Poika aikoinaan putosi (vasta parivuotiaana) pirttipenkiltä ihan varoittamatta suoraan selälleen niin, että taju taisi lähteä pariksi sekunniksi, meni ihan valkoiseksi ja silmät pyörähti. Sitten alkoi vasta punertua ja ryhtyi huutamaan. Ei kuitenkaan käynyt pahemmin, ihan kunnossa oli jo hetken päästä.
Tyttö on nyt 8 ½ kuukautta, ja ehtinyt tipahtaa jo sängyltä yöpöydälle, kun on kova menemään. Ei tuntunut missään. Mutta ihan pikkuinen kun oli, parin kuukauden ikäinen kai, luiskahti kaukaloineen päivineen alas kauppakärryn päältä. Mikään ei ole ollut niin vaikeaa kuin sen kaukalon oikein päin kääntäminen. Vauva oli *onneksi* kuitenkin ihan kunnossa, itki toki säikähdystään jonkin aikaa, mutta ei ole ikinä protestoinut kaukaloon laittoa senkään jälkeen.
Kyllä lapsiperheessä aina sattuu ja tapahtuu, ei niissä pienissäkään voi tauotta kiinni roikkua. Mitä niistä ketään syyllistämään, ellei nyt ihan törkeää tahallista huolimattomuutta ole.