kaduttaako?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja veeras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Omasta kokemuksestani voisin sanoa että aika vaikeaa se tulisi olemaan. Nimittäin itse petin, enkä kadu, KOSKA en enää rakasta miestäni. Vasta pettämisen kautta sen lopullisesti tajusin. En ole ylpeä teostani, ja toivon, etten enää koskaan niin hairahtuisi tekemään, mutta tässä tapauksessa se auttoi todella näkemään nykysuhteeni tilan. Eli kysyisin vain, että rakastaako miehesi sinua? Jos kerran pystyy pettämään eikä edes kadu?
 
sanoo rakastavansa ja haluaa jatkaa, ja tajuaa sen nyt kun kävi vieraissa siksi onkin käsittämätöntä miksei kadu !! itsestä tuntuu vaikealta jatkaa kun mies ei kadu tekemäänsä ja aiheuttamaansa tuskaa, jotenkin tuntuu että sen tekee helpommin uudelleen !!??
 
Miten siis määrittelet, ettei hän kadu? Onko hän itse sanonut niin? KOska tuohan on ihan mahdoton yhtälö, että rakastaa ja tahtoo jatkaa muttei silti kadu. Ei mahdu mun ymmärrykseen nyt, mun mielestä nuo poissulkevat toisensa. Ja voi todella olla, että hän pettämisen jälkeen tajusi, että todella rakastaa sinua. Ei se mahdotonta ole, mutta miten voi olla silloin katumatta tekoaan? Niinpä, jos ei kadu, niin mikä estää tekemästä sitä uudelleen? Ihmettelenpä vain.
 
mies kävi vieraissa....pakkasin sunnuntai aamuyöstä sen tavaroita jätesäkkiin :whistle: *kiukkua...eeeeeiiii* löysin kortsupaketin jonka ostin ennen kuin tulin raskaaksi ja koska se oli avaamaton paketti olen siis raskaana :ashamed: mutta eipäs ollut enää avaamaton paketti....oli siis oikein suunnitellut lähtevänsä vieraisiin kun oli kortsut ottanut kotoa matkaansa.... :'( eikä kadu!!! eikä ymmärrä miten paljon minua loukkaa...muutenkaan ole ihan sinut itteni kanssa kun esikoista odotan ja loppu kun häämöttää on vattaa ja muuta... haluaisin olla ja asua yksin, enkä elää tämän luottamuspulan kanssa...mies ei halua muuttaa pois kun haluaa perheen mun kanssa :o ööö...ja puutteessa ei miehen pitäis koska mulla hormoonit jyllää ja 24/7 :snotty: hhmm...k.iiimassa.... en enää...tai olen mutta en halua että mies koskee....melkein muutuin väkivaltaiseksi kun mies sanoi että eihän koskaan panis ketään muuta paljaalla...onko se pettänyt siis aikasemminkin ilman että on jäänyt kiinni?? tuolla ne on vieläki ne en tavarat jätesäkissä eteisessä....kiukuttelee ja sanoo joka kerta kun lähtee että koittasit laittaa ne mun tavarat takas paikoilleen...vaan kunnen laita....piste.
 
mies itse sanoi ettei kadu! sepä se onkin niin kummallista että jos tajuaa rakastavansa niin miten ei kadu sitä mitä tuli tehtyä. meilläkään ei mies puutteessa oo eläny ja sano niin itsekin, on talo ja lapset ja muutenkin ok!ja vapaa aikaakin olen antanut, tämäkin pettäminen tapahtui kun mies oli autokisoja katsomassa(mies oli tehdessään selvin päin) ja olen luottanut täysin ,oli melkoinen järkytys!!samana iltana kun kuulin pakkasin tavarat ja olin lasten kanssa lähdössä ,kun tajusin etten mitään väärää tässä ole tehnyt että se on ukko joka lentää pellolle, jos tässä erotaan!!
 
aivan samanmoinen tilanne täälläkin... ukko petti, jopa kaks kertaa saman kanssa!!! :headwall: ei katunut, eikä myöntänyt vaikka kuinka tenttasin!! tää tapahtui viime huhtikuussa. ja ei todellakaan ollut puutteessa meidän parisuhteessa, päin vastoin, minä olin!! oli juuri jäänyt työttömäksi, eli jospa se sitten siivitti sen p*skaa oloa... odotin viikon ennen kuin kerroin tietäväni, olin niin rikki että oli jo pakko kertoa! keräsin kamat ja annoinluvan lähteä tämän lutkan luo, ei lähtenyt... loppujen lopuksi lähti päiväksi pois kotoolta (eikä mennyt tämän naisen luo...) ja tuli illalla itkien takaisin, ei halunnut kuulemma menettää!! no lapsen takia annoin jäädä... olisin niiiin rikki jos suhteemme menisi poikki, että tuskin edes itse pysyisin hengissä :ashamed: eli edelleen yhdessä ollaan ja mennään, kertoo kyllä rakastavansa, ja käyttäytyykin niin, mutta epäilyt ovat kovat, ja olen aika sata varma että tekee sen uudestaankin, kun pääsi niin "helpolla" nytkin, ja jos niin käy, sitä en enää tule antamaan anteeksi, en niin millään!! itsekunnioitus ei antaisi periksi!! Itseäni olen siitäkin syyttänyt kun kävi vieraissa "... jos olisin kauniimpi, laihempi, seksikkäämpi... Ei olisi käynyt...!!"

Voimia kaikille samankokeneille!! :flower: minä annoin uuden mahdollisuuden, enkä kadu!!toivon parasta, ja myös käyttäydyn sen mukaisesti!
 
Hyvät ihmiset!

Kun toista ihmistä rakastaa ja kunnioittaa, ei käyttäydytä noin. Sitä kutsutaan omatunnoksi, mikä jokaisella meistä on.

Heitetään kysymys toisinpäin. Jos sinä pettäisit omaa miestäsi, jäisit siitä kiinni, kaduttaisiko sinua? Sattuisiko sinuun se, että toiseen ihmiseen koskee. Harmittaisiko sinua, ettet ole enää toisen luottamuksen arvoinen, vai onko sillä sinulle mitään väliä? Miltä sinusta tuntuisi se, että miehesi itkisi lohduttomasti tekemääsi vääryyttä, tuntuisiko sinusta silloin, että voi kun saisi kaiken tekemättömäksi?

Näin pitäisi JOKAISEN terveen ja lähimmäisestään välittävän ihmisen toimia. Jotenkin saan sellaisen fiiliksen, ettei miehenne edes tajua tekevänsä väärin. Oletteko oikeasti alun perin olleet samaa mieltä siitä, mikä on suhteenne tarkoitus, mitä kumpikin siltä tahtovat ja mitkä ovat teidän suhteenne PELISÄÄNNÖT.

Kenenkään syy ei ole se, että toisella olisi syy pettää. Se on pettäjän oma vastuu, täysin. Mitkään ulkonäköseikat eivät meinaa ole syy pettämiseen, älkääkä ikinä alkako niin uskomaan.

 
Minä en koskaan voisi elää enää mieheni kanssa jos hän pettäisi minua.
En koskaan, missään olosuhteissa, vaikka meillä on lähes täydellinen suhde, niin olen valmis sen päättämään jos hän pettää.

En voisi ikinä antaa hänen koskea minuun, muistaisin aina rakastellessa, mitä hän teki. Kukin taaplaa tyylillään, mutta minä en usko että tuollaista tekoa voi ikinä unohtaa !

Tässä asiassa olen täysin ehdoton.

Mielestäni toista ihmistä ei voi enempää satuttaa ja halveksia
kuin pettämällä .
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.07.2006 klo 10:24 vierasko kirjoitti:
Minä en koskaan voisi elää enää mieheni kanssa jos hän pettäisi minua.
En koskaan, missään olosuhteissa, vaikka meillä on lähes täydellinen suhde, niin olen valmis sen päättämään jos hän pettää.

En voisi ikinä antaa hänen koskea minuun, muistaisin aina rakastellessa, mitä hän teki. Kukin taaplaa tyylillään, mutta minä en usko että tuollaista tekoa voi ikinä unohtaa !

Tässä asiassa olen täysin ehdoton.

Mielestäni toista ihmistä ei voi enempää satuttaa ja halveksia
kuin pettämällä .


Sama tilanne mulla. Ei meidän elämästä enää mitään tulisi, en pystyisi antamaan anteeksi enkä unohtamaan. Sen sijaan muistuttaisin miestä koko ajan tämän syrjähypystä ja jokaikisen riidan aikana kaivaisin sen esiin. Mitään luottamusta ei enää olisi, eli aina kun mies haluaisi lähteä ulos, minä nostaisin metelin.
Kyllä mun miehellä pitää olla sen verran selkärankaa ja moraalia, että ymmärtää sen, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Ja sen verran myös pitää mun tunteita kunnioittaa, ettei mua kohdella ihan miten vaan. Enkä minä suostuis olemaan sellaisen miehen kanssa joka pettää, puhumattakaan siitä, ettei edes kadu!! Turha ois tulla jälkeen päin itkemään, anteeksi en antais, enkä moista miestä takaisin ottais!
 
Yhdyn täysin edelliseen. Jos toista rakastaa niin pettäminen ei kuulu asiaan. Pitkässä suhteessa saattaa tulla kiusauksia ja ihastumisia, mutta rakkaus mitataan sillä miten kiusaukseen vastaa, pettääkö vai onko uskollinen.

Huolestuttaa, että naiset yrittää toitottaa että lasten takia annoin anteeksi. Kai ymmärrätte, että lapset kyllä vaistoaa tällaiset asiat, ja vanhemmat ovat lapsille esimerkkinä kuinka suhteessa toimitaan ja toista kunnioitetaan. Haluatteko opettaa lapsillenne, että naisia saa kohdella miten vaan?

Ylipäänsä tässä nykymaailmassa suhde on vaikea saada toimimaan, mutta jos luottamus ja toisen kunnioitus on mennyt, aika toivoton tilanne.

Jos todella haluaa saada suhteen pettämisen jälkeen toimimaan pitäisi pystyä ymmärtämään pettäjää, koska muuten ei asioita voida selvittää.. Voitteko ymmärtää pettäjää? Minä en.
 
Mieheni petti minua helmikuussa,jäi rysän päältä kiinni..oksettaa vieläkin kun ajattelen..yök.Meille on tulossa vauva elokuussa..annoin anteeksi mutta en lapsen takia vaan koska rakastan miestäni ja hän katui kyllä tekoaan sydämensä pohjasta,enkä usko että teko toistuu.
Sellainen mies joka ei kadu niin tuskin tajuaa tekonsa vakavuutta vaan saattaappa tehdä sen uudestaankin.. :/
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.07.2006 klo 11:28 Hallatar kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.07.2006 klo 10:24 vierasko kirjoitti:
Minä en koskaan voisi elää enää mieheni kanssa jos hän pettäisi minua.
En koskaan, missään olosuhteissa, vaikka meillä on lähes täydellinen suhde, niin olen valmis sen päättämään jos hän pettää.

En voisi ikinä antaa hänen koskea minuun, muistaisin aina rakastellessa, mitä hän teki. Kukin taaplaa tyylillään, mutta minä en usko että tuollaista tekoa voi ikinä unohtaa !

Tässä asiassa olen täysin ehdoton.

Mielestäni toista ihmistä ei voi enempää satuttaa ja halveksia
kuin pettämällä .


Sama tilanne mulla. Ei meidän elämästä enää mitään tulisi, en pystyisi antamaan anteeksi enkä unohtamaan. Sen sijaan muistuttaisin miestä koko ajan tämän syrjähypystä ja jokaikisen riidan aikana kaivaisin sen esiin. Mitään luottamusta ei enää olisi, eli aina kun mies haluaisi lähteä ulos, minä nostaisin metelin.
Kyllä mun miehellä pitää olla sen verran selkärankaa ja moraalia, että ymmärtää sen, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Ja sen verran myös pitää mun tunteita kunnioittaa, ettei mua kohdella ihan miten vaan. Enkä minä suostuis olemaan sellaisen miehen kanssa joka pettää, puhumattakaan siitä, ettei edes kadu!! Turha ois tulla jälkeen päin itkemään, anteeksi en antais, enkä moista miestä takaisin ottais!

Juuri kuvaamassasi tilanteessa elävät kaikki pariskunnat, jotka ovat toisiansa pettäneet: epäillään jokaista askelta ja sanaa, muistutellaan koko ajan pettäjää teostaan, kaivellaan kaikki mahdolliset asiat...
 

Similar threads

Yhteistyössä