Kaikki on ihanaa ja ruusuista...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ei jaksa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ei jaksa

Vieras
Olen niin väsynyt siihen etten saa koskaan ilmaista negatiivisia tunteitani. taas tänä aamuna se tapahtui. Raivosin tietokoneelleni joka kaatui (taas), ja mies otti nokkiinsa koska hänen mielestään jotenkin kritisoin häntä!!! Kysyi mitä hän muka on minulle tehnyt?!?! En ymmärrä tätä itsekeskeisyyttä, miten kukaan voi loukkaantua siitä että olen vihainen kasalle metallia ja muovia!? Mieheni suora arvosteleminen on tietysti täysin poissuljettu vaihtoehto, vaikka aihetta joskus olisikin, ja yleensä en edes jaksa vaivautua. Hyvin harvoin sanon hänelle mistään mikä koskee nimenomaan häntä. En jaksa enää, tuntuu että elän vankilassa kun en voi ilmaista mitään negatiivista ilman että siitä on seurauksena kamala riita kun hän ottaa sen henkilökohtaisesti. Minulle taas on välttämätöntä päästää "höyryjä", en osaa enkä voi padota asioita sisälleni, enkä ymmärrä sitä että pitäisi teeskennellä että elämä on vaan kukkia ja auringonpaistetta. Ja parempikin että päästelee niitä tuollaisissa mitättömissä asioissa kun se että patoaa turhautumista sisälleen. Ja sitten MINÄ olen kuulemma "negatiivinen ihminen", kun hän se itse ottaa nokkiinsa ja loukkaantuu joka asiasta jotka eivät edes koske häntä millään tavalla! Se negatiivisuus näkyy paljon muutenkin, on kärkäs arvostelemaan muita vaikka ei edes tunne ihmistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei jaksa:
Olen niin väsynyt siihen etten saa koskaan ilmaista negatiivisia tunteitani. taas tänä aamuna se tapahtui. Raivosin tietokoneelleni joka kaatui (taas), ja mies otti nokkiinsa koska hänen mielestään jotenkin kritisoin häntä!!! Kysyi mitä hän muka on minulle tehnyt?!?! En ymmärrä tätä itsekeskeisyyttä, miten kukaan voi loukkaantua siitä että olen vihainen kasalle metallia ja muovia!? Mieheni suora arvosteleminen on tietysti täysin poissuljettu vaihtoehto, vaikka aihetta joskus olisikin, ja yleensä en edes jaksa vaivautua. Hyvin harvoin sanon hänelle mistään mikä koskee nimenomaan häntä. En jaksa enää, tuntuu että elän vankilassa kun en voi ilmaista mitään negatiivista ilman että siitä on seurauksena kamala riita kun hän ottaa sen henkilökohtaisesti. Minulle taas on välttämätöntä päästää "höyryjä", en osaa enkä voi padota asioita sisälleni, enkä ymmärrä sitä että pitäisi teeskennellä että elämä on vaan kukkia ja auringonpaistetta. Ja parempikin että päästelee niitä tuollaisissa mitättömissä asioissa kun se että patoaa turhautumista sisälleen. Ja sitten MINÄ olen kuulemma "negatiivinen ihminen", kun hän se itse ottaa nokkiinsa ja loukkaantuu joka asiasta jotka eivät edes koske häntä millään tavalla! Se negatiivisuus näkyy paljon muutenkin, on kärkäs arvostelemaan muita vaikka ei edes tunne ihmistä.


Ruusuissakin on piikit, jotka pistävät. Minulla kone pelittää ihan hyvin. Olisin varmasti pakahtunut kiukusta, jos serveri olisi jumissa.

Katselin aamulla pukuloistoa linnan juhlista ja kommentoin muutamalla viestillä Ellien sivuilla.
Koti on vielä rempallaan. Niin koukussa olen tähän nettisurffailuun.

Ehkä miehesi on lievästi sairastunut läheisriippuvuuteen. Jos sinua hatuttaa, niin häntäkin pitää hatuttaa. Peiliteoriaa vai mitä lienee.

Nautin yksinelämisestä. Jos minulla on huono päivä tai ohikiitävä hetki, en tarvitse enkä halua siihen peilaajaa. Tsemppaan itseni hyvälle tuulelle omin avuin.
 

Yhteistyössä