E
Ei jaksa:/
Vieras
Jotku varmaan muistaa...
Muutin viimeviikolla omaan asuntoon, joka on soluasunto, jossa asuu 2muutakii ja siel käy se tukihemmo arkisin.
Eilen tulin iskän luota 80km päästä. Kissa oli nälissään, kani omissa paskoissaan häkissä. Jäin tänne yöks, kun eläimenikii on täällä(äitin luona).
Ja kun muutin aloin käymään Pajalla, jossa voi tehä kaikkia juttuja.
Tänäänkii olis pitänyt mennä sinne, mut ei yksinkertaisesti huvittanu.
Nyt nuo vaan valittaa, että mikset mene sinne asunnolle.. Siellä huoneessa on ikivanha tietokone, jolla ei ees pääse hyvällä tuurilla nettiin ja sänky ja vaatekaappi. Eikä huvita kattoo tv:tä kun ne toiset kulkee kokoajan siitä olohuoneen ohi.
Se EI tunnu kodilta! Sossu, tukihenkilö ja siellä pajallakii sanoivat vaan, että sisustat sen miten haluat ja plaaplaaplaa. EI se auta. Minun koti on ollu vuojesta 98 asti sellanen, jossa on eläin, vähintään. Nyt yhtäkkiä pitäs asua joittenkii tuntemattomien kanssa jossain, jonne ei saa edes eläimiä viiä.
Niin se vain on; koti on siellä missä kissakin.
Äsken ku äiti tuli töistä, alko valittaa, että pitää sun sinne asunnolle mennä, ne heittää sut sieltä pihalle tai laittaa laitokseen. Ei luulis heittävän pihalle, jos asuu kunnolla, ei aiheuta häiriöö ja maksaa vuokrat.
En ees tunne koko v*tun seutua, jossa asun. Oon ollu siellä asunnolla peräti 1yön. Sekin meni ihan päin p:tä. Kun oli outo paikka, kylmä ja polvee särki.
Tuntuu, etten enää jaksa koko elämää.. Enkä jaksa mennä varmaa huomennakaan pajalle. Koristelee jotai päiväkirjaa.
Ja kaikki paskat alkoi siitä, kun vime ke vain sängyn sinne, niin puhelimen laturi jäi tänne, seinään. No äitin mielestä sitä ei saa jättää seinään, niimpä on sitten hävittänyt. Perjantaista asti ollu ilman puhelinta.
Ja mitä mä siellä asunnolla tekisin, ei siellä oo kun jotai leipää, joka on jo ihan kuivaa, makkaraa, ja vanhaa mehua. Ei huvita mennä sinne. Se on jotenkii ahistava paikka ja tulee siitä paikasta heti laitos mieleen. :/
Muutin viimeviikolla omaan asuntoon, joka on soluasunto, jossa asuu 2muutakii ja siel käy se tukihemmo arkisin.
Eilen tulin iskän luota 80km päästä. Kissa oli nälissään, kani omissa paskoissaan häkissä. Jäin tänne yöks, kun eläimenikii on täällä(äitin luona).
Ja kun muutin aloin käymään Pajalla, jossa voi tehä kaikkia juttuja.
Tänäänkii olis pitänyt mennä sinne, mut ei yksinkertaisesti huvittanu.
Nyt nuo vaan valittaa, että mikset mene sinne asunnolle.. Siellä huoneessa on ikivanha tietokone, jolla ei ees pääse hyvällä tuurilla nettiin ja sänky ja vaatekaappi. Eikä huvita kattoo tv:tä kun ne toiset kulkee kokoajan siitä olohuoneen ohi.
Se EI tunnu kodilta! Sossu, tukihenkilö ja siellä pajallakii sanoivat vaan, että sisustat sen miten haluat ja plaaplaaplaa. EI se auta. Minun koti on ollu vuojesta 98 asti sellanen, jossa on eläin, vähintään. Nyt yhtäkkiä pitäs asua joittenkii tuntemattomien kanssa jossain, jonne ei saa edes eläimiä viiä.
Niin se vain on; koti on siellä missä kissakin.
Äsken ku äiti tuli töistä, alko valittaa, että pitää sun sinne asunnolle mennä, ne heittää sut sieltä pihalle tai laittaa laitokseen. Ei luulis heittävän pihalle, jos asuu kunnolla, ei aiheuta häiriöö ja maksaa vuokrat.
En ees tunne koko v*tun seutua, jossa asun. Oon ollu siellä asunnolla peräti 1yön. Sekin meni ihan päin p:tä. Kun oli outo paikka, kylmä ja polvee särki.
Tuntuu, etten enää jaksa koko elämää.. Enkä jaksa mennä varmaa huomennakaan pajalle. Koristelee jotai päiväkirjaa.
Ja kaikki paskat alkoi siitä, kun vime ke vain sängyn sinne, niin puhelimen laturi jäi tänne, seinään. No äitin mielestä sitä ei saa jättää seinään, niimpä on sitten hävittänyt. Perjantaista asti ollu ilman puhelinta.
Ja mitä mä siellä asunnolla tekisin, ei siellä oo kun jotai leipää, joka on jo ihan kuivaa, makkaraa, ja vanhaa mehua. Ei huvita mennä sinne. Se on jotenkii ahistava paikka ja tulee siitä paikasta heti laitos mieleen. :/