Ei mua pyydetty lapselle aikuiskontaktiksi, vaan kummiksi. Kummiksi kun on tosiaan pakko pari ihmistä pyytää, jos sen muksun meinaa kirkon jäseneksi liittää.
Sovittiin sitten vaan siitä erikseen, ettei se kristillinen kasvatus mun hommiini kuulu, vaan tosiaan olen lapselle yksi läheinen aikuinen. Enkä kertakaikkiaan nyt ymmärrä, että mikä tuossa on niin millään lailla negatiivista ja huonoa?
Mikä on teillä kummien tehträvä, jos se ei ole kristillisestä kasvatuksesta huolehtiminen, eikä kummin tarvitse olla lapselle edes pysyvä aikuinen hänen elämässään? Eikös se vasta hassua olekin, että ottaa kummiksi nyt vaan jonkun randomin...vaikka pari seurakunnan tyyppiä kelpaisi tuolloin hyvin, jos ei kummilla mitään merkitystä tule lapsen elämässä olemaan.