Kadonneen siskon metsästys vol. 8 (etsintä päättynyt)

Itselläni lienee kolme vanhempaa sisarusta, joista en halua koskaan kuulla mitään. Mulla on ikioma perhe ja identiteetti, enkä kenekään mieliksi ala reviiriäni laajentamaan. Toivottavasti eivät koskaan ota yhteyttä, kun en ollenkaan halua tutustua.

Otan osaa sinun puolestasi, mutta ymmärrän siskosi kannan.

En ymmärtänyt tota mieliksi kohtaa? Oletko katkera?

En ole. Mutta chef saa ketjuillaan mut ajattelemaan, että jos siskonsa näitä lukis, tuntis aiheetta syyllisyyttä siitä, ettei halua olla missään yhteydessä.

Ei...kyse ei ole siitä että pitäisi tuntea syyllisyyttä siitä ettei halua olla tekemisissä. Kyllä mä sen ymmärrän, hyväksyj jne.

Mutta siitä sais mun puolesta kyllä tuntea syyllisyyttä, että ei vastannut mitään jonka vuoksi mä olen käynyt läpi aikamoisen tunneskaalan ja paljon surua.

Tää kun on pahin mahdollinen tilanne. Ennemmin kuulisin että ei, kuin että en kuule mitään.

mutta ehkä hän ei tiiä vielä että haluaako tavata sinut vaiko eikö? jos hän ei osaa vielä päättää asiaa eikä halua siksi myöskään ilmottaa sinulle mitään, pitää ikäänkuin asian avoimena eikä sulje mitään mahdollisuuksia tai lyö lukkoon sitä että haluaa kuulla sinusta enemmän?

tuo hiljaisuus voi olla myös hyvää hiljaisuutta.

Koska nimenomaan erikseen pyysin kuittaamaan, että kirje on mennyt perille, niin en näe silloin hiljaisuutta hyvänä.

 

Mietin nyt itseäni vastaavassa tilanteessa. Saisin kirjeen siskoltani, jota en ole tiennyt olevankaan. Järkytys olisi melkoinen. Pohtisin ja vatvoisin asiaa päässäni mieheni kanssa tuntitolkulla. Itseni tuntien menisi pari päivää miettiessä. Sitten voisi olla, että laittaisin pienen kirjelappusen menemään jossa kertoisin yllätyksen olleen sen sortin luokkaa, että haluan mietiskellä asiaa joka kantilta jonkin aikaa ja lupaisin myös ottaa yhteyttä sitten kun saan koottua itseni.

mie en taas kykenis laittamaan minkäänlaista viestiä takasinpäin. vaan olisin ehkä näin seuraavat pari kuukautta. ehkä saattaisin unohtaakin, riippuen tilanteesta.

Olen huomannut olevani tyyppiä, joka ottaa asiat vastaan niin kuin ne tulevat. Jos jokin on tullakseen se tulee ja sen kanssa on vaan mentävä eteenpäin (kokemuksen tuomaa oppia). Mulla on myös niin suuri mielenkiinto ja uteliaisuus erilaisia elämään kuuluvia asioita kohtaan, etten voisi ohittaa tuollaista kirjettä vain pienellä miettimisellä ja 'unohtamisella'. Pikkasen aikaa tarvisin sulattamiseen mutta aivan varmasti haluaisin tietää siskostani asioita, ehkä tavatakin. Eihän tollasessa tilanteessa ole mikään pakko alkaa tapaamisiin jne jos ei halua.

 

Mietin nyt itseäni vastaavassa tilanteessa. Saisin kirjeen siskoltani, jota en ole tiennyt olevankaan. Järkytys olisi melkoinen. Pohtisin ja vatvoisin asiaa päässäni mieheni kanssa tuntitolkulla. Itseni tuntien menisi pari päivää miettiessä. Sitten voisi olla, että laittaisin pienen kirjelappusen menemään jossa kertoisin yllätyksen olleen sen sortin luokkaa, että haluan mietiskellä asiaa joka kantilta jonkin aikaa ja lupaisin myös ottaa yhteyttä sitten kun saan koottua itseni.

mie en taas kykenis laittamaan minkäänlaista viestiä takasinpäin. vaan olisin ehkä näin seuraavat pari kuukautta. ehkä saattaisin unohtaakin, riippuen tilanteesta.

Olen huomannut olevani tyyppiä, joka ottaa asiat vastaan niin kuin ne tulevat. Jos jokin on tullakseen se tulee ja sen kanssa on vaan mentävä eteenpäin (kokemuksen tuomaa oppia). Mulla on myös niin suuri mielenkiinto ja uteliaisuus erilaisia elämään kuuluvia asioita kohtaan, etten voisi ohittaa tuollaista kirjettä vain pienellä miettimisellä ja 'unohtamisella'. Pikkasen aikaa tarvisin sulattamiseen mutta aivan varmasti haluaisin tietää siskostani asioita, ehkä tavatakin. Eihän tollasessa tilanteessa ole mikään pakko alkaa tapaamisiin jne jos ei halua.

Mä olen samanlainen...siksi mun on hirmu vaikeaa käsittää muunlaista toimintaa vaikka toki ymmärrän että sitä on.

Mä soittaisin HETI kun avaisin kuoren.

Ja nimenomaan kirjoitin, että hänen ehdoillaan mentäisiin.

 

Jos menet hänen ehdoillaan niin silloin hyväksyt myös hiljaisuuden.

 

En oo kauheen tarkkaan seurannut tätä siskon etsintää mutta siis tietääkö siskosi susta jo ennestään? muistelisin että hänen äitinsä kautta joskus olet pyytänyt laittamaan sanaa mutta äiti oli aika vastahakoinen?

Ikäväähän se on jos mitään vastausta ei tuli. Mutta asia voi olla siskollesi ihan oikeasti aikamoinen shokki. Ja tiedätkö ollenkaan millainen persoona hän on? Itselle tuollanen yllätys-siskon kirje varmasti laukaisisi aikamoisen shokin, en varmaan pystyisi kaikkien omien sekavien tunteiden ja ajatusten kanssa ottamaan heti yhteyttä vaikka erikseen olisi pyydetty.

 

Mietin nyt itseäni vastaavassa tilanteessa. Saisin kirjeen siskoltani, jota en ole tiennyt olevankaan. Järkytys olisi melkoinen. Pohtisin ja vatvoisin asiaa päässäni mieheni kanssa tuntitolkulla. Itseni tuntien menisi pari päivää miettiessä. Sitten voisi olla, että laittaisin pienen kirjelappusen menemään jossa kertoisin yllätyksen olleen sen sortin luokkaa, että haluan mietiskellä asiaa joka kantilta jonkin aikaa ja lupaisin myös ottaa yhteyttä sitten kun saan koottua itseni.

mie en taas kykenis laittamaan minkäänlaista viestiä takasinpäin. vaan olisin ehkä näin seuraavat pari kuukautta. ehkä saattaisin unohtaakin, riippuen tilanteesta.

Olen huomannut olevani tyyppiä, joka ottaa asiat vastaan niin kuin ne tulevat. Jos jokin on tullakseen se tulee ja sen kanssa on vaan mentävä eteenpäin (kokemuksen tuomaa oppia). Mulla on myös niin suuri mielenkiinto ja uteliaisuus erilaisia elämään kuuluvia asioita kohtaan, etten voisi ohittaa tuollaista kirjettä vain pienellä miettimisellä ja 'unohtamisella'. Pikkasen aikaa tarvisin sulattamiseen mutta aivan varmasti haluaisin tietää siskostani asioita, ehkä tavatakin. Eihän tollasessa tilanteessa ole mikään pakko alkaa tapaamisiin jne jos ei halua.

minulla on taas tietyt syyt joitten vuoksi saattaisin haluta unohtaa koko henkilön.

 

En lukenu koko ketjua läpi, mutta sellanen tuli mieleen.
Nyt on kuitenkin kesäloma aika, voi hyvin mahdollista olla ettei hän oo kotona ja saanu vielä kirjettä.

 

Entä jos siskosi on henkilö joka lukee palstaa ja on pelästynyt kun kerrot asioista näin avoimesti ja hän haluaa miettiä rauhassa asiaa ...joo ja minä se en kyllä ole, mutta tulipahan vain mieleen.

No mähän olen täällä kyllä pitkälti vain nimimerkki, en henkilö. Kyllä mut saa varmaan kivenalta kaivettu jos viitsii nähdä vaivaa ja kaivaa tiimarinvihosta kaiken esiin. Mutta kyllä siihen mun nähdäkseni hetki menee.

Ja nimimerkin takaata kun kirjoitan, niin en pidä tätä ns. avoimena. Lapsilukuni, asuinpaikkani, ikäni ja jopa sukupuoleni kun saattaa olla keksittyjä tai vähintääkin hieman muokattuja. On kyllä siis asioita joita en ole tuonut täällä esiin kuin äärimmäisen epäselvästi ja hämärästi.

Mutta jos hän on nämä ketjut lukenut ja sitä kautta nähnyt miten paljon kaipaisin sitä yhteydenottoa...niin ihmettelen kyllä jos ei edes sähköpostia laita.

Keksiköön sitten vaika hatustaan sähköpostiosoitteen, lähettäköön siitä viestin ja olkoot enää koskaan menemättä sinne sähköpostilaatikkoon jos pelkää että vastaan vaikka ois ilmoittanut ettei halua vielä/ikinä.

En tarkoittanutkaan että lukisi nyt juuri tätä ketjua vaan niitä aikaisempia joissa olet pohtinut samaa asiaa. Eikä se nyt mitään salatiedettä vaadi vaikka laskee asioita yhteen ja tekee päättelyitä, vaikka aivan 100% varma ei voi asiasta tai henkilöstä olla.

 

JOS siskon mies ei ole tiennyt että vaimollaan on sisko niin eihän sitä tiedä mikä kapeli siellä siskon osoitteessa on, nimittäin jos se mies on niin tollo että hänen maailmansa romahtaa moisesta. Aina kun ei voi tietää.

 

Anteeksi sekaantumiseni, mutta kysyn nyt kun asia tuli mieleen: miten maistraatista saa tuollaisen tiedon ulos? Saako sieltä pyytämällä muidenkin tietoja kuin omansa, eli oletko chef pyytänyt saada tietää isäsi/isäsi lasten tiedot vai pitikö kysyä mahdollisia omia sisaruksiasi? Vai miten?

Asia kiinnostaa siksi, kun on vallan mahdollista, että minullakin on sisaruksia jossakin.

 

Mietin nyt itseäni vastaavassa tilanteessa. Saisin kirjeen siskoltani, jota en ole tiennyt olevankaan. Järkytys olisi melkoinen. Pohtisin ja vatvoisin asiaa päässäni mieheni kanssa tuntitolkulla. Itseni tuntien menisi pari päivää miettiessä. Sitten voisi olla, että laittaisin pienen kirjelappusen menemään jossa kertoisin yllätyksen olleen sen sortin luokkaa, että haluan mietiskellä asiaa joka kantilta jonkin aikaa ja lupaisin myös ottaa yhteyttä sitten kun saan koottua itseni.

mie en taas kykenis laittamaan minkäänlaista viestiä takasinpäin. vaan olisin ehkä näin seuraavat pari kuukautta. ehkä saattaisin unohtaakin, riippuen tilanteesta.

Olen huomannut olevani tyyppiä, joka ottaa asiat vastaan niin kuin ne tulevat. Jos jokin on tullakseen se tulee ja sen kanssa on vaan mentävä eteenpäin (kokemuksen tuomaa oppia). Mulla on myös niin suuri mielenkiinto ja uteliaisuus erilaisia elämään kuuluvia asioita kohtaan, etten voisi ohittaa tuollaista kirjettä vain pienellä miettimisellä ja 'unohtamisella'. Pikkasen aikaa tarvisin sulattamiseen mutta aivan varmasti haluaisin tietää siskostani asioita, ehkä tavatakin. Eihän tollasessa tilanteessa ole mikään pakko alkaa tapaamisiin jne jos ei halua.

minulla on taas tietyt syyt joitten vuoksi saattaisin haluta unohtaa koko henkilön.

Niin, meillä jokaisella on omat syynsä.

 

no..mä jos saisin kirjeen jossa pyydettäs vastausta tuollaisen uutisen jälkeen (olettaen etten tietäisi mitään) voisin olla jopa vihainen. minusta kenelläkään ei ole "oikeutta" vaatia jotain vaan toisen mielenrauhan takia. näin kokisin itse..ajan kanssa saattaisin ottaa yhteyttä ja ihan omaan tahtiin

 

Anteeksi sekaantumiseni, mutta kysyn nyt kun asia tuli mieleen: miten maistraatista saa tuollaisen tiedon ulos? Saako sieltä pyytämällä muidenkin tietoja kuin omansa, eli oletko chef pyytänyt saada tietää isäsi/isäsi lasten tiedot vai pitikö kysyä mahdollisia omia sisaruksiasi? Vai miten?

Asia kiinnostaa siksi, kun on vallan mahdollista, että minullakin on sisaruksia jossakin.

Soitin ja kerroin, että isälläni on biologinen lapsi joka on siis siskoni ja jonka osoitteen ja nimen haluaisin saada jotta voisin ottaa häneen yhteyttä.

Ja sitten sieltä tuli kaikenmaailman tiedot siskosta...siis paljon sellaistakin mitä en olettanut saavani, enkä olisi oikeastaan edes halunnut saada sillä ajattelin että sisko kertoo sen minkä haluaa ja kun nyt sitten ei halunnut mitään kertoa niin ei hän varmaan tykkää siitä, miten paljon hänestä tiedän.

Toisaalta ei hän ollut tietojaan salaisiksi laittanut jotta tiesi todennäköisesti "riskit".

 

no..mä jos saisin kirjeen jossa pyydettäs vastausta tuollaisen uutisen jälkeen (olettaen etten tietäisi mitään) voisin olla jopa vihainen. minusta kenelläkään ei ole "oikeutta" vaatia jotain vaan toisen mielenrauhan takia. näin kokisin itse..ajan kanssa saattaisin ottaa yhteyttä ja ihan omaan tahtiin

Pyytäminen ja vaatiminen on mielestäni kaksi eri asiaa. Ja kauniisti kyllä pyysin, selittäen vielä syynkin erikseen.

 

no..mä jos saisin kirjeen jossa pyydettäs vastausta tuollaisen uutisen jälkeen (olettaen etten tietäisi mitään) voisin olla jopa vihainen. minusta kenelläkään ei ole "oikeutta" vaatia jotain vaan toisen mielenrauhan takia. näin kokisin itse..ajan kanssa saattaisin ottaa yhteyttä ja ihan omaan tahtiin

Mulla on aikalailla samanlaiset ajatukset. Jokaisella on erilainen tapa suhtautua asiaan, ja se on asia mille ei oikeastaan itse hirveästi mitään voi. Viikko, tai kaksikin on todella lyhyt aika. Itselleni se ei riittäisi, ei läheskään, jos yhtäkkiä tulisi puun takaa että mulla olisikin sellainen sisarrus jossain josta en ennestään olisi tiennyt.

 

Kiitos chef!

 

Kiitos chef!

Öööö...no ole hyvä vaan

 

Anteeksi sekaantumiseni, mutta kysyn nyt kun asia tuli mieleen: miten maistraatista saa tuollaisen tiedon ulos? Saako sieltä pyytämällä muidenkin tietoja kuin omansa, eli oletko chef pyytänyt saada tietää isäsi/isäsi lasten tiedot vai pitikö kysyä mahdollisia omia sisaruksiasi? Vai miten?

Asia kiinnostaa siksi, kun on vallan mahdollista, että minullakin on sisaruksia jossakin.

Soitin ja kerroin, että isälläni on biologinen lapsi joka on siis siskoni ja jonka osoitteen ja nimen haluaisin saada jotta voisin ottaa häneen yhteyttä.

Ja sitten sieltä tuli kaikenmaailman tiedot siskosta...siis paljon sellaistakin mitä en olettanut saavani, enkä olisi oikeastaan edes halunnut saada sillä ajattelin että sisko kertoo sen minkä haluaa ja kun nyt sitten ei halunnut mitään kertoa niin ei hän varmaan tykkää siitä, miten paljon hänestä tiedän.

Toisaalta ei hän ollut tietojaan salaisiksi laittanut jotta tiesi todennäköisesti "riskit".

Mun mielestä se virkailija toimi väärin. Olisi pitänyt riittää pelkkä nimi ja osoite. Muut tiedot menee jo lörpöttelyn piikkiin...

 

Anteeksi sekaantumiseni, mutta kysyn nyt kun asia tuli mieleen: miten maistraatista saa tuollaisen tiedon ulos? Saako sieltä pyytämällä muidenkin tietoja kuin omansa, eli oletko chef pyytänyt saada tietää isäsi/isäsi lasten tiedot vai pitikö kysyä mahdollisia omia sisaruksiasi? Vai miten?

Asia kiinnostaa siksi, kun on vallan mahdollista, että minullakin on sisaruksia jossakin.

Soitin ja kerroin, että isälläni on biologinen lapsi joka on siis siskoni ja jonka osoitteen ja nimen haluaisin saada jotta voisin ottaa häneen yhteyttä.

Ja sitten sieltä tuli kaikenmaailman tiedot siskosta...siis paljon sellaistakin mitä en olettanut saavani, enkä olisi oikeastaan edes halunnut saada sillä ajattelin että sisko kertoo sen minkä haluaa ja kun nyt sitten ei halunnut mitään kertoa niin ei hän varmaan tykkää siitä, miten paljon hänestä tiedän.

Toisaalta ei hän ollut tietojaan salaisiksi laittanut jotta tiesi todennäköisesti "riskit".

Mun mielestä se virkailija toimi väärin. Olisi pitänyt riittää pelkkä nimi ja osoite. Muut tiedot menee jo lörpöttelyn piikkiin...

No eikä toiminut...nuo tiedot tulee kun sieltä ottaaotteen sukuselvitystä varten ja sillä nimikkeellä tuo tehdään.

Mä kylläkään en tätä tiennyt kun vasta jälkikäteen.

 

no..mä jos saisin kirjeen jossa pyydettäs vastausta tuollaisen uutisen jälkeen (olettaen etten tietäisi mitään) voisin olla jopa vihainen. minusta kenelläkään ei ole "oikeutta" vaatia jotain vaan toisen mielenrauhan takia. näin kokisin itse..ajan kanssa saattaisin ottaa yhteyttä ja ihan omaan tahtiin

Mä oon ihan samaa mieltä.
Ap on tässä mielestään tehnyt suuren urotyön, ottanut selvää siskosta ja lähettänyt kirjeen ja nyt "vaatii"vastausta ja olettaa tietysti että sisko on iloinen uudesta siskosta ja haluaa tietty myös pitää yhteyttä...

En minäkään ottaisi yhteyttä, ainakaan heti. Sitten vasta kun olisin rauhassa sulatellut asian ja miettinyt että haluanko edes uutta siskoa sotkemaan elämääni ja omia kotiympyröitäni.

 

siis mikä tämä juttu nyt on siis? o

 

no..mä jos saisin kirjeen jossa pyydettäs vastausta tuollaisen uutisen jälkeen (olettaen etten tietäisi mitään) voisin olla jopa vihainen. minusta kenelläkään ei ole "oikeutta" vaatia jotain vaan toisen mielenrauhan takia. näin kokisin itse..ajan kanssa saattaisin ottaa yhteyttä ja ihan omaan tahtiin

Mä oon ihan samaa mieltä.
Ap on tässä mielestään tehnyt suuren urotyön, ottanut selvää siskosta ja lähettänyt kirjeen ja nyt "vaatii"vastausta ja olettaa tietysti että sisko on iloinen uudesta siskosta ja haluaa tietty myös pitää yhteyttä...

En minäkään ottaisi yhteyttä, ainakaan heti. Sitten vasta kun olisin rauhassa sulatellut asian ja miettinyt että haluanko edes uutta siskoa sotkemaan elämääni ja omia kotiympyröitäni.

Mä puolestani olen sitä mieltä, että jos sisko ajattelee asiat kuten sinä, niin hyvä vaan ettei ole ottanut yhteyttä. En mä tuommoiseen ihmiseen halua tutustua oli se sitten sisko, naapuri, kummi tai mummi.

 

Minun pitäisi miettiä pitkään, että otanko yhteyttä vai en.
Ahdistuisin, jos joku hakisi minusta tietoa...

Ymmärrän, sisälläsi myllertää ja haluat tiedon siskostasi.
Mutta siskollasi on kanssa myllerrystä, on ehkä kuullut äidiltään "asioista" ja vaatii rohkeutta ottaa yhteyttä tuntemattomattomaan siskoon.
Ja jos on arka ihminen, niin vieraat ihmiset pelottaa.

Anna aikaa :hug: :hug: :hug:

 

no..mä jos saisin kirjeen jossa pyydettäs vastausta tuollaisen uutisen jälkeen (olettaen etten tietäisi mitään) voisin olla jopa vihainen. minusta kenelläkään ei ole "oikeutta" vaatia jotain vaan toisen mielenrauhan takia. näin kokisin itse..ajan kanssa saattaisin ottaa yhteyttä ja ihan omaan tahtiin

Mä oon ihan samaa mieltä.
Ap on tässä mielestään tehnyt suuren urotyön, ottanut selvää siskosta ja lähettänyt kirjeen ja nyt "vaatii"vastausta ja olettaa tietysti että sisko on iloinen uudesta siskosta ja haluaa tietty myös pitää yhteyttä...

En minäkään ottaisi yhteyttä, ainakaan heti. Sitten vasta kun olisin rauhassa sulatellut asian ja miettinyt että haluanko edes uutta siskoa sotkemaan elämääni ja omia kotiympyröitäni.

Mä puolestani olen sitä mieltä, että jos sisko ajattelee asiat kuten sinä, niin hyvä vaan ettei ole ottanut yhteyttä. En mä tuommoiseen ihmiseen halua tutustua oli se sitten sisko, naapuri, kummi tai mummi.

no ohho eli kun ei mennyt sun kaavan mukaan niin sisko saa olla ja pysyä poissa...jep jep

 

no..mä jos saisin kirjeen jossa pyydettäs vastausta tuollaisen uutisen jälkeen (olettaen etten tietäisi mitään) voisin olla jopa vihainen. minusta kenelläkään ei ole "oikeutta" vaatia jotain vaan toisen mielenrauhan takia. näin kokisin itse..ajan kanssa saattaisin ottaa yhteyttä ja ihan omaan tahtiin

Mä oon ihan samaa mieltä.
Ap on tässä mielestään tehnyt suuren urotyön, ottanut selvää siskosta ja lähettänyt kirjeen ja nyt "vaatii"vastausta ja olettaa tietysti että sisko on iloinen uudesta siskosta ja haluaa tietty myös pitää yhteyttä...

En minäkään ottaisi yhteyttä, ainakaan heti. Sitten vasta kun olisin rauhassa sulatellut asian ja miettinyt että haluanko edes uutta siskoa sotkemaan elämääni ja omia kotiympyröitäni.

Mä puolestani olen sitä mieltä, että jos sisko ajattelee asiat kuten sinä, niin hyvä vaan ettei ole ottanut yhteyttä. En mä tuommoiseen ihmiseen halua tutustua oli se sitten sisko, naapuri, kummi tai mummi.

no ohho eli kun ei mennyt sun kaavan mukaan niin sisko saa olla ja pysyä poissa...jep jep

No enhän mä nyt niin sanonut

Jos sisko ajattelee että kuvittelen olevani ihminen joka on tehnyt suuren urotyön ottaessani selvää hänestä ja lähettänyt kirjeen jossa VAADIN häneltä jotakin oman mielenrauhani takia ja että olen sitä mieltä että hänen pitää olla asiasta iloinen ja blaa blaa, niin siinä kohtaa hän saa olla ja pysyä poissa.

Jos ei ihminen tuon positiivisemmin pysty ajattelemaan, niin ei, mä todellakaan en halua häneen tutustua.

Kuten jo olen sen sata kertaa sanonut, mä ymmärrän jos ei halua olla yhteydessä. mä ymmärrän jos tarvitsee aikaa...mä ymmärrän hittolainen hamaan loppuun saakka. MUTTA mun mielestä jotta hän olisi sellainen ihminen johon haluaisin tutustua, niin hänenkin pitäisi ymmärtää edes tässä yhdessä asiassa.

Jos se on liikaa vaadittu niin sitten on. Mutta en mä sitä näe pahana...jos me ollaan kertakaikkisen erilaisia eikä olla millään tasolla samalla aaltopituudella, niin ei meidän tosiaan ole silloin järkeä olla yhteyksissä vain siitä syystä että satutaan olemaan biologisesti sukua toisillemme.