Toggle sidebar

kakkosesta ykkökseksi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miten?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

miten?

Vieras
Kertokaapa te, jotka olette aloittaneet parisuhteenne olemalla ensin ns. ""kakkosia"" eli salarakkaita, että miten ja kuinka pian suhteen aloittamisen jälkeen teistä tuli ""ykkösiä""?

Painostitteko vähän vähältä miestä eroamaan vaimostaan vai teittekö joku päivä kerrasta selväksi, että nyt miehen pitää valita. Vai erosiko mies vaimostaan ihan oma-aloitteisesti? Vai erosiko vaimo miehestään saatuaan selville salarakkauden?
 
Kertokaapa myös kokemuksistanne te, jotka ette koskaan päässeet kakkosesta ykköseksi, vaan mies valitsikin vaimonsa (tai jonkun muun).

Tämä siksi, ettei tästäkin keskustelusta tule neuvo- ja vinkkipalstaa kakkosena roikkuville perheenrikkojille!
 
miestä painostamalla eroon tai käräyttämisestä vaimolle, et ikinä pääse ykkösestä kakkoseksi. Päinvastoin mies alkaa vihaamaan sinua.


Ja hei, haluatko miehen, jonka olet painostanut eroon? Eikö ole kivempi olla miehen kanssa, joka OIKEASTI haluu sinut ja haluaa olla sinun kanssasi?

 
No johan on ketju laitettu. Hyvin harvoin kakkosesta tulee ykkönen, koska kakkonen on olemassa vain hauskanpitoa varten. Koti kuitenkin luodaan ykkösen kanssa. Miestä ei voi painostaa jättämään vaimoansa, hän jättää vaimon kyllä itse jos katsoo sinut niin tärkeäksi että luopuisi vaimostaan. Itse voisin ajatella jättäväni ykköseni vain jos vastaani tulisi henkilö joka saa minut rakastumaan joka solulla. Muuten hän on hetken huvitus.
 
Ei kai kukaan nyt halua ykkösestä kakkoseksi vaan kakkosesta ykköseksi.

""miestä painostamalla eroon tai käräyttämisestä vaimolle, et ikinä pääse ykkösestä kakkoseksi. Päinvastoin mies alkaa vihaamaan sinua.""
 
Elääkö joku 'kakkonen' todellakin siinä uskossa, että painostaessaan miestä vähä vähältä ja asettamalla hänet joko-tai-valintatilanteen eteen tai käräyttämällä miehen tämän vaimolle, saa miehen omakseen?

Tuollaiselle naiselle on parempi nimi kuin 'salarakas': Vamppi, perheenrikkoja, huora!

Tuntuu, kuin nämä 'kakkoset' ajattelisivat kakkosreiällään.
 
Mä en edes haluaisi kakkosesta ""ykköseksi"". Sehän tässä juuri pointtina onkin, että tapaamiset miehen kanssa on yhtä juhlaa: ihanaa seksiä, yhdessäoloa, matkustelua, huippuravintoloita etc.. Tehköön ""ykkösensä"" kanssa mitä lystää, ei paljon hetkauta. Pääasia, ettei tua mulle paskapyykkiään, murheitaan eikä mitään arkiasioitaan ... me vaan juhlitaan keskenämme, vaimo hoitakoon vaimon roolinsa.
 
""Kakkosesta ykköseksi""-keskustelua käytäessä kannattaa muistaa pari seuraelämän totuutta: Vain harva vakipano on kelvollinen seurustelukumppaniksi.

Kun tämä yhdistetään totuuteen, ettei ole sitoutumiskammoisia miehiä, on vain vaimoksi kelpaamattomia tyttöystäviä, päädytään kakkosnaisen kannalta aika heikkoihin tulevaisuuden ennusteisiin...
 
Totta puhut, inhis! Moni keski-ikäinen pariskunta on sitoutunut kaikenlaisiin yhteisöihin, yhdistyksiin ja muihin viitekehyksiin (heh, miten hieno sana)

Ykkösnainen, rouva, on totuttu näkemään miehensä rinnalla avecina Leijonien, Rotareiden, Rappareiden, mieskuoron, metsästysyhdistyksen tms. riennoissa ja tilaisuuksissa. Rouvakin on päässyt sisälle kenties hienoihinkin piireihin.

Nyt, jos mies toisikin yllättäen mukanaan tilaisuuksiin nuoremman, seuraelämää kokemattoman (ja oletettavasti myös sivistymättömän ja tyhman) kakkosnaisensa, hän saattaisikin pudota yhteisössään arvostustyhjiöön.

Kyllä näiden yhteisöjen miehet tietävät, mihin tarkoitukseen nuori kaunis ehdokki on hankittu - ja naiset vielä paremmin.
 
Minä olin toinen nainen 3 vuotta. Nähtiin harvoin kun asuttiin eri paikkakunnilla, mutta joka päivä oltiin yhteydessä ja lomat yhdessä. Meistä tuli parhaat ystävät.

Mies alkoi toisen vuoden jälkeen haluamaan oikeaa suhdetta, rakennetaan talo ja mennään naimisiin. Minä en halunnut. Jätin sitten miehen, kun en jaksanut painostusta. Mies oli ottanut jo avioeron vaimostaan.

Vielä 2 vuoden jälkeenkin mies soittelee ja yrittää saada suhdettamme lämpiämään. Ystäviä ollaan edelleen, mutta siihen saa jäädäkin.

Kaikki ei tosiaankaan halua ykköseksi!
 
Jos mies sinua oikeasti rakastaa ja haluaa sinusta muutakin kuin seksiä, ystävyyttä ja kuuntelijaa, niin kyllä se eron ottaa ihan itse ilman kepulikonsteja.

Jos ei, niin suhde vaimoon on syvempi kuin sinulle uskottelee.

Ja muista, harva ottaa eroa esim. 10 vuoden avioliitosta muutaman kuukauden suhteen jälkeen toiseen naiseen. Varsinkaan, jos asiat ei vaimon kanssa todellakin ole pahasti ristissä.
´
Ja en todellakaan ymmärrä, kuka nainen haluaa miehen, joka eroaa salasuhteen aikana ja heti on uusi vakava suhde päällä? Kyllä ero täytyy käsitellä rauhassa ja miehen olla välillä yksin. Muuten käy teille samoin kuin avioliitolla.

Oletan, että suurin osa miehistä on 35 v ja ylöspäin, kenen kanssa tällä palstalla on suhde. Suurin osa heistä on mennyt naimisiin parikymppisenä, eli itsenäinen elämä on jäänyt elämättä. Kotoa inttiin, vähän seurustelua ja naimisiin.
Tälläiset miehet jotka eroavat pelkäävät jäädä yksin jos ero tulee, siksi heillä on toinen jo valmiina.

Olen kuullut tämän todella monelta 36-42v mieheltä. Ei uskalleta jäädä yksin, kun ei olla sitä aikuisiässä koettu.
Siinä sitten rynnätään uuteen suhteeseen, vaikkei olla käsitelty toisen suhteen päättymistä.
Avioliitto on kuitenkin paljon isompi asia kuin pelkkä seurustelu.

Maalaisjärkeä kehiin naiset!




 
Tänään tulee Dr Phil samaan aikaan kuin Kauniit ja Rohkeat. Aiheena on vanhenemisen pelko. Toivottavasti moni palstan nelikymppinen mies ja miksi ei nainenkin ehtii ruudun ääreen.

Minulla on hyvä syy rientää kipin kapin kotiin. Yritän kuitenkin ehtiä Etolaan ostamaan jumppapalloa. Katselin aamulla Hesarin välissä tullutta mainosta.

Mikä siinä yksinelämisessä pelottaa eronneita miehiä. Ei minuakaan ole pelottanut ja olen pitänyt huolta kahdesta alaikäisestä lapsesta.

Miehet käyvät armeijan ja opettevat torjumaan vihollisia.
Ehkä isänmaan puolustuskoulutukseen pitäisi myös sisällyttää h....armeijan vihollisuudet. Minä kävin takavuosina sissisotaa tuota armeijaa vastaan. Sitten luovutin ""aseeni"". Ei yksin tuota sotaa jaksa käydä. Siihen tarvitaan Dr Philin kouluttamaa väkeä turvaamaan selusta.
 
Minusta tuli ykkönen n. 5 kk ensitapaamisesta. En painostanut enkä tehnyt mitään kerralla selväksi.

Silloinen vaimo olisi halunnut heidän liittoaan vielä jatkaa, mutta mies valitsi minut. Olisi kuulemma halunnut minut ykköseksi jo aiemmin, jos olisin selkeämmin ilmoittanut, että minä haluaisin hänet.

En ole huora enkä perheenrikkoja. Mieheni ei ole petturi. Heidän kemiansa ei vain pelannut. Ja me olemme yhdessä onnellisia - edelleenkin - vuosien jälkeen. Enkä ole edes silloista vaimoa nuorempi vaan päinvastoin.
 
Mun ystävä aloitti suhteensa naimisissa olevaan mieheen. Olivat olleet naimisissa 15 vuotta ja lapset olivat teini-ikäisiä.

Kyllä siinä taisi vuosi pari mennä. Ei mun kaverini koskaan oikeastaan halunnutkaan tästä miehestä mitään sen 'vakavampaa'. Eli juttu alkoi vain ja ainoastaan hauskanpidon merkeissä. kaverini kanssa käytiin yhä samallalailla baareissa kuin ennenkin, vaikka hän ns. seurusteli tämän miehen kanssa. Eipä hän paljon edes halunnut ko. aiheesta puhuakaan.

Mutta jossain vaiheessa huomasin, että nyt on kysymyksessä vakavampi suhde, kun mies alkoi ilmaantua meidän yhteisiin illanviettoihin ja saunailtoihin ja tanssipaikoille.

Mies tässä tapauksessa ainakin haki eroa, vaikka vaimo ei olisi halunnut eroa. Näin kaukaa katsottuna kaverini sopiikin tälle miehelle paremmin. Molemmat harrastavat kalastusta, vaellusta yms. ovat hyvin liikunnallisia luontoihimisiä.

Eli kyllähän näitäkin tapahtuu, että kakkosista tulee ykkösiä. Se on vaan elämää.

Mies on kertonut kaverilleni, että on aina ollut uskollinen eikä ole koskaan AIKAISEMMIN pettänyt vaimoaan, vaikka vaimo on kuulemma aina epäillyt ja nalkuttanut ja ollut mustasukkainen. Sitten hän kuulemma oli päättänyt, että samapa tuo on, jos nalkutetaan kuitenkin, vaikkei petä, niin hän lähtee sitten pettämisen tielle.

Ystäväni ja miehensä ovat nyt kihloissa ja pienen pojan vanhempia. He vaikuttavat hyvin onnellisilta yhdessä.
 
Kahden kuukauden päästä ekatreffeistä mies muutti tavaransa mun luokse (suurimman osan jätti exälleen). Eipä kukaan olis silloin pannut lanttia likoon sen puolesta, että meidän juttu kestää. Kaikki odotti, että mies palaa häntä koipien välissä takaisin kotiin.

Nyt ollaan oltu onnellisesti naimisissa 9 vuotta. Alkuvaikeudet karaisi ja hitsasi meitä yhteen. Suuri rakkaus voi joskus yllättää ja sille ei sitten kukaan voi mitään.
 
Varmaan oikea ratkaisu, sillä kuka nainen haluaa vaimoaan pettävän miehen itselleen? Mikä takaa, ettei hän tekisi samaa myös sinulle, jos menisitte yhteen? ""Kerran petturi, aina petturi"" -enemmän kuin todennäköistä ja epäilyksen varjo on ja pysyy.
 
Mun ystäväni ei myöskään uskonut, että kakkosesta voisi koskaan tulla ykkönen ja teki miehelle myöskin selväksi, ettei ala suhteeseen tämän kanssa! Miespä yllätti ja otti eron vaimostaan! Näinkin voi käydä...
 
Mä petin omaa miestäni toisen miehen kanssa. Kamalaa myöntää, mutta niin vain kävi. Tosin pettäminen kesti pari kuukautta ja hommasin itselleni toisen kämpän siinä ajassa. Mutta en koskaan ole sen jälkeen pettänyt tätä nykyistäni, ei tulisi mieleenikään. Rakastan häntä niin paljon, etten voisi aiheuttaa niin kamalaa fiilistä hänelle. Tämän aikaisemman miehen kanssa meni jo valmiiksi huonosti ja en usko, että koskaan olisi kolmas pyörä tunkenut väliin, jos meillä olisi asiat olleet hyvin.

Eli kolmatta ei tule, jos kaikki on hyvin.

Ja pettäminen ei kaikilla jatku, vaikka suhde olisikin alkanut ns. huonoilla tavoilla.

 
En tule koskaan ""pääsemään"" salarakkaani ykköseksi, enkä ehkä vakavasti haluaisikaan. Meillä on hauskaa yhdessä, mutta emme halua suhteestamme arkista vaan pitää sitä juhlana. Salakkini sanoo, että ei häntä pahasti kauhistuta pettää vaimoaan, mutta minua, kakkosta, hän ei kyllä voisi ikinä pettää. Herttaista. Ihan samalla tavalla ajattelen minäkin omasta parisuhteestani.

Ja nyt moraalinvartijat huutamaan: et kai tosissasi usko miehen puheita jne jne....
 
Painostamisella se ei tule onnistumaan. Rakkaudella kylläkin. Näin meillä. Kaksi perhettä hajosi, mutta me saimme toisemme. Nyt takana 10 vuotta onnellista yhteistä aikaa, yhteinen lapsi ja entiset uusissa naimisissa onnellisesti myöskin. (eivät keskenään sentään) Näin se elämä joskus vie.
 
Vähänkö oot naivi pöllö. Eikö muka mies petä sua kun naiskentelee vaimonsa kanssa???
Voiko noin tyhmiä ihmisiä ollakkaan?
Ja sinä idiootti tietysti uskot kaikki kauhutarinat silmät pyöreänä, mitä tuo sun uskollinen salarakkaasi sulle kertoo vaimostaan ja avioliitostaan.
Hei eksä jo tajua, sä olet kakkonen ja se tarkoittaa, että miehellä on toinen nainen, joka on se ykkönen.
Herää pahvi, äläkä edes kerro, että olet nainen, koska kommentistasi päätellen sulla ei ole aivoja.
Naiset on fiksuja, mutta ...... ei!
 
No tulihan se kauhunhuuto sieltä! Melkein kierin naurusta, mutta en viitsi mennä lattialle.

Jos salarakkaani rakastelee omaa puolisoaan välillä, se ei ole ""kakkosen"" eli minun pettämistäni, sehän kuuluu kuvioon ja se asia on tiedossa alusta saakka. Sitten jos kuvaan tulee ""kolmonen"", se on vasta minun pettämistäni.

Eikä mun salakkini kerro vaimostaan kauhutarinoita vaan ihan asiallisia asioita. Miksi aina luullaan, että pettäjät vain haukkuvat puolisoitaan? Ei meillä. Toki heissä on puutteita, kun on tarvinnut tälle tielle lähteä, mutta toisillemme kerromme pääosin kivoja juttuja vaimosta/miehestä.

Sulla on salasuhteista valitettavan stereotyyppinen kuva!
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa