kakkosesta ykkökseksi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miten?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hyvin menee! Suuri osa suomalaisista naisista näyttää siis hyväksyvän mukinoitta miehen moniavioisuuden. Tosin ykkösnaiset pitkin hampain, mutta kakkosnaiset riemumielin.

Vielä kouluihin Islamin opetusta niin Avot, kohtahan täällä on meillä kunnon muslimivaltio.

Sitten, kun tulee huivipakko, saattavat elliparkojen naamat venähtää: ""O'ou, eihän tässä pitänyt näin käydä!""
 
Oltiin aluksi molemmat toistemme kakkosia. Ensin erosin minä silloisesta kihlatustani ja vuoden jälkeen hän vaimostaan. Siitä vuoden päästä kuvioon olikin tullut jo kolmas. Minä olin siis siinä vaiheessa ykkönen ja kakkosen paikalla jo joku uusi.... Liian monta vuotta siinä meni kunnes luovutin ykkösen paikan tälle kolmoselle....
 
Tapaamisestamme oli kolme viikkoa, kun mies pyysi avioeroa ja he muuttivat erilleen. En painostanut, mutta tein kyllä selväksi, että mihinkään salasuhteeseen en edes rupea, vaan jos rakastan ja minua rakastetaan, elän yhdessä rakastamani ihmisen kanssa.

Hyvä asia oli se, ettei miehelläni ollut lapsia edellisessä avioliitossa. Ero oli helpompi. Nyt odotamme ensimmäistä yhteistä onnemme kukkuloilla!
 
Tutustuin mieheen chatin kautta, oli juuri muutanut tälle seudulle. Hän kertoi olevansa eronnut. Kahden kuukauden tapailun jälkeen hänen vaimonsa soitti. Mies oli hänen luonaan ja he eivät olleet missään vaiheessa eronneet. No kuitenkin miehen kärähtämisen jälkeen erosivat ja mies asusti luonani. Seksi loppui, mies vain kävi töissä ja päihtyi. Hän haukkui minua ja syytti erostaan. Minä olin hänelle kaiken pahan alku. Sorruin itse käyttämään lääkkeitä (joita varastin töistäni) sekaisin viinan kanssa että kestäisin pahaa oloani.
Hän soitteli salaa vaimolleen ja kerjäsi tätä ottamaan hänet takaisin. Mies päätyi itsemurhayritykseen.
Siten vaimo antoikin miehelle mahdollisuuden, tuhlasi oman uuden suhteensa hukkaan.
Minut unohdettiin, olinhan heille enää vain paha muisto. Kuulin että he ovat edelleen yhdessä ja heillä pyyhkii hyvin. Minä olen edelleen aivan yksin.
 
Eivät nämä asiat ole koskaan mustavalkoisia.Jos nyt voisin kelata taaksepäin, tekisin varmaan toisin, jos pystyisin.Olin kakkonen monta vuotta, ja todella, jos ykkössuhde voi hyvin, siihen ei mahdu kakkosta. Minun selitykseni on, että todella rakastuin koko olemuksellani, olin elänyt valtavassa rakkauden ja läheisyyden puutteessa ja tuntui, että tämä ihminen antoi kaiken, mikä minulta puuttui. Ja se puute ei ollu todellakaan seksi, vaan henkinen yhteys. Tuntui, ettei minua kukaan ollut rakastanut ja tarvinnut kuin hän.Olin tarpeellinen ja tärkeä. Häntä en olisi pettänyt ikinä, en fyysisesti enkä henkisesti. Olimme molemmat raukkiksia, emme pystyneet/halunneet tehdä päätöstä mihinkään suuntaan.Emmekä satuttaa puolisoitamme (kumpikaan ei koskaa saanut tietää) annoimme ajan kulua ja ajattelimme,että aika jotenkin ratkaisee. Niin se tekikin, minun x:ni ei pystynyt jatkamaan enää, etsi itselleen pakotien tilanteesta rakastumalla toiseen ja muutti lennossa tämän kanssa yhteen lähes heti.Kirjojen mukaan käyttäytyi täysin kuin ihmiset tekevät aikuisiän kriisissä.Minulle kävi emotionaalisesti huonosti, menin ihan rikki, kaikki mihin olin luottanut ja uskonut, hajosi.Oma vika, totta. Makasin nyt niinkuin olin pedannut Ja olen sitä sovittanut ja kärsinyt jo kauan. Sen tiedän, että en koskaan enää halua suhdetta, jossa on peittelyä ja salaisuuksia. Ne syövät sielun. Jos voisin antaa neuvon parisuhteessa oleville, sanoisin - puhukaa - kertokaa, mitä ajattelette ja mitä haluatte. Kysykää, mitä toinen haluaa. Avoimuus ja rehellisyys voivat olla todella vaikeita asioita pitkissä suhteissa. Pelkää sanoa totuuden, jos on jo vuosia näytellyt ja esittänyt, pelkää, että toinen torjuu, loukkaantuu, jopa jättää.Ei rehellisyys tarkoita toisen loukkaamista. Olkaa itsellenne hyviä ja samalla myös sille, jonka kanssa jaatte arkenne.
 
Kakkosena olen edelleen, noin 4kk jälkeen. Vaimo on tiennyt pari kuukautta ja tekee kaikkensa saadakseen miehensä kokonaan takaisin itselleen. Mies ei saa tehtyä päätöstä, mikä ei ole vielä haitannut minua, koska omassa elämässä ja avoerossa on ollut setvimistä tarpeeksi. Ehkä tässä katsotaan kenen kärsivällisyys kestää, painostamalla ja uhkailulla on yleensä aivan päinvastaisia tuloksia. En ihan ymmärrä miksi vaimo ei ole vielä vaihtanut lukkoja miehen lomaillessa kanssani, mutta... toisaalta en minäkään tästä miehestä haluaisin luopua mistään hinnasta.
 
Meidän juttu alkoi 2 v sitten. Kummallakin meillä oli avopuolisot,omat asunnot,kaikki periaatteessa hyvin. Sitten vain kävi niin,että ajan myötä tunteita tuli mukaan. Juttelimme kaikesta,toisen kanssa oli hyvä olla. Seksi tuli kuvioihin,ja kumma juttu kun kumpikaan ei katunut. Eli juttu jatkui ja jatkui. Mopo karkasi lopullisesti käsistä. Juttua ei voinut lopettaa,vaikka välillä että niin olisi parempi. Oma isäntä aavisteli jotain,mutta riidoista huolimatta yhdessä jatkettiin. Kysyi olinko pettänyt,jonka myönsin. Lopuksi kuitenkin keväällä päädyimme eroon usean kuukauden mietinnän jälkeen. Muutin erilleni. Rakastajani oli yhteydessä koko ajan kanssani. Näimme lähes päivittäin. Puolen vuoden kuluttua sit avovaimo kuuli asiasta,kuuli kuka olin yms. Kävipä kerran hakemassa isännän luotani koviinkin. :-) Parin kuukauden kuluttua mies muutti asumuseroon. Lähinnä minun luokseni. Puoli vuotta tästä,niin emännälle riitti. Katsoi itselleen vuokra-asunnon. Nyt yhdessä hyvä olla!!!! Opettava kokemus. Elämä kuljettaa...
 
Mitään en yritä edes puolustella. Väärin tehtiin. Tiedetään se ilman saarnaakin. Mutta se on sellainen juttu,että ku toiseen ihmiseen ihastuu niin kaikki muu katoaa ympäriltä. Ajattelee vain että päivän pelastus jos näkee toisen,saa olla toisen lähellä. Järki lyö vastaan,mutta tunteet vie voiton. Elää vain hetken kerrallaan... Sillä hetkellä ku siinä tilanteessa on,niin järjellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa!! Se vaan on niin,vaikka tyhmältä kuulostaa. Sen tietää sitten kun sen kokee. Tällaista ei kukaan koskaan suunnitellut,mutta tässä nyt ollaan. Asiat olisi voinu hoitaa toisin,mutta harvalla uskallusta lähteä kymmenen vuoden suhteesta yhtäkkiä tuosta noin vain. Ja jos nyt ajatellaan niitä petettyjä osapuolia,niin pitää vaan sanoa että sokea pitää olla jos ei huomaa että jotain suhteessa pielessä siihen aikaan jos kumppanilla salarakas. Tai sit moni ei halua nähdä totuutta... Uskotella itselleen,et kaikki on ok. Ja ainahan suhteessa on muutenkin jotain pahasti vialla,jos pettää. Jokin siihen johtaa...
 
Eikä aina voi kaikkia miellyttää. Ihmiset tekee virheitä,mutta niistä kuitenkin opitaan. Olen kuitenkin nyt onnellinen!! Vierelläni ihana mies! Ei edellisessäkään vikaa ollu,mutta tunteet vaan muuttuu... Ihmiset muuttuu. Sellaista elämä vaan on!! Mitään ei saa jos aina mielistelee toisia! Joskus pitää ajatella myös itseään!! Itsekästä kyllä. Mutta jokaisella on vain yksi elämä elettävänä. Joskus olin rakastunut silloiseen kumppaniini ja kuvittelin ettei mikään tule väliimme. Elämä ei vain mene niinkuin kuvitellaan. Ja jotain positiivista. Kaksi petettyä ovat hyviä lohduttajia toisilleen... :-) Murheet unohtuu yhteisen peiton alla. Ainakin hetkellisesti... :-) Kostona sänkyyn meneminen on vähän huono ""huomionherätys""... Sillä ei kuin pahenna tilannetta. Itse annoin elämästäni kaksi vuotta ""tuuliajolla"" oloon ja katsoin miten tilanteessa käy?! Lyhyt aika loppujen lopuksi,jos rinnalleen saa rakastamansa ihmisen ja saa olla aidosti onnellinen. Eli te kakkoset!! Kärsivällisyyttä vain!! Tietysti rajansa kaikella...
 
Mistä voit sen niin varmasti tietää, ettei pettäminen jatku. Se on joillakin tapa ratkoa parisuhteen ongelmia, johon turvaudutaan kun huuma haihtuu ja arki astuu huoneisiin.
 
Elämänkoulua, jos kysyt minulta xkakkoselta, niin tiedän kyllä itseni - eli pettäminen ei jatku ainakaan minun osaltani, niin pahasti satutin itseni.Xstä - en tiedä mitä hän tekee, uskon, että oppinsa sai hänkin ja yrittää kaikkensa, että tämä uusin suhde toimisi.Enkä kyllä pettänyt häntä - en halunnut eikä kukaan muu kiinnostanut 8 vuoteen, tuskin senkään jälkeen olisi, mutta varmaa en tietenkään osaa sanoa.Vannomatta paras pitää aika usein paikkansa.
 
Joo kyllä pettämisestä voi ottaa myös opikseen. Ei se tarkoita että se jatkuisi aina vaan... Nykyisessä suhteessa meitä on kaksi entistä pettäjää. Koskaan ei tietenkään voi vannoa,mutta kun on kokenut kantapään kautta niin en uuteen kierrokseen kyllä lähtisi. Ja tästä paljon keskusteltu kotona. Elämästähän ei tietenkään koskaan tiedä,mitä se tuo tullessaan,mutta monesti niin käy,että ""toinen kierros"",uusi suhde onnistuu. Nykyään suhteessa on ne asiat kohdallaan mitä edellisessä kaipasi. Pitää uskoa,että ehkä nyt vierellä se jonka kanssa on hyvä olla. Myös myöhemmin.
 
Ehkä mä olen syntynyt väärälle aikakaudelle tai väärässä muodossa, mutta mä en vain voi tajuta miksi pitää satuttaa toisia ihmisiä niin paljon???
Mitä pahaa ne vaimot ja miehet ovat tehneet, joita petetään? OLetteko nyt aidosti onnellisia varastetun onnen kanssa?
OLisi ihan hauska saada noihin ihan oikeita vastauksia, ei mitään katkeria voivotuksia.
OLen itse petetty ja eroan ja mietin em. asioita monesti päivisin ja öisinkin. Katkerakaan en oikein enää jaksa olla, sillä mulla on aivan SAIRAS kokemus takana. MIetin vaan...
 
Ajatelkaa muitakin kuin itseänne, ennenkuin alatte astumaan toisten reviirille ! Sanonta, kel onni on, se onnen kätkeköön, on muuten hyvä. Sinne on turha kakkosten pyrkiä.
 
Miten ihmeessä petettyjen entiset uikuttaa sitä,että älkää tulko rikkomaan parien onnea. Salasuhteeseen tarvitaan KAKSI ihmistä!!! Eli myös se rakas,""uskollinen"" kumppani! Ei kukaan pysty rikkomaan kenenkään onnea,ellei se ole rikottavissa. Omassa tapauksessa mies otti yhteyttä minuun. Minä lähdin mukaan... Viattomiin viesteihin ja kuulumisten vaihtoon. Silloinen mieheni syytti tätä ""viestiystävääni"" onnellisen suhteen rikkomisesta. Samaten itse päin perheenrikkojan maineen. Ei se kuitenkaan niin mene. Ei miehet ole niin tyhmiä,että jos joku yrittäisikin mutta suhteessa kotona on kaikki hyvin,niin harva lähtee leikkiin mukaan vain siksi etten voinut itselleni mitään,kun joku tarjosi seksiä. Tietty näitäkin on. Mutta jos hyvä parisuhde taustalla,missä kaikki hyvin,niin tuskin kukaan lähtee pettämään huvikseen. Ei!! Ja ehkä pitää ajatella,että suhteestaan täytyy pitää niin hyvää huolta ettei tarvi pelätä että kukaan siihen kakkoseksi tunkis! Jokainen petetty saa mennä myös itseensä. Oliko kaikki todella hyvin?!
 
Ja ehkä ne suhteet joissa petetään,ole toisillensa tarkoitettu. Loppujen lopuksi. Jos toista kerran rakastaa ja toinen tuntuu hyvältä,saat kaiken mitä haluat niin tuskin tulee mieleen hypätä vieraaseen sänkyyn. Pettäminen saattaa olla myös pettäjän ""hätähuuto"" että nyt on suhteessa pahasti vialla. Ja myötätunto myös petetyille!! Tietenkin! Tilanne ei ole helppo!! Kyllä mä itse tiedän myös sen. Mutta elämä jatkuu...
 
Ja sellainen pointti vielä,että ei ne kakkoset ole aina niitä jotka tulevat ja tahallaan rikkovat suhteita! Kakkoset joutuvat monesti tilanteeseen ""huomaamattaan"" kun petetyn kumppani tekee aloitteen. Hän etsii jotain... Jotain mitä kotona ei saa. Monet etsii itselleen salarakkaan ihan tarkoituksella!! Että turha laittaa kakkosten piikkiin sitä,että suhde meni rikki. Siinä on kolme osapuolta. Tämän pariskunnan molemmat osapuolet ja tämä kolmas pyörä. Ei ole yhtä eikä edes kahta ""syyllistä"". Kyllä vikaa saa hakea kaikista. Varsinkin kun tunteet tulee peliin mukaan. Yhden yön panot on sit eri juttunsa. Niitä moni ""uskollinen"" mies etsii pelkästään saadakseen vaihtelua. Hetken huvitus. Sitten hyvä palata rakkaan kullan luo kotiin... Yhteisen peiton alle kun on saanut virikkeitä muualta. Mutta omassa tapauksessa me vain rakastuttiin... Sille ei voinut mitään. Niin vain kävi. Helpompi olis ollu jos oltais oltu vapaita,mutta ku niin ei vain ollu. Meillä vain osu palaset kohdalleen... Toisesta löytyi ""se jokin"".
 
Jokaisen pitäisi olla se pettäjä että petetty, että voisi ymmärtää molempia osapuolia. Minusta kuitenkin sille ei ole mitään perusteluja, että jos ihastuu toiseen, vaikka on varattu niin pitäisi olla sen verran selkärankaa, että laittaa sen edellisen suhteen poikki ennen kuin alkaa tekemään mitään uuden ihastuksen kanssa. Sellaiset ihmiset ovat minusta todella säälittäviä, itseään ajattelevia ja moraalittomia. Siksi asetankin itseni tälläisten ihmisten yläpuolelle ja voin elää elämäni arvokkaasti ilman että satutan miestäni ja lapsiani pelehtimällä toisen kanssa parisuhteeni aikana.
 
Minusta tällaiset ""onnelliset"" pettämistarinat hakevat hyväksyntää olemassaololleen. Ei kenneläkään jolla on puhtaat jauhot pusissa tarvitse pienentää syyllisyyttään jälkikäteen. Jollakin tapaa säälittäviä tarinoita.
Jotenkin ymmärrän petettyä, joka lähtee suhteesta toisen matkaan.
 
Nämä onnelliset pettämistarinat eivät tarvitse hyväksyntää! Eikä täällä sitä kukaan hae. Jokainen tietää mitkä virheet on tehny ja miten väärin asia petettyjen osapuolien kannalta oli. Asiat on selvitetty kaikkien osapuolien kanssa kuitenkin loppujen lopuksi. Jokainen hoitaa asiat tavallaan. Viisaiden on tietty helppo aina neuvoa miten pitäisi missäkin tilanteessa tehdä,mutta ei se vaan aina niin toimi. Harva kuitenkaan lyö ihastuksen vuoksi pitkää suhdetta poikki samantien. Aika moni varmaan kuitenkin haluaa pelata ""varman"" päälle,jos kymmenen vuoden suhteen ja rakkaan ihmisen aikoo jättää taakseen ja yrittää uutta suhdetta toisen kanssa. Se on vain mielipide. On näitä joilla on pokkaa sanoa suoraan samantien. Itsellä oli aikoinaan tunteet niin sekaisin ettei tiennyt mitä ajatella. Ja jokainen pettämistarina on oma juttunsa. Asioissa on montaa eri puolta. Ei asiat aina niin yksiselitteisiä. Kaikkia osapuolia tällaiset jutut satuttaa,ei petetty ole ainut. Toisen kärsimyksen näkeminen opettaa paljon!!
 
Nämä onnelliset pettämistarinat eivät tarvitse hyväksyntää! Eikä täällä sitä kukaan hae. Jokainen tietää mitkä virheet on tehny ja miten väärin asia petettyjen osapuolien kannalta oli. Asiat on selvitetty kaikkien osapuolien kanssa kuitenkin loppujen lopuksi. Jokainen hoitaa asiat tavallaan. Viisaiden on tietty helppo aina neuvoa miten pitäisi missäkin tilanteessa tehdä,mutta ei se vaan aina niin toimi. Harva kuitenkaan lyö ihastuksen vuoksi pitkää suhdetta poikki samantien. Aika moni varmaan kuitenkin haluaa pelata ""varman"" päälle,jos kymmenen vuoden suhteen ja rakkaan ihmisen aikoo jättää taakseen ja yrittää uutta suhdetta toisen kanssa. Se on vain mielipide. On näitä joilla on pokkaa sanoa suoraan samantien. Itsellä oli aikoinaan tunteet niin sekaisin ettei tiennyt mitä ajatella. Ja jokainen pettämistarina on oma juttunsa. Asioissa on montaa eri puolta. Ei asiat aina niin yksiselitteisiä. Kaikkia osapuolia tällaiset jutut satuttaa,ei petetty ole ainut. Toisen kärsimyksen näkeminen opettaa paljon!!
 
Nämä onnelliset pettämistarinat eivät tarvitse hyväksyntää! Eikä täällä sitä kukaan hae. Jokainen tietää mitkä virheet on tehny ja miten väärin asia petettyjen osapuolien kannalta oli. Asiat on selvitetty kaikkien osapuolien kanssa kuitenkin loppujen lopuksi. Jokainen hoitaa asiat tavallaan. Viisaiden on tietty helppo aina neuvoa miten pitäisi missäkin tilanteessa tehdä,mutta ei se vaan aina niin toimi. Harva kuitenkaan lyö ihastuksen vuoksi pitkää suhdetta poikki samantien. Aika moni varmaan kuitenkin haluaa pelata ""varman"" päälle,jos kymmenen vuoden suhteen ja rakkaan ihmisen aikoo jättää taakseen ja yrittää uutta suhdetta toisen kanssa. Se on vain mielipide. On näitä joilla on pokkaa sanoa suoraan samantien. Itsellä oli aikoinaan tunteet niin sekaisin ettei tiennyt mitä ajatella. Ja jokainen pettämistarina on oma juttunsa. Asioissa on montaa eri puolta. Ei asiat aina niin yksiselitteisiä. Kaikkia osapuolia tällaiset jutut satuttaa,ei petetty ole ainut. Toisen kärsimyksen näkeminen opettaa paljon!!
 
Nämä onnelliset pettämistarinat eivät tarvitse hyväksyntää! Eikä täällä sitä kukaan hae. Jokainen tietää mitkä virheet on tehny ja miten väärin asia petettyjen osapuolien kannalta oli. Asiat on selvitetty kaikkien osapuolien kanssa kuitenkin loppujen lopuksi. Jokainen hoitaa asiat tavallaan. Viisaiden on tietty helppo aina neuvoa miten pitäisi missäkin tilanteessa tehdä,mutta ei se vaan aina niin toimi. Harva kuitenkaan lyö ihastuksen vuoksi pitkää suhdetta poikki samantien. Aika moni varmaan kuitenkin haluaa pelata ""varman"" päälle,jos kymmenen vuoden suhteen ja rakkaan ihmisen aikoo jättää taakseen ja yrittää uutta suhdetta toisen kanssa. Se on vain mielipide. On näitä joilla on pokkaa sanoa suoraan samantien. Itsellä oli aikoinaan tunteet niin sekaisin ettei tiennyt mitä ajatella. Ja jokainen pettämistarina on oma juttunsa. Asioissa on montaa eri puolta. Ei asiat aina niin yksiselitteisiä. Kaikkia osapuolia tällaiset jutut satuttaa,ei petetty ole ainut. Toisen kärsimyksen näkeminen opettaa paljon!!
 

Yhteistyössä