Kaikki ei luterilaiset joukolla mukaan! Tai ainakin uskonnottomat

Kerätään tähän lista meistä jotka haluaa että tämä foorumi ei toimi minään uskonnollisena väylänä. Jospa tänne saataisiin ihan oma osio uskonnoillekin?
Nikkejä pinoon kiitos!!
MUOKS, niin ja jos tähän ketjuun sitten osallistuisi he jotka haluaisivat että noille rukouspyynnöille ja Jeesus pelastaa avauksille ois oma osionsa. Muut voi vaikka pistää oman ketjun eriävistä mielipiteistään =)

Ketjussta tuli pitkä. Kiitos kaikille LUKUTAIDOTTOMILLE USKOVAISILLE :flower: Näinhän palsta toimii, selkeät ohjeet kuinka saataisiin LISTA meistä jotka haluaisimme julistusvapaan mitäs nyt palstan. Ja kas kummaa siellä palstan uskikset sitten kertovat mielipiteitään. Jep.

 

En tule mukaan. Uskontokeskustelut on välillä palstan suola :xmas:

 

:wave:

 

Ihana idea, odotan päivää ilman lestadiolaisketjuja...

 

Eiköhän tänne elämän koko kirjo mahdu, ei kai kaikkea tartte eritellä omiin lokeroihinsa? Sitä paitsi, siitä eriytymisestähän se ääriaines saa alkunsa.

 

Samaa mieltä, mun listautumisesta ei vain taida olla apua kun en musta ole.

 

Uskonnon ja filosofisen ajattelun välinen rajanveto on joskus niin ohut, että en taida tulla mukaan. Niissä samoissa ketjuissa kun uskovat todistaa uskoaan, ei uskovat saavat perustella näkemyksiään.

 

:wave:

 

En tule mukaan. Uskontokeskustelut on välillä palstan suola :xmas:

Samoilla linjoilla minäkin. Uskomukset ja elämänkatsomukset ovat hauskoja juttuja.

Ja täällä palstallakin on heitä, joilla on vahva vakaumus ja joiden kanssa aiheesta voi keskustella asiallisesti.

 

Viis tuosta, kyllä muutama aivopesijä saa aina kyytiä, jos yrittää tapojaan täällä toisille tuputtaa.

 

:attn:

 

Tahdon kertoa vähän itsestäni. Olen kahden lapsen äiti, ollut uskossa n.5-vuotta. Sitä ennen kokenut väkivaltaisen suhteen, masennusta ja vaikea suolistosairauden. Olen ihan tavallinen ihminen: harrastan normaaleja asioita, käyn samoissa paikoissa kuin muut äidit lastensa kanssa, pidän karaoken laulamisesta, olen ottamassa silikoneja, juon viiniä ja siideriä, lapseni oppi eilen sanomaan "perhana" kun hermostuin kiireessä, hermostun autoilessa törttökuskeille ja saatan jopa käsimerkkiä vilauttaa. MUTTA minä turvaan Jumalaan. Minulle usko on tärkeä asia, koska Jumala on minut suosta nostanut ja parantanut sairauksista, joten olen Taivaalliselle Isälleni hyvin kiitollinen. Silti minuun sattuu. Se miten minut tuomitaan, kun joku saa kuulla minun olevan uskossa.. Niin kuin nyttenkin ap otsikossasi. Minua pelottaa tosi paljon lasteni puolesta, sillä aion opettaa heitä myös turvaamaan Jeesukseen ja mites sitten kun he menevät kouluun, jossa on näitä lapsia, keidenkä äidit on opettaneet heille "suvaitsevuutta"..

 

Saapi tulla avauksia minunkin mielestä vaikken uskovainen olekaan, mutta eihän niitä ole pakko katsoa... Ei nuita nyt niin paljon ole ollut.

 

Tahdon kertoa vähän itsestäni. Olen kahden lapsen äiti, ollut uskossa n.5-vuotta. Sitä ennen kokenut väkivaltaisen suhteen, masennusta ja vaikea suolistosairauden. Olen ihan tavallinen ihminen: harrastan normaaleja asioita, käyn samoissa paikoissa kuin muut äidit lastensa kanssa, pidän karaoken laulamisesta, olen ottamassa silikoneja, juon viiniä ja siideriä, lapseni oppi eilen sanomaan "perhana" kun hermostuin kiireessä, hermostun autoilessa törttökuskeille ja saatan jopa käsimerkkiä vilauttaa. MUTTA minä turvaan Jumalaan. Minulle usko on tärkeä asia, koska Jumala on minut suosta nostanut ja parantanut sairauksista, joten olen Taivaalliselle Isälleni hyvin kiitollinen. Silti minuun sattuu. Se miten minut tuomitaan, kun joku saa kuulla minun olevan uskossa.. Niin kuin nyttenkin ap otsikossasi. Minua pelottaa tosi paljon lasteni puolesta, sillä aion opettaa heitä myös turvaamaan Jeesukseen ja mites sitten kun he menevät kouluun, jossa on näitä lapsia, keidenkä äidit on opettaneet heille "suvaitsevuutta"..

Hyvä uskovainen äiti, kukaan ei ole sinua tuomitsemassa. Sinä turvaudut jumalaasi, se on sinun valintasi. Eikö siitä valinnasta olisi mukavampi keskustella ihan omassa osiossa? Itse ainakin käyn palstalla ihan muista syistä kun lukemassa avauksia Jeesuksesta. Tämä foorumi on käsittääkseni luotu ihan muihin tarkoituksiin kun uskonnollisiin.

 

:wave:

 

Tahdon kertoa vähän itsestäni. Olen kahden lapsen äiti, ollut uskossa n.5-vuotta. Sitä ennen kokenut väkivaltaisen suhteen, masennusta ja vaikea suolistosairauden. Olen ihan tavallinen ihminen: harrastan normaaleja asioita, käyn samoissa paikoissa kuin muut äidit lastensa kanssa, pidän karaoken laulamisesta, olen ottamassa silikoneja, juon viiniä ja siideriä, lapseni oppi eilen sanomaan "perhana" kun hermostuin kiireessä, hermostun autoilessa törttökuskeille ja saatan jopa käsimerkkiä vilauttaa. MUTTA minä turvaan Jumalaan. Minulle usko on tärkeä asia, koska Jumala on minut suosta nostanut ja parantanut sairauksista, joten olen Taivaalliselle Isälleni hyvin kiitollinen. Silti minuun sattuu. Se miten minut tuomitaan, kun joku saa kuulla minun olevan uskossa.. Niin kuin nyttenkin ap otsikossasi. Minua pelottaa tosi paljon lasteni puolesta, sillä aion opettaa heitä myös turvaamaan Jeesukseen ja mites sitten kun he menevät kouluun, jossa on näitä lapsia, keidenkä äidit on opettaneet heille "suvaitsevuutta"..

Hyvä uskovainen äiti, kukaan ei ole sinua tuomitsemassa. Sinä turvaudut jumalaasi, se on sinun valintasi. Eikö siitä valinnasta olisi mukavampi keskustella ihan omassa osiossa? Itse ainakin käyn palstalla ihan muista syistä kun lukemassa avauksia Jeesuksesta. Tämä foorumi on käsittääkseni luotu ihan muihin tarkoituksiin kun uskonnollisiin.

Minäkin käyn lukemassa juttuja kaikenlaisista avauksista ja ei minua haittaa vaikka täällä on avauksia asioista mitä minä en harjoita tai moraalisesti hyväksy. Nyt sinä olet lokeroimassa ihmisiä eri ryhmiin. Tämä on juuri niitä asioita mitä minä tarkoitan tavallisessa elämässä. Olen saanut ihania kavereita työpaikoissa ja sitten kun he saavat tietää uskostani, kummasti kutsut iltamiin ym. ei koskekaan minua ja minua varten järjestetään ihan erilaisia tapathtumia, kuten luisteluretkiä - päivällä. Juuri sellaisia, mihin "uskovatkin" voidaan ottaa mukaan. Viihdyn ihan tavallisten ihmisten ja tavallisten juttujen parissa.

 

Tahdon kertoa vähän itsestäni. Olen kahden lapsen äiti, ollut uskossa n.5-vuotta. Sitä ennen kokenut väkivaltaisen suhteen, masennusta ja vaikea suolistosairauden. Olen ihan tavallinen ihminen: harrastan normaaleja asioita, käyn samoissa paikoissa kuin muut äidit lastensa kanssa, pidän karaoken laulamisesta, olen ottamassa silikoneja, juon viiniä ja siideriä, lapseni oppi eilen sanomaan "perhana" kun hermostuin kiireessä, hermostun autoilessa törttökuskeille ja saatan jopa käsimerkkiä vilauttaa. MUTTA minä turvaan Jumalaan. Minulle usko on tärkeä asia, koska Jumala on minut suosta nostanut ja parantanut sairauksista, joten olen Taivaalliselle Isälleni hyvin kiitollinen. Silti minuun sattuu. Se miten minut tuomitaan, kun joku saa kuulla minun olevan uskossa.. Niin kuin nyttenkin ap otsikossasi. Minua pelottaa tosi paljon lasteni puolesta, sillä aion opettaa heitä myös turvaamaan Jeesukseen ja mites sitten kun he menevät kouluun, jossa on näitä lapsia, keidenkä äidit on opettaneet heille "suvaitsevuutta"..

Hyvä uskovainen äiti, kukaan ei ole sinua tuomitsemassa. Sinä turvaudut jumalaasi, se on sinun valintasi. Eikö siitä valinnasta olisi mukavampi keskustella ihan omassa osiossa? Itse ainakin käyn palstalla ihan muista syistä kun lukemassa avauksia Jeesuksesta. Tämä foorumi on käsittääkseni luotu ihan muihin tarkoituksiin kun uskonnollisiin.

Mun mielestä on ihan hyvä, että Mitäs Nyt? -osiossa saa keskustella mistä haluaa ja ite voi tehdä päätöksen avaako jotain ketjuja. Onhan jo nyt perustettu omia alueita monista asioista, mutta silti ne samat asia pyörii tällä palstalla.

 

Minua pelottaa tosi paljon lasteni puolesta, sillä aion opettaa heitä myös turvaamaan Jeesukseen ja mites sitten kun he menevät kouluun, jossa on näitä lapsia, keidenkä äidit on opettaneet heille "suvaitsevuutta"..

Tällä periaatteellahan se usko toimii.
Helvetin ja kuolemisen pelko jonka 'rakastava' äiti ja isä siirtää lapsiinsa ilman että lapsilla on mahdollisuutta puolustautua millään tavalla.

Aika rajua henkistä väkivaltaa on tuo lapsia kohtaan.

Tie helvettiin on päällystetty....

 

Minua pelottaa tosi paljon lasteni puolesta, sillä aion opettaa heitä myös turvaamaan Jeesukseen ja mites sitten kun he menevät kouluun, jossa on näitä lapsia, keidenkä äidit on opettaneet heille "suvaitsevuutta"..

Tällä periaatteellahan se usko toimii.
Helvetin ja kuolemisen pelko jonka 'rakastava' äiti ja isä siirtää lapsiinsa ilman että lapsilla on mahdollisuutta puolustautua millään tavalla.

Aika rajua henkistä väkivaltaa on tuo lapsia kohtaan.

Tie helvettiin on päällystetty....

Ne on hellarit ja lestat mitkä paasaa siitä helvetistä. Luterilaisen kirkon piirissä helvetti on kuin joku suuri vaiettu salaisuus, josta ei saa puhua. Ei kyllä ehkä hyvä sekään.. :/

 

Minua pelottaa tosi paljon lasteni puolesta, sillä aion opettaa heitä myös turvaamaan Jeesukseen ja mites sitten kun he menevät kouluun, jossa on näitä lapsia, keidenkä äidit on opettaneet heille "suvaitsevuutta"..

Tällä periaatteellahan se usko toimii.
Helvetin ja kuolemisen pelko jonka 'rakastava' äiti ja isä siirtää lapsiinsa ilman että lapsilla on mahdollisuutta puolustautua millään tavalla.

Aika rajua henkistä väkivaltaa on tuo lapsia kohtaan.

Tie helvettiin on päällystetty....

Kuules nyt Jaska. Aion opettaa lapsilleni Jeesuksesta niin kuin kuuluukiin. Että Jeesus kuoli meidän jokaisen puolesta, jotta meillä on mahdollisuus päästä taivaaseen. Usko on kuule jokaisen vapaaehtoinen asia, niin paljon jumala meitä rakastaa, että hän on antanut meille vapauden valita. Mitä pahaa siinä on? Ja jos haluaa pelastua, niin tiedät kyllä miten.. En minä helvetin pelosta uskoon ole tullut, vaan ihan sen takia että Jumala pelasti ja paransi minut, näin että joku oikeasti rakastaa minua ja antaa minulle pelkästään hyvää.

 

Minua pelottaa tosi paljon lasteni puolesta, sillä aion opettaa heitä myös turvaamaan Jeesukseen ja mites sitten kun he menevät kouluun, jossa on näitä lapsia, keidenkä äidit on opettaneet heille "suvaitsevuutta"..

Tällä periaatteellahan se usko toimii.
Helvetin ja kuolemisen pelko jonka 'rakastava' äiti ja isä siirtää lapsiinsa ilman että lapsilla on mahdollisuutta puolustautua millään tavalla.

Aika rajua henkistä väkivaltaa on tuo lapsia kohtaan.

Tie helvettiin on päällystetty....

Ne on hellarit ja lestat mitkä paasaa siitä helvetistä. Luterilaisen kirkon piirissä helvetti on kuin joku suuri vaiettu salaisuus, josta ei saa puhua. Ei kyllä ehkä hyvä sekään.. :/

Totta tämäkin mutta en usko että helvetistä tarvitsee erikseen mainita, riittää kun puhutaan taivaasta.
Ihminen kyllä jollakin tavalla käsittelee siinä samalla helvettiä puhuttiin siitä ääneen tai ei.

"Kun teet näin niin pääset taivaaseen" = "Jos et tee näin niin et pääse taivaaseen, vaan jonnekkin muualle"

U know .. =)

 

Minua pelottaa tosi paljon lasteni puolesta, sillä aion opettaa heitä myös turvaamaan Jeesukseen ja mites sitten kun he menevät kouluun, jossa on näitä lapsia, keidenkä äidit on opettaneet heille "suvaitsevuutta"..

Tällä periaatteellahan se usko toimii.
Helvetin ja kuolemisen pelko jonka 'rakastava' äiti ja isä siirtää lapsiinsa ilman että lapsilla on mahdollisuutta puolustautua millään tavalla.

Aika rajua henkistä väkivaltaa on tuo lapsia kohtaan.

Tie helvettiin on päällystetty....

Ne on hellarit ja lestat mitkä paasaa siitä helvetistä. Luterilaisen kirkon piirissä helvetti on kuin joku suuri vaiettu salaisuus, josta ei saa puhua. Ei kyllä ehkä hyvä sekään.. :/

Minä olen hellari, enkä paasaa helvetistä.

 

Minua pelottaa tosi paljon lasteni puolesta, sillä aion opettaa heitä myös turvaamaan Jeesukseen ja mites sitten kun he menevät kouluun, jossa on näitä lapsia, keidenkä äidit on opettaneet heille "suvaitsevuutta"..

Tällä periaatteellahan se usko toimii.
Helvetin ja kuolemisen pelko jonka 'rakastava' äiti ja isä siirtää lapsiinsa ilman että lapsilla on mahdollisuutta puolustautua millään tavalla.

Aika rajua henkistä väkivaltaa on tuo lapsia kohtaan.

Tie helvettiin on päällystetty....

Noin toimii uskonto, ei usko.
Uskonnollinen istuu kirkossa ja ajattelee kalastusta, uskova istuu kalastamassa ja mittii jumalaansa. Ja mulle henk. koht. on äärimmäisen tärkeää, että tuo on jumalaansa, ei Jumalaansa!

 

Minua pelottaa tosi paljon lasteni puolesta, sillä aion opettaa heitä myös turvaamaan Jeesukseen ja mites sitten kun he menevät kouluun, jossa on näitä lapsia, keidenkä äidit on opettaneet heille "suvaitsevuutta"..

Tällä periaatteellahan se usko toimii.
Helvetin ja kuolemisen pelko jonka 'rakastava' äiti ja isä siirtää lapsiinsa ilman että lapsilla on mahdollisuutta puolustautua millään tavalla.

Aika rajua henkistä väkivaltaa on tuo lapsia kohtaan.

Tie helvettiin on päällystetty....

Ne on hellarit ja lestat mitkä paasaa siitä helvetistä. Luterilaisen kirkon piirissä helvetti on kuin joku suuri vaiettu salaisuus, josta ei saa puhua. Ei kyllä ehkä hyvä sekään.. :/

Totta tämäkin mutta en usko että helvetistä tarvitsee erikseen mainita, riittää kun puhutaan taivaasta.
Ihminen kyllä jollakin tavalla käsittelee siinä samalla helvettiä puhuttiin siitä ääneen tai ei.

"Kun teet näin niin pääset taivaaseen" = "Jos et tee näin niin et pääse taivaaseen, vaan jonnekkin muualle"

U know .. =)

Meitä nimenomaan varotetaan seurakunnassa ajautumasta tuolle tielle. Raamattu opettaa että sinua rakastetaan juuri sellaisena kun olet, eikä sinun tarvitse tehdä tiettyjä asioita, että Jumala sinua rakastaisi. Olen vapaa kun saan uskoa Jumalaan! Vapaa kaikesta suorittamisesta!!

 

Aion opettaa lapsilleni Jeesuksesta niin kuin kuuluukiin. Että Jeesus kuoli meidän jokaisen puolesta, jotta meillä on mahdollisuus päästä taivaaseen. Usko on kuule jokaisen vapaaehtoinen asia, niin paljon jumala meitä rakastaa, että hän on antanut meille vapauden valita. Mitä pahaa siinä on? Ja jos haluaa pelastua, niin tiedät kyllä miten.. En minä helvetin pelosta uskoon ole tullut, vaan ihan sen takia että Jumala pelasti ja paransi minut, näin että joku oikeasti rakastaa minua ja antaa minulle pelkästään hyvää.

Kuinka niin "Niin kuin kuuluukin" ?

Usko on jokaisen vapaaehtoinen asia ? en ole muuta väittänytkään.
Mutta mitä vapaaehtoista on siinä että vanhempi opettaa lapsen uskovaiseksi jo nuoresta lähtien? Nuorena se vitsa on väännettävä.

Luuletko sinä oikeasti että jos lapselle 'kerrotaan Jeesuksesta' (opetetaan uskovaiseksi) niin vanhempana hän pystyy tekemään objektiivisen valinnan asian suhteen? Ei tietenkään pysty. Se mitä sinä teet lapselle hän kantaa loppuelämänsä mukanaan, jos ei älyllisellä tasolla niin tunnetasolla sitten.

Jumala (todellisuudessa tai teoriassa) on antanut ihmisille vapauden valita mutta sinä ja sinun kaltaiset ihmiset tekevät kaikkensa, hyvän nimissä, riistääkseen todellisen valinnan vapauden lapsiltaan.

Kerrotaan lapsille kuinka heillä on mahdollisuus pelastua kuten äitikin on pelastunut ja mitenkä saatte ikuisen elämän (eli voivat olla äitinsä kanssa ikuisesti, mitä muuta lapsi voi haluta ?).

Ja sitten kun lapsi on 'aikuinen' niin hymyillään ja sanotaan "tämä on täysin sinun oma valinta"...salli minun nauraa.


Muuten, mitenkä ja mistä jumala sinut paransi? Mistä tiedät että se oli jumala ? Eikä esimerkiksi lääketiede.