäisen kerran kun tuo mies ei tiennyt ihan tavallisen työkalun nimeä suomeksi. Aksentista sitä ei huomaa.

Kummasti tässä ketjussa kuten palstalla yleensäkin faktat muuttuvat ketjun edetessä ja aina palstailemaan löytyy "kielentutkija" tai "lääkäri" taikka "terveydenhoitaja". Kuka tahansa kun voi täällä kirjoittaa nimimerkikseen mitä haluaa. Olenko minäkin kielentutkija, kun olen opiskellut yliopistossa englantilaista filologiaa syventävien verran (ei tosin ensisijaisena pääaineena)? Vai muuttuuko kielentutkijaksi vasta siinä vaiheessa kun on tehnyt tarpeeksi jatko-opintoja?[/QUOTE]

Jos olisit lukenut koko ketjun olisit huomannut, että kyse oli miehen toisesta äidinkielestä ja että mies on lapsen elämässä uusi ihminen.

Pahoittelen, että alan ihmisenä kommentoin ja kehtasin jopa asian paljastaa. Ehkä minun pitäisi vielä kertoa, että en tosin ole erikoistunut kielenoppimiseen, vaikka aihe onkin kiinnostava.

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että lääkäreitä, terveydenhoitajia tai vaikkapa jopa kielentutkijoita on olemassa oikeassa elämässä ja he saattavat jopa vieralla tällä palstalla? Voisiko olla mahdollista, että tietyt ketjut ehkä kiinnittävät tietyillä aloilla olevien ihmisten huomion, koska he ovat kiinnostuneita ko. alasta? Ei minusta ole mitenkään outoa jos lääkäri kommentoi sairauksia koskevaan ketjuun, opettaja kouluja tai kielentutkija kieltä...
 
Faktat siis. Miehellä on kaksoiskansalaisuus, Suomen sekä Englannin. Kotona puhuttiin suurimmaksi osaksi englantia. "Mummolassa" sekä mummo, että "täti" tulevat puhumaan englantia lapselleni.

Mies ei ole alusta asti puhunut englantia lapselleni, vaan n. vuoden ajan puhunut suomea.

Olemme kuukauden kuluttua muuttamassa yhteen jolloin mies vaihtaa kielen englantiin. Laitamme lapsen englanninkieliseen kerhoon.
 
mutta mikäs asiantuntija sinä olet. Ihmiset vaan toistelee sokeana kuulemiansa fraaseja. Perustele!

Perustelitko jotenkin itse kommentejasi?

a) lapsen elämään tulee paljon muutoksia samaan aikaan, onko se tarpeellista ja järkevää?

b) kielen ehtii oppia myöhemminkin, ja erittäin hyvin

c) lapsi voisi aloittaa kielenopiskelun esim. englanninkielisessä päiväkodissa tms uudessa ympäristössä ja sitten jatkaa opiskelua kotona

d) kukaan ei opi uutta kieltä niin että sinulle luetaan kirjaa vieraalla kielellä eli jos ei yhtään tiedä mitä tekee kannattaako alkaa 3-vuotiasta opettamaan puhumaan uutta kieltä
 
Ystäväperheessä (ihan ydin-sellaisessa) kävi niin, että ruotsinkielinen isä kertoi närkästyneenä äidille, että oli törmännyt vanhaan koulukaveriinsa, ja se puhui lapselleen SUOMEA, siis järkyttävää! Äiti huomautti, että isä taitaa itse puhua suomea esikoiselle :D Niin oli vain käynyt kun äiti ei osannut ruotsia. Isä aloitti systemaattisen ruotsin puhumisen vauvalle, muttei raaskinut vaihtaa kieltä 7v esikon kanssa.

Esikko oppi siinä sivussa sen verran, että selvisi ehkä ruotsin tunneilla suht. helpolla. Ja nuorempi käy koulua ruotsiksi. Isän mukaan hänen ja esikon tunnekieli oli suomi. Toimi tässä perheessä. Kukin tavallaan!
 

Yhteistyössä