Sen verran olen ollut mukana keväästä 2023, jotta tiedän ettei täältä kannata hakea empatiaa. Niin kuin aiemmin totesin, koska asia on mielen päällä, tulin sen sanoneeksi täällä ääneen. Minusta on todella ahdistavaa, että joudun päättämään elävän olennon kohtalosta, saako se elää vai ei. Koiran, joka on ollut perheenjäsen monia vuosia. Pahoittelen, että tulin avanneeni suuni asiasta. Ymmärrän että se ärsyttää joitakin. Käyn täällä nykyään harvoin, koska en jaksa saastuttaa päätäni jatkuvilla riitelyillä. Joukossa on onneksi muutama ystävällinen ihminen. Ihmiset purkavat omaa pahaa oloaan palstoilla kuka mitenkin, yleensä haastamalla riitaa. Tämä oma avautuminen oli surullisen olon hetkellistä purkamista. Se nyt sattui tapahtumaan tällä palstalla tässä ketjussa, koska tulin katsomaan olisiko täällä jotain mielialaa piristävää, kompostin maineesta huolimatta.