Käynnistystoive huonon voinnin vuoksi

Vieraana tällä palstalla lueskelen.Olen monisynnyttäjä ja jostain syystä minulla kiinnostaa edelleen lueskella Kaksplussan keskustelupalstoja.
Kävin guuglella katsomassa mikä sinua "vaivaa" Milana.
Jaksamisia loppuun asti.Onneksi palkinto odottaa synnytyksen jälkeen.
Tuosta käynnistämisestä minulla on kokemusta.Ja siitä että käynnistykset on tehty minun toiveesta.
Kahdesti minulla on ollut raskausdiabetes ja kummallakin kertaa olen hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa alkanut puhua neuvolassa ja lääkäreille,minä kun kuljin lääkärillä parin viikon välein,että yliajalle ei sitten mennä,vaan MINÄ haluan käynnistyksen.
Lääkäri kun vaihtuivat,niin minä uskalsin sanoa ei käynnistetä-lääkärille,että toinenpa lääkäri on jo luvannut käynnistyksen.
Mutta joka kerta,kun näin jonkun käynnistykseen vaikuttavan ihmisen,esitintoiveen synnytyksen käynnistämisestä.
Ja syynä oli rd,isot vauvat ja synnytyspelko.

 

Milana, onnea matkaan! Eiköhän tuo tilanne ole jo aika selvä. Kuulostaa kyllä kammottavalta. Toivottavasti saat pian synnyttää! :heart:

Äläkä välitä tuosta pelleily-kommentista. Ei siinä mun mielestä missään kohtaa sanottu, ettei sun tilanne olisi sellainen? Mä olen periaatteessa samaa mieltä, ei käynnistykseen kannata ihan ns. huvikseen ryhtyä. Mutta tämä mielipide ei tosiaan tarkoita etteikö väsymys yhtä hyvin voisi olla syy käynnistykseen!

 

Kiitos kovasti myötätunnosta :flower:

Yleensä nuo lääkärit ovat vain niin tiukasti sillä kannalla, että sikiön etu menee äidin edun edelle. Tässä vain on aika monen muunkin ihmisen etu kyseessä. Eikä tässä kuitenkaan enää puhuta keskosesta, vaan painoltaan ja keuhkoiltaan ihan hyväkuntoisesta vauvasta. Tietysti olen ajatellut, että alkuun voi olla ongelmia mm. bilirubiineissa tai syömisenopettelussa, mutta eivät ne ylitsepääsemättömiä ole.

En ole mikään itsekäs hirviöäiti, joka haluaa nopeasti mahastaan eroon päästäkseen beach-kuosiin etelänlomaa varten, vaan olen todella huolissani omasta fyysisestä tilastani sekä - ihan suoraan sanottuna - jo psyykeestänikin. Yhdeksän kuukautta aliravitsemustilaa takana...

Luin juuri, että 1% odottavista äideistä kärsii koko raskauden kestävästä hyperemesiksestä. Väestöstämme 1% on skitsofreenikkoja. En siis missään nimessä vertaa asioita keskenään, eihän niitä voi verrata. Ehkä tämä prosenttiluku vain auttaa minua ymmärtämään, miten vähän meitä (onneksi) on, ja miten vaikea on joskus saada asiallista kohtelua ja lämpöä sekä ymmärtämystä kohdalleen. Edelleen on nimittäin ihmisiä, joiden mielestä kaltaiseni vain "heittäytyvät", tai oksentelevat psyykkisistä syistä, koska eivät olekaan valmiita ottamaan vauvaa vastaan tms.

 

Huomenna alkaa siis helpottamaan ja loppumetrit häämöttää! Tiputus tekee paremman olon ja näin saat tarvitsemiasi voimia itse asiaan.

Onnenpotku ja :hug:

Pian on pikkuinen sylissäsi ja kaikki kääntyy parempaan päin.

 

Tarkoitukseni ei ollut vähätellä sinun tilannettasi. Kuulosta tosiaan ihan hel.vetilliseltä odotukselta ja ymmärrän malttamattomuuden tilanteen helpottamisen odottamisessa. Toivotan todella voimia odotukseen!

Pointtini, jonka ilmi tuomisessa epäonnistuin surkeasti oli, että lääkäreillä on usein syynsä odotteluun. Jos käynnistyksessä jokin menee pieleen, joutuvat he vastaamaan ammatin harjoittamisen uhalla, että heidän tekemänsä päätös on ollut oikea. Olisitko ehkä sittenkin vielä voinut muutaman päivän odottaa? Olisiko synnytys saattanut käynnistyä odotellessa? Ovatko saavutetut hyödyt mahdollisia haittoja suuremmat? Ehkä teoreettista löpinää, mutta heidän on oltava kriittisiä näiden asioiden suhteen.

Pyydän anteeksi, että pahoitin mielesi! Toivottavasti pääset pian tilanteessa voiton puolelle. :hug:

 

Tässä vain varmaan oli väärinymmärrys, sitä paitsi itse olen niin loppupuhki, ettei minulle tarvitse sanoa kuin "kissa", niin repeän ja itken... :'( :ashamed:

Saat anteeksi ja minun puolestani asia on loppuunkäsitelty. Olen itse sairaanhoitaja, ja sikäli ymmärrän vastuun ja huolen, mikä lääkäreilläkin tietysti on. Eli olet ihan oikeassa. Tosin toivon edelleen, että lääkärit nyt kohdallani punnitsisivat tarkoin meidän kaikkien kannalta tämän tilanteen.

 

Empatiaa täältäkin! Tilanteesi kuulostaa todella kurjalta ja kauhealta! Toivon todella, että synnytyksesi käynnistyy pian ja saat maailman ihanimman vauvan ja pääset viettämään normaalia perhearkea jälleen. Itse odotan vasta ensimmäistä ja olo on ollut lähes koko ajan todella hyvä, mutta ne pari viikkoa, kun on ongelmia ollut niin olen ajatellut empatialla niitä odottajia, joilla on koko raskausaika vaikeaa.

Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi!

 

Tiistaina ollessani rv:lla 37+1 synnytys käynnistettiin kalvojen puhkaisulla ja oksitosiinilla. 30.01.2007 klo 12.17 näki mustatukkainen, terve prinsessamme päivänvalon, pituus 49 cm, paino 3370 g, pisteet 9/9. Avautumisvaihe kesti 1 h 45 min ja ponnistusvaihe 2 min.

Käynnistystä edelsi viiden vuorokauden vuodelepo tiputuksessa ja oksennellessa. Kunto siis pääsi laskemaan todella alas, ja keskiviikkona tehty sterilisaatio ei asiaa auttane. Pikkuhiljaa tässä kumminkin toivutaan ja onneksi neidillä on valtakunnassaan kaikki hyvin. :heart:

 

Ei noilla viikoilla vielä käynnistystä saa.Täysiaikainen on vasta kun se on kestänyt 37 viikkoa.Eikä turhia käynnistyksiä tehdä.Ainoastaan jos sulla on verenpainetauti tai alkava raskausmyrkytys ja muita syitä esim.yli 42 viikkoa kestäny raskaus,maksatauti,insuliini-hoitoinen sokeritauti,veriryhmäimmunisaatiot,tulehdus lapsivedessä,lapsivesienmeno täysiaikaisessa raskaudessa ilman supistuksia,sikiön kasvun hidastuminen tai sikiön uhkaava hapenpuute.

 

Mulla koksissa ei käynnistetty vaikka olin päästä varpaisiin turvoksissa (niin ja siis ei edes yliaikaistarkastuksessa kun ylipäiviä se 10) ja mulla astma oli tosi pahana koska vauva painoi keuhkoja. En saanut kunnolla henkeä ja jouduin käyttämään yliannostuksella astmapiippua. Vauvan painoarvio oli muutamaan grammaa vaille 4kg. Kun itku silmässä sanoin että en jaksa, kun ei voi hengenahdistukselta nukkua tai liikkua tms niin lääkäri silti piti päänsä. sanoi mulle (mies lääkäri) että "luonnollinen tapa on paras". Ja minusta siinä tilassa ei ollut mitään luonnollista. No, monta päivää myöhemmin lapsi sitten syntyi luonnostaan, sunnuntaina kun maanantaina olisivat viimein käynnistäneet. Lohdutukseksi mulle oli se että lapsi syntyi sitten äitienpäivänä. Mutta tyttö oli 4,4kg kuitenkin. =)

Nyt ilmeisesti taas mahassa kasvaa iso lapsi, ihan pelottaa miten käy, kun terkkari jo etukäteen käski asennoitumaan että yliajalle menee.

 

\

Tiistaina ollessani rv:lla 37+1 synnytys käynnistettiin kalvojen puhkaisulla ja oksitosiinilla. 30.01.2007 klo 12.17 näki mustatukkainen, terve prinsessamme päivänvalon, pituus 49 cm, paino 3370 g, pisteet 9/9. Avautumisvaihe kesti 1 h 45 min ja ponnistusvaihe 2 min.

Käynnistystä edelsi viiden vuorokauden vuodelepo tiputuksessa ja oksennellessa. Kunto siis pääsi laskemaan todella alas, ja keskiviikkona tehty sterilisaatio ei asiaa auttane. Pikkuhiljaa tässä kumminkin toivutaan ja onneksi neidillä on valtakunnassaan kaikki hyvin. :heart:

Voi, paljon onnea! Ihanaa, että kaikki on nyt hyvin :flower:

 

Isosti onnea pikkuisesta tyttövauvasta. Ihan meinaa onnen kynnel tupsahtaa sinun ja perheesi puolesta! :heart:

Kaikkea hyvää teille! :flower:

Emilia

 

Oletko nyt miettinyt asian ihan loppuun saakka? Itse kärsin koko raskausajan esikoisesta unenpuutteesta, ja viikkoon 35 mennessä olin valvonut jo yli kuukauden juuri silmäystäkään nukuttua.37 viikolla lääkäri antoi luvan käynnistykseen, ja se vasta rankkaa oli jos mikä! Makasin melkein 3 viikkoa supistusten kärsimyksissä sairaalassa jotka lääkkeet aiheuttivat mutta ilman että synnytys olisi edennyt mihinkään!3 vuorokautta ennen kuin lapsi vihdoin syntyi "tekosupistusten" ansiosta menivät lapsivedet.Sitten kun lapsi vihdoin ja viimein syntyi hänellä oli infektio keuhkoissa koska lapsivedet menivät niin aikaisin, lisäksi itse sain kohtutulehduksen, jonka arvelen johtuva tuosta rääkistä.Vietimme vielä lapsen synnyttyä melekin 2 viikkoa sairaalassa, ennen kuin kotiin pääsimme. Eli kaiken kaikkea erittäin raskas urakka!Nyt odotan lasta ja olen päättänyt että syntyy kun syntyy, mitenkään en aio hoputtaa, käynnistystä en halua, vaan mielummin jopa sektion.

 

Aloittaja tuossa on tänä aamuna kertonut saaneensa uuden tytön perheeseensä, että tätä tapausta koskevat käynnistystoiveet ovat mennyttä elämää.

Onnea perheelle!

 

Lämpimät onnittelut tyttärestä koko perheelle! :heart:

 

\

Oletko nyt miettinyt asian ihan loppuun saakka? Itse kärsin koko raskausajan esikoisesta unenpuutteesta, ja viikkoon 35 mennessä olin valvonut jo yli kuukauden juuri silmäystäkään nukuttua.37 viikolla lääkäri antoi luvan käynnistykseen, ja se vasta rankkaa oli jos mikä! Makasin melkein 3 viikkoa supistusten kärsimyksissä sairaalassa jotka lääkkeet aiheuttivat mutta ilman että synnytys olisi edennyt mihinkään!3 vuorokautta ennen kuin lapsi vihdoin syntyi "tekosupistusten" ansiosta menivät lapsivedet.Sitten kun lapsi vihdoin ja viimein syntyi hänellä oli infektio keuhkoissa koska lapsivedet menivät niin aikaisin, lisäksi itse sain kohtutulehduksen, jonka arvelen johtuva tuosta rääkistä.Vietimme vielä lapsen synnyttyä melekin 2 viikkoa sairaalassa, ennen kuin kotiin pääsimme. Eli kaiken kaikkea erittäin raskas urakka!Nyt odotan lasta ja olen päättänyt että syntyy kun syntyy, mitenkään en aio hoputtaa, käynnistystä en halua, vaan mielummin jopa sektion.

Hei!! Oletko itse miettinyt asiaa ihan loppuun saakka?? ET!! Onko itselläsi kotona hoidettavana 2 lasta? Tai oliko kun olit raskaana?? vai että unen puutteesta?? Onko pikkaisen eriasia, kuin esim. oksentelu pitkin päivää? Hb 90 ja huimaa niin paljon, ettei pystyssä pysy ja siinä vielä pitäis muksut hoitaa koti pitää siistinä ja uutta tulokastakin ajatella!! Hei kyllä sulla on sit ollut rankkaa!! Ootko jostain katkera? mene nyt v...u vähän itseesi ja mieti mitä lauot täällä!!! Jos on jo 2 synnytystä takana ja paikat jo osaksi auennut ja käynnistyksiä ennenki tehty, niin kyllä se helpolla käynnistyy!! Voin näin tulevana kätilönä sanoa!!!

 

\

Ei noilla viikoilla vielä käynnistystä saa.Täysiaikainen on vasta kun se on kestänyt 37 viikkoa.Eikä turhia käynnistyksiä tehdä.Ainoastaan jos sulla on verenpainetauti tai alkava raskausmyrkytys ja muita syitä esim.yli 42 viikkoa kestäny raskaus,maksatauti,insuliini-hoitoinen sokeritauti,veriryhmäimmunisaatiot,tulehdus lapsivedessä,lapsivesienmeno täysiaikaisessa raskaudessa ilman supistuksia,sikiön kasvun hidastuminen tai sikiön uhkaava hapenpuute.

No nyt on näköjään saanut!! ja hyvät syyt siihen!! Ei todellakaan turha!! Lueppa koko ketju uudestaan ja käy vaikka saunan takana ja tuu sit uudestaan tänne!!! Lapsikin oli hyvän kokoinen!!! Onnea vaan paljon äidille ja koko perheelle!!! Halauksia ja hyviä vointeja sinne! :hug:

 

Ihme tyyppejä täällä, neuvoja kysellään/mielipiteitä ja kun oman kommenttinsa/kokemuksensa antaa niin #&%?$!* satelee niskaan niin että huh huh.Oisit ite miettiny ennen ku lasta TAAS hankit et saattaa olla huonovointisuutta ym muita huonoja puolia??? Ite olen 4 lasta synnyttänyt ja kaikki ilman mitään "kemikaaleja", et älä mulle ala v*ttuilee. :kieh:

 

\

Ihme tyyppejä täällä, neuvoja kysellään/mielipiteitä ja kun oman kommenttinsa/kokemuksensa antaa niin #&%?$!* satelee niskaan niin että huh huh.Oisit ite miettiny ennen ku lasta TAAS hankit et saattaa olla huonovointisuutta ym muita huonoja puolia??? Ite olen 4 lasta synnyttänyt ja kaikki ilman mitään "kemikaaleja", et älä mulle ala v*ttuilee. :kieh:

No jos olit se vähän ilkeä vieras niin en ihmettele jos satelee niskaan. Eipä tuo kielenkäyttö nytkään mitenkään mukavaa ole. Ja ap:lla taisi olla se tilanne ettei mikään ehkäisy käynyt (sterilisaatioon menossa?) ja lapsi oli yllätys, en ole varma mutta muistelisin. Kaikki sympatiat ap:n puolella, onneksi ihana tyttö syntyi! Ja tämä keskustelu on tosiaan jo "vanhentunut" (lapsi syntynyt), joten vähän turha tapella tästä..

 

Onnea tytön perheelle ja prinsessalle itselleen! Toivon todella että minutkin otetaan tosissaan jos tilanne menee (taas) pahaksi, nyt kun on tuo esikkokin huollettavana!

Hienoa että kaikki meni hyvin! :flower:

 

\

\

Oletko nyt miettinyt asian ihan loppuun saakka? Itse kärsin koko raskausajan esikoisesta unenpuutteesta, ja viikkoon 35 mennessä olin valvonut jo yli kuukauden juuri silmäystäkään nukuttua.37 viikolla lääkäri antoi luvan käynnistykseen, ja se vasta rankkaa oli jos mikä! Makasin melkein 3 viikkoa supistusten kärsimyksissä sairaalassa jotka lääkkeet aiheuttivat mutta ilman että synnytys olisi edennyt mihinkään!3 vuorokautta ennen kuin lapsi vihdoin syntyi "tekosupistusten" ansiosta menivät lapsivedet.Sitten kun lapsi vihdoin ja viimein syntyi hänellä oli infektio keuhkoissa koska lapsivedet menivät niin aikaisin, lisäksi itse sain kohtutulehduksen, jonka arvelen johtuva tuosta rääkistä.Vietimme vielä lapsen synnyttyä melekin 2 viikkoa sairaalassa, ennen kuin kotiin pääsimme. Eli kaiken kaikkea erittäin raskas urakka!Nyt odotan lasta ja olen päättänyt että syntyy kun syntyy, mitenkään en aio hoputtaa, käynnistystä en halua, vaan mielummin jopa sektion.

Hei!! Oletko itse miettinyt asiaa ihan loppuun saakka?? ET!! Onko itselläsi kotona hoidettavana 2 lasta? Tai oliko kun olit raskaana?? vai että unen puutteesta?? Onko pikkaisen eriasia, kuin esim. oksentelu pitkin päivää? Hb 90 ja huimaa niin paljon, ettei pystyssä pysy ja siinä vielä pitäis muksut hoitaa koti pitää siistinä ja uutta tulokastakin ajatella!! Hei kyllä sulla on sit ollut rankkaa!! Ootko jostain katkera? mene nyt v...u vähän itseesi ja mieti mitä lauot täällä!!! Jos on jo 2 synnytystä takana ja paikat jo osaksi auennut ja käynnistyksiä ennenki tehty, niin kyllä se helpolla käynnistyy!! Voin näin tulevana kätilönä sanoa!!!

Kuulehan kätilönalku! Siisti suusi, jos täällä tulevaa ammattiasi mainostat! Henkilökohtaiset kärkkäät mielipiteesi voit ilmaista äitinä, mutta älä vie ammattikuntaasi lokaan.