Turkilmas harmaana
Moikka aapee! Sulla on mun unelma 
. Mä tosin olen päässyt sitä jo pikkuisen toteuttamaan ja samalla on kyllä ruusuiset aatokset kaikonneet. En todellakaan väitä ettetkö voisi onnistua, mutta tietyin edellytyksin.
Mä siis olen pyörittänyt kesäkahvilaa yhdistyksemme nimissä ja tiloissa. Olen hemmetin työteliäs ja etua on ehdottomasti siitä, etä pystyn tekemään useampaa asiaa samanaikaisesti jne. Tässä vähän omia kokemuksiani kahvilasta, jota pidin kolmena päivänä viikossa.
Ekana kesänä mulla oli valikoimissa useampaa sorttia kaikenlaista ja myös niitä täytettyjä leipiä. Seuraavana kesänä (eli tänä kesänä) karsin valikoimaa. Leivoin saaristolaisleipää, sämpylöitä, pullaa ja jotain toista makeaa (esim. muffineita tai mokkapaloja). Lisäksi tein kotitekoista hampurilaisia tai lihapiirakoita. Ne oli tehtävä valmiiksi ja tilauksen yhteydessä lämmitettävä mikrossa ja täytettävä. En olisi mitenkään ehtinyt esim.paistamaan pihvejä joka kerta erikseen.
Mulla oli 2 Yleiskonetta, joilla tein taikinat. Aloitin n.ysiltä, jota ennen olin tarvittaessa hakenut kaupasta materiaaleja. Kahdeltatoista avasin. Ja se kolme tuntia oli yhtä kokkisotaa, jonka jäljiltä keittiö oli pommin jäljiltä ja tiskiä piisasi. Sain kuitenkin kolmessa tunnissa leivottuja n.50 sämpylää, 50 pullaa, 6 saaristolaisleipää, muut makeat, paistettua hamppupihvit jne. Tosin ihan aina jäi jotain vielä tekemättä, kuten salaatit pilkkomatta tai leivät vielä uunissa paistamatta.
Sitten kahvinkeittoon, astioita lisää esille, myyntiä, keittiön siivousta, hampurilaisten tekemistä, astioiden keräämistä ja tiskaamista jne. Usein tilanteita, jolloin kahvi pääsi loppumaan (en yksinkertaisesti ehtinyt mennä keittämään lisää), astiat loppui kesken, hampurilaistilauksia tuli kerralla niin paljon että asiakkaat joutuivat odottamaan jne.
Kuudelta laitoin luukut kiinni. Sitten vielä siivous ja seuraavan päivän valmistelu. Taas niitä kuppeja ja asetteja lisää esille, lattian lakaisua ja pesua, vessan puhdistusta, raaka-aineiden inventoimista ja ostolistan laatimista jne.
Viikon eka päivä meni aina hyvin, vaikkakin senkin jäljiltä oli väsynyt. Se nyt vaan on hemmetin raskasta mennä koko ajan sata lasissa ja kovalla kiireellä. Toka päivä meni yleensä paremmin. Kiireeseen turtui ja rutiini syveni. Kolmas päivä oli se raskain. Aamulla kyllästytti nähdä ne samat hemmetin jauhot ja ryhtyä jälleen vääntämään niitä samoja hemmetin taikinoita. Hartioita ja käsilihaksia jo kolotti ja muutenkin kaksi edellistä, noin 12 tuntista työpäivää alkoi tuntumaan.
Asiakkaita kävi vähän, mutta vain muutama kerrallaan. He ostivat paljon kotiin. Kuluja oli. Sähköä kului, piti hankkia työvälineitä jne. Materiaalikulut oli yllättävän isoja. Yhdistyksemme sai melkolailla roposia palkaksi. Meillä tietty oli hyvin kohtuulliset hinnat, eikä tarkoituskaan tehdä voittoa. Mutta huomasin kyllä miten haasteellista olisi päästä edes nollatulokseen jos olisi vielä liiketilan vuokra maksettavana.
Varaudu siis siihen, että työ on raskasta. Ja että myyntiä tarvitaan paljon jos aikoo pärjätä. Ja mitä enemmän myyntiä, sitä enemmän työtä. Varaudu myös tekemään aivan hiton loistavat liiketoimintasuunnitelma ja budjettilaskelmat yms., sillä ainakin mulle sanottiin suoraan, että starttirahaa ei heru kahdelle ryhmälle: kampaajille ja kahvilayrittäjille.
Tsemppiä kuitenkin. Oikeita valintoja, hyvä tiimi, helvetisti työtä ja voit onnistuakin .
. Mä tosin olen päässyt sitä jo pikkuisen toteuttamaan ja samalla on kyllä ruusuiset aatokset kaikonneet. En todellakaan väitä ettetkö voisi onnistua, mutta tietyin edellytyksin. Mä siis olen pyörittänyt kesäkahvilaa yhdistyksemme nimissä ja tiloissa. Olen hemmetin työteliäs ja etua on ehdottomasti siitä, etä pystyn tekemään useampaa asiaa samanaikaisesti jne. Tässä vähän omia kokemuksiani kahvilasta, jota pidin kolmena päivänä viikossa.
Ekana kesänä mulla oli valikoimissa useampaa sorttia kaikenlaista ja myös niitä täytettyjä leipiä. Seuraavana kesänä (eli tänä kesänä) karsin valikoimaa. Leivoin saaristolaisleipää, sämpylöitä, pullaa ja jotain toista makeaa (esim. muffineita tai mokkapaloja). Lisäksi tein kotitekoista hampurilaisia tai lihapiirakoita. Ne oli tehtävä valmiiksi ja tilauksen yhteydessä lämmitettävä mikrossa ja täytettävä. En olisi mitenkään ehtinyt esim.paistamaan pihvejä joka kerta erikseen.
Mulla oli 2 Yleiskonetta, joilla tein taikinat. Aloitin n.ysiltä, jota ennen olin tarvittaessa hakenut kaupasta materiaaleja. Kahdeltatoista avasin. Ja se kolme tuntia oli yhtä kokkisotaa, jonka jäljiltä keittiö oli pommin jäljiltä ja tiskiä piisasi. Sain kuitenkin kolmessa tunnissa leivottuja n.50 sämpylää, 50 pullaa, 6 saaristolaisleipää, muut makeat, paistettua hamppupihvit jne. Tosin ihan aina jäi jotain vielä tekemättä, kuten salaatit pilkkomatta tai leivät vielä uunissa paistamatta.
Sitten kahvinkeittoon, astioita lisää esille, myyntiä, keittiön siivousta, hampurilaisten tekemistä, astioiden keräämistä ja tiskaamista jne. Usein tilanteita, jolloin kahvi pääsi loppumaan (en yksinkertaisesti ehtinyt mennä keittämään lisää), astiat loppui kesken, hampurilaistilauksia tuli kerralla niin paljon että asiakkaat joutuivat odottamaan jne.
Kuudelta laitoin luukut kiinni. Sitten vielä siivous ja seuraavan päivän valmistelu. Taas niitä kuppeja ja asetteja lisää esille, lattian lakaisua ja pesua, vessan puhdistusta, raaka-aineiden inventoimista ja ostolistan laatimista jne.
Viikon eka päivä meni aina hyvin, vaikkakin senkin jäljiltä oli väsynyt. Se nyt vaan on hemmetin raskasta mennä koko ajan sata lasissa ja kovalla kiireellä. Toka päivä meni yleensä paremmin. Kiireeseen turtui ja rutiini syveni. Kolmas päivä oli se raskain. Aamulla kyllästytti nähdä ne samat hemmetin jauhot ja ryhtyä jälleen vääntämään niitä samoja hemmetin taikinoita. Hartioita ja käsilihaksia jo kolotti ja muutenkin kaksi edellistä, noin 12 tuntista työpäivää alkoi tuntumaan.
Asiakkaita kävi vähän, mutta vain muutama kerrallaan. He ostivat paljon kotiin. Kuluja oli. Sähköä kului, piti hankkia työvälineitä jne. Materiaalikulut oli yllättävän isoja. Yhdistyksemme sai melkolailla roposia palkaksi. Meillä tietty oli hyvin kohtuulliset hinnat, eikä tarkoituskaan tehdä voittoa. Mutta huomasin kyllä miten haasteellista olisi päästä edes nollatulokseen jos olisi vielä liiketilan vuokra maksettavana.
Varaudu siis siihen, että työ on raskasta. Ja että myyntiä tarvitaan paljon jos aikoo pärjätä. Ja mitä enemmän myyntiä, sitä enemmän työtä. Varaudu myös tekemään aivan hiton loistavat liiketoimintasuunnitelma ja budjettilaskelmat yms., sillä ainakin mulle sanottiin suoraan, että starttirahaa ei heru kahdelle ryhmälle: kampaajille ja kahvilayrittäjille.
Tsemppiä kuitenkin
. Oikeita valintoja, hyvä tiimi, helvetisti työtä ja voit onnistuakin .