K/B-komposti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ja itse asiassa sen jälkeen niillä onkin valunut homma käsistä. Gregor oli taitava ja osasi pitää bändin ja nuorena aloittaneet pojat hanskassaan sen lisäksi, että osasi hoitaa niiden pr-kuviot. Kiitos fanaattisten fanien, että joutuivat pistämään hänet luisuun.
Ei niiden ois tarvinnut. Se oli niin typerä muuvi kuin ikinä voi olla. Jos se eturiviin ängennyt(?) mölyapinaporukka ois sillä jäänyt pois niin aina vain parempi kaikille.
 
No, eihän tätä pakko ole katsoa. Jos ei miellytä niin voi jättää väliin ja etsiä kypsempiä miehiä katsottavaksi. Itse tykkäsin nimenomaan siitä kasvukertomuksesta, joka tähän sisältyi. Tapasivat teininä ja suhde alkoi kehittyä pikku hiljaa, oli itsensä löytämistä ja hyväksymistä, ympäristön ja perheen paineita - ja kaikki kauniisti kuvattuna.
Mun mielestä oli ihan todella pinnallinen kuvaus jos sen tuosta sarjasta löysi.
Eri asia toki, jos kehitit kaiken tuon päässäsi sarjan antamissa löyhissä raameissa.
 
Mun mielestä oli ihan todella pinnallinen kuvaus jos sen tuosta sarjasta löysi.
Eri asia toki, jos kehitit kaiken tuon päässäsi sarjan antamissa löyhissä raameissa.
Kyllä. Ei voi kuin ihmetellä, miten tolla raapaisulla vedetään oikeen "heteronaismassat" liikkeelle. Jotain kollekriivisesti köyhtynyttä tunne-elämää ilmeisesti taustalla. Tai sitten monelle sellainen ensi portti (homo)erotiikan maailmaan, muutama ihan kauniisti kuvattu muutaman minuutin kohtaus siinä oli, mutta siihen se jääkin.

Ei todellakaan mikään Brokeback mountain 2
 
Kyllä. Ei voi kuin ihmetellä, miten tolla raapaisulla vedetään oikeen "heteronaismassat" liikkeelle. Jotain kollekriivisesti köyhtynyttä tunne-elämää ilmeisesti taustalla. Tai sitten monelle sellainen ensi portti (homo)erotiikan maailmaan, muutama ihan kauniisti kuvattu muutaman minuutin kohtaus siinä oli, mutta siihen se jääkin.

Ei todellakaan mikään Brokeback mountain 2
Juu ei. Se oli todellakin tasoa ”kuvitettu fan fiction”.
 
Jos olet joskus pieraisut peiton alla, tiedät sen tunteen: lämmin ilmavirta, joka leijailee hitaasti ja kietoutuu takaisin sieraimiisi kuin pahansisuinen haamu. Kylmässä sen sijaan pieru tuntuu usein katoavan nopeammin, tai ainakin hajuhaitta ei jää yhtä pitkäksi aikaa nenään kiinni.

Monien "kenttäraporttien" mukaan lämmin pieru tuntuuhaisevan pahemmalta. Useimmat kokevat, että lämpimän ilman mukana tuleva haju tuntuu intensiivisemmältä ja painostavammalta.
 
kemialliset yhdisteet haihtuvat nopeammin lämpimässä kuin kylmässä. Tämä tarkoittaa, että lämmin pieru päästää hajumolekyylit ympäröivään ilmaan nopeammin ja tehokkaammin kuin kylmä. Lisäksi lämpimässä ilmassa molekyylit liikkuvat vilkkaammin, mikä johtaa nopeampaan hajun leviämiseen ympäristöön ja nenän korkeudelle.

Kyseessä on ikään kuin ilmaston tarjoama express-kaista hajulle.
 
Useimmat pierut ovat kehonlämpöisiä, koska ne tulevat sisäisestä 37 °C lämpöisestä ympäristöstä. Kylmä pieru syntyy lähinnä silloin, kun ihminen on ulkona kylmässä tai istuu kylmällä alustalla, jolloin ulostulokanava on jäähtynyt. Tällöin pieru saattaa tuntua viileältä, mutta kaasun lämpötila ei ole juurikaan muuttunut.

Kylmyys voi hämätä aisteja, mutta varsinaiset hajuaineet eivät muutu – niiden käyttäytyminen ympäristössä vain muuttuu.
 
Jos olet joskus pieraisut paukkupakkasessa, tiedät: haju usein hälvenee lähes heti. Tämä ei johdu siitä, että kylmä pieru olisi hajuttomampi, vaan kylmä ilma toimii hajun hajottajana. Kylmässä ilman tiheys on suurempi, mikä voi hidastaa hajumolekyylien liikettä. Lisäksi ulkotilassa hajut laimenevat nopeasti isoon ilmatilaan.

Luonto toimii hajun parhaana ilmanraikastimena, ainakin silloin kun lämpötila lähentelee nollaa.

Ulkona pieru saa osakseen saman kohtalon kuin aamuinen usva, se haihtuu huomaamatta. Viima, ilmanpaine ja avaruus ympärilläsi varmistavat, ettei hajulla ole aikaa jäädä kiusaamaan ohikulkijoita. Tämä luonnon oma ilmastointijärjestelmä toimii äänettömästi, tehokkaasti ja täysin automaattisesti. Metsäpolku, puistopenkki tai tyhjä parkkipaikka voivat toimia yllättävän armollisina näyttämöinä pienille kaasuefekteille, jotka sisätiloissa saisivat aikaan kasvojen punastumista ja silmien kostumista.
 
Jos olet joskus päästänyt paukun helteisenä heinäkuun päivänä, tiedät: haju ei katoa yhtä armollisesti kuin talvipakkasilla. Tämä ei johdu siitä, että kesäpieru olisi itsessään voimakkaampi, vaan lämmin ilma pitää hajumolekyylit leijumassa ilmassa pidempään. Kuuma, seisova sää toimii kuin hajun peilitalo, siinä kaikki pysyy lähellä ja vaikuttaa moninkertaiselta.

Kesäinen luonto ei aina toimi ilmanraikastimena, vaan joskus enemmänkin kuin hajua vangitseva kasvihuone.
 
Tuulettomana päivänä pieru jää roikkumaan ilmaan kuin huono vitsi grillijonossa. Lämmennyt asfaltti, kostea ilma ja auringonpaahde voivat luoda yllättävän pysyvän hajupilven, joka seuraa sinua kuin lojaali mutta ei-toivottu lemmikki. Penkki puistossa, ruohotilkku festareilla tai aurinkoinen piknik voivat muuttua tilanteiksi, joissa pierun aikataulu ja tuulensuunta kannattaa harkita tarkasti. Helle tekee ilmasta raskasta ja joskus myös tunnelmasta.
 
Pierut ovat luonnollinen osa elämää, osa haisevampaa, osa lähes hajutonta. Ja vaikka lämpimät pierut tuntuvat usein pahemmilta, se johtuu fysiikan ja kemian yhteistyöstä, ei siitä että suolisto olisi jotenkin ilkeämpi silloin.
 
Piereminen tyylikkäästi on oikea herrasmieslaji. Se miten päästää kaasuja suolesta kuin oikea herrasmies, ei aiheuta häpeää tai pahoja katseita, vaan suorastaan ihannointia ja aplodeja.
 

Yhteistyössä