kahdelle lapselle sama kummi? järkeä vai ei

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja llll
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

llll

Vieras
Meillä siis esikoisen "siviilikummi" on siskoni. Toista odotetaan ja moetin jp kuumeisesti ketä pyydämme tämän kummiksi... Miehen veljeä ja vaimoa vai hänen siskoaan...vai uudellen omaa siskoani joka meille molemmille kaikkein läheisin on!

Emme siis kuulu kirkkoon..
 
Ihan ok, jos kummi on halukas. Omasta mielestäni olisi jotenkin paremmalta kuulostava ajatus jos pyytäisit miehen veljeä tai siskoa, tavallaan tasapuolisuuden vuoksi.
 
[QUOTE="vieras";28955054]???[/QUOTE]

Mitä kohtaa et ymmärtänyt? Kummin tehtävä on kristillinen kasvatus. Mikä mahtaa olla tällaisen "siviilikummin" tehtävä? Eli siinä mielessä ok valita sama vaikka kaikille.
 
Kummin tehtävä on se, mitä kummin kanssa on sovittu. Mä olen kummi, muttei tehtäviini kuulu lapsen kristillinen kasvatus, vaan yhtenä pysyvänä aikuisena lapsen elämässä oleminen on "tehtäväni".

Meillä on kaikilla kolmella lapsella sama kummi. Ja sama tulee olemaan myös neljännellä lapsella.
 
Kummin tehtävä on se, mitä kummin kanssa on sovittu. Mä olen kummi, muttei tehtäviini kuulu lapsen kristillinen kasvatus, vaan yhtenä pysyvänä aikuisena lapsen elämässä oleminen on "tehtäväni".

Meillä on kaikilla kolmella lapsella sama kummi. Ja sama tulee olemaan myös neljännellä lapsella.

Että oikein pitää nimetä "Kummiksi", että saa pysyvän aikuissuhteeteen lapselleen. Ei hyvin mene.
 
[QUOTE="vieras";28955115]Että oikein pitää nimetä "Kummiksi", että saa pysyvän aikuissuhteeteen lapselleen. Ei hyvin mene.[/QUOTE]

Miten tuo eroaa siitä, että oikein pitää nimetä kummiksi, jotta saa jonkun huolehtimaan lapsen kristillisestä kasvtuksesta?

Viime tietojen mukaan kun lapselle tulee se pari kummia nimetä, jotta lapsen saa kastettua kirkon jäseneksi, eli eipä niitä kummiksi nimeämisiä väliinkään jättää voi, jos lapsensa haluaa kirkon jäseneksi mukaan liittää.
 
Miten tuo eroaa siitä, että oikein pitää nimetä kummiksi, jotta saa jonkun huolehtimaan lapsen kristillisestä kasvtuksesta?

Viime tietojen mukaan kun lapselle tulee se pari kummia nimetä, jotta lapsen saa kastettua kirkon jäseneksi, eli eipä niitä kummiksi nimeämisiä väliinkään jättää voi, jos lapsensa haluaa kirkon jäseneksi mukaan liittää.

Aivan, ei minun lapseni muuten kummeja tarvisikaan, kunhan nyt on pakko sellaiset pyytää "huolehtimaan lapsen kristillisestä" kasvatuksesta, joka tosin kyllä ainakin meidän perheessä hoidetaan ihan kerhoilemalla ja koulun uskonnon tunneilla, rippikoululla jne. jos lasta enemmän tulevaisuudessa kiinnostaa. Aikuisia kontakteja on kyllä ilman näitä kummejakin ja ei tulisi pieneen mieleenkään sellaisia lapselle pyydellä, jos se ei olisi pakko, niinkuin kirjoititkin.
 
[QUOTE="vieras";28955163]Aivan, ei minun lapseni muuten kummeja tarvisikaan, kunhan nyt on pakko sellaiset pyytää "huolehtimaan lapsen kristillisestä" kasvatuksesta, joka tosin kyllä ainakin meidän perheessä hoidetaan ihan kerhoilemalla ja koulun uskonnon tunneilla, rippikoululla jne. jos lasta enemmän tulevaisuudessa kiinnostaa. Aikuisia kontakteja on kyllä ilman näitä kummejakin ja ei tulisi pieneen mieleenkään sellaisia lapselle pyydellä, jos se ei olisi pakko, niinkuin kirjoititkin.[/QUOTE]

Ei mua pyydetty lapselle aikuiskontaktiksi, vaan kummiksi. Kummiksi kun on tosiaan pakko pari ihmistä pyytää, jos sen muksun meinaa kirkon jäseneksi liittää.

Sovittiin sitten vaan siitä erikseen, ettei se kristillinen kasvatus mun hommiini kuulu, vaan tosiaan olen lapselle yksi läheinen aikuinen. Enkä kertakaikkiaan nyt ymmärrä, että mikä tuossa on niin millään lailla negatiivista ja huonoa?

Mikä on teillä kummien tehträvä, jos se ei ole kristillisestä kasvatuksesta huolehtiminen, eikä kummin tarvitse olla lapselle edes pysyvä aikuinen hänen elämässään? Eikös se vasta hassua olekin, että ottaa kummiksi nyt vaan jonkun randomin...vaikka pari seurakunnan tyyppiä kelpaisi tuolloin hyvin, jos ei kummilla mitään merkitystä tule lapsen elämässä olemaan.
 
Ei mua pyydetty lapselle aikuiskontaktiksi, vaan kummiksi. Kummiksi kun on tosiaan pakko pari ihmistä pyytää, jos sen muksun meinaa kirkon jäseneksi liittää.

Sovittiin sitten vaan siitä erikseen, ettei se kristillinen kasvatus mun hommiini kuulu, vaan tosiaan olen lapselle yksi läheinen aikuinen. Enkä kertakaikkiaan nyt ymmärrä, että mikä tuossa on niin millään lailla negatiivista ja huonoa?

Mikä on teillä kummien tehträvä, jos se ei ole kristillisestä kasvatuksesta huolehtiminen, eikä kummin tarvitse olla lapselle edes pysyvä aikuinen hänen elämässään? Eikös se vasta hassua olekin, että ottaa kummiksi nyt vaan jonkun randomin...vaikka pari seurakunnan tyyppiä kelpaisi tuolloin hyvin, jos ei kummilla mitään merkitystä tule lapsen elämässä olemaan.

Kummeilla ei ole sen enempää merkitystä kuin muillakaan aikuisilla lapsen lähipiirissä. Ja aivan samalla tavalla nämä nyt kummeiksi nimetyt ihmiset olisivat lapsen kanssa tekemisissä, vaikkeivat olisikaan ristiäisiin kummeiksi pyydetty, seuraava tehtävä heillä on mennä rippilapsen siunaamiseen, jos ovat elossa vielä silloin. Tuskinpa nämä randomit tyypit olisivat valmiita tähän siunaamistilaisuuteen tulemaan, että kyllä me olemme pyytäneet ihan omia sisaruksiamme ja heidän miehiään, olisivat muutenkin kyseistä tilaisuutta juhlistamassa. Lapsilla on paljon muitakin pysyviä aikuiskontakteja ja ei tosiaankaan tulisi mieleenkään pyydellä ketään lapsen kummiksi siksi, että tämä aikuinen sitten olisi "lähiaikuinen" tälle lapselle, kyllä se lähtee ihan ihmisestä itsestään, ei kummiudesta tai muusta kunniasta.

Meillä esimerkiksi lapsilleni erittäin tärkeitä aikuisia ovat äitini sisarukset (äitini on kuollut), eivät ole kenenkään kummeja, ihan omasta halusta ovat lapsilleni läheisiä ja luotettuja aikuisia.
 
Minulla on 4 kummilasta, kirkkoon kuulun, mutta en ole todellakaan mikään uskonnollinen ihminen, enkä aio todellakaan vastata kummilasten kristillisestä kasvatuksesta, vanhemmat hoitakoot asian parhaaksi kokemallaan tavalla, ja lapsi toivottavasti päättää vakaumuksestaan itse sitten kun ikää tulee. Minun tehtäväni on olla läsnä kummilasten elämässä, ikäänkuin aikuisena ystävänä. Omalle lapselle tulee paikallisen tavan mukaan 2 sylikummia (pariskunta) ja tyttö- ja poikakummi. En pyytäisi kahdelle lapselle samaa kummia, minusta on ollut ainakin mukava että minulla on omat kummit ja sisaruksillani omansa.
 
[QUOTE="vieras";28955199]Kummeilla ei ole sen enempää merkitystä kuin muillakaan aikuisilla lapsen lähipiirissä. Ja aivan samalla tavalla nämä nyt kummeiksi nimetyt ihmiset olisivat lapsen kanssa tekemisissä, vaikkeivat olisikaan ristiäisiin kummeiksi pyydetty, seuraava tehtävä heillä on mennä rippilapsen siunaamiseen, jos ovat elossa vielä silloin. Tuskinpa nämä randomit tyypit olisivat valmiita tähän siunaamistilaisuuteen tulemaan, että kyllä me olemme pyytäneet ihan omia sisaruksiamme ja heidän miehiään, olisivat muutenkin kyseistä tilaisuutta juhlistamassa. Lapsilla on paljon muitakin pysyviä aikuiskontakteja ja ei tosiaankaan tulisi mieleenkään pyydellä ketään lapsen kummiksi siksi, että tämä aikuinen sitten olisi "lähiaikuinen" tälle lapselle, kyllä se lähtee ihan ihmisestä itsestään, ei kummiudesta tai muusta kunniasta.

Meillä esimerkiksi lapsilleni erittäin tärkeitä aikuisia ovat äitini sisarukset (äitini on kuollut), eivät ole kenenkään kummeja, ihan omasta halusta ovat lapsilleni läheisiä ja luotettuja aikuisia.[/QUOTE]

Sanoinko mä jossakin kohtaa, että mikäli en olisi tämän lapsen kummi, en kuuluisi hänen elämäänsä pysyvänä aikuisena?

Kuten jo sanoin, ei mua pyydetty kummiksi sillä verukkeella, että siten mut saadaan "sidottua" tähän lapseen. Mä olisin tämän lapsen elämässä aivan varmasti (on niin lähipiiriin kuuluva lapsi) hamaan loppuun saakka, olisin mä hänen kumminsa tai en.

Mutta kun tässä ketjussa nyt jonkinlaista määritelmää haettiin, niin sen annoin.

Mutta joo, kaikkien muiden tavathan on ihan vääriä ja perseestä, kuin sun. Se tuli jo selväksi.
 
Kummin tehtävä on se, mitä kummin kanssa on sovittu. Mä olen kummi, muttei tehtäviini kuulu lapsen kristillinen kasvatus, vaan yhtenä pysyvänä aikuisena lapsen elämässä oleminen on "tehtäväni".

Meillä on kaikilla kolmella lapsella sama kummi. Ja sama tulee olemaan myös neljännellä lapsella.

minä alan kallistumaan kanssa tuohon että pyytäisin siskoani myöa tämäk toisen lapsen kummiksi, koska kaikista läheisin ihminen meille on. Ei kai se sen oudompaa sit ole vaikka molemmilla lapsilla olisi yksi ja sama kummi.

Tähän uskontokasvatuskeskusteluun en edes jaksa enempiä kantaa ottaa... :)
 
[QUOTE="aloittaja";28955912]minä alan kallistumaan kanssa tuohon että pyytäisin siskoani myöa tämäk toisen lapsen kummiksi, koska kaikista läheisin ihminen meille on. Ei kai se sen oudompaa sit ole vaikka molemmilla lapsilla olisi yksi ja sama kummi.

Tähän uskontokasvatuskeskusteluun en edes jaksa enempiä kantaa ottaa... :)[/QUOTE]

Minä olen kummi siskoni molemmille lapsille. Ei se minusta ainakaan ole yhtään outoa.
 

Yhteistyössä